Yleiset tiedot
Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta toteuttamalla yksityisoikeudellisia asioita koskevan oikeudellisen yhteistyön alalla toimenpiteitä, joiden vaikutukset ulottuvat yli rajojen. Kansalaisten liikkuvuuden lisääminen sisämarkkinoilla edellyttää samalla joustavuuden ja oikeusvarmuuden lisäämistä.
Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla 20 päivänä joulukuuta 2010 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 1259/2010 (ns. Rooma III -asetus) tarjotaan kansalaisille oikeusvarmuuden, ennakoitavuuden ja joustavuuden kannalta asianmukaisia ratkaisuja, suojataan heikompia osapuolia avioeroa koskevissa oikeusriidoissa ja estetään oikeuspaikkakeinottelu, ns. forum shopping. Tämä auttaa osaltaan välttämään monimutkaisia, pitkällisiä ja ahdistavia oikeusmenettelyjä.
Asetuksen (EU) N:o 1259/2010 nojalla kansainväliset avioparit voivat sopia etukäteen siitä, minkä maan lakia heidän avio- tai asumuseroonsa sovelletaan, kunhan asianomainen maa on se, johon heillä on läheisin liittymä. Jos puolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen, tuomioistuimet voivat käyttää yhteistä menettelyä sen ratkaisemiseksi, minkä maan lakia sovelletaan.
Asetusta ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin asioihin: luonnollisten henkilöiden oikeustoimikelpoisuus, avioliiton olemassaolo, pätevyys ja tunnustaminen, avioliiton pätemättömäksi julistaminen, puolisoiden nimi, avioliiton vaikutukset puolisoiden omaisuuteen, vanhempainvastuu, elatusvelvoitteet, tarkoitemääräykset ja perintö. Se ei myöskään vaikuta tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25 päivänä kesäkuuta 2019 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 (uudelleenlaadittu) soveltamiseen.
Asetuksella otetaan käyttöön ns. tiiviimpi yhteistyö siihen osallistuvien jäsenvaltioiden välillä. Tiiviimpi yhteistyö tarkoittaa sitä, että vähintään yhdeksän jäsenvaltiota toteuttaa yhteisiä toimenpiteitä jollakin perussopimuksissa tarkoitetulla alalla. Tämä ala ei kuitenkaan saa kuulua unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 331 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön heti alusta lähtien, voivat niin halutessaan liittyä siihen myöhemmin.
Euroopan oikeusportaalissa on lisätietoa asetuksen soveltamisesta.
Tiiviimpi yhteistyö
Neuvosto hyväksyi 12. heinäkuuta 2010 päätöksen 2010/405/EU luvan antamisesta tiiviimmälle yhteistyölle avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla Belgian, Bulgarian, Saksan, Espanjan, Ranskan, Italian, Latvian, Luxemburgin, Unkarin, Maltan, Itävallan, Portugalin, Romanian ja Slovenian välillä.
Sen seurauksena mainitut 14 tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvaa jäsenvaltiota hyväksyivät neuvoston asetuksen (EU) N:o 1259/2010, joka tuli voimaan 21. kesäkuuta 2012.
Komissio hyväksyi 21. marraskuuta 2012 päätöksen 2012/714/EU, jolla vahvistetaan Liettuan osallistuminen avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla toteutettavaan tiiviimpään yhteistyöhön. Päätöksen mukaan asetusta (EU) N:o 1259/2010 sovelletaan Liettuaan 22. toukokuuta 2014 alkaen.
Komissio hyväksyi 27. tammikuuta 2014 päätöksen 2014/39/EU, jolla vahvistetaan Kreikan osallistuminen avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla toteutettavaan tiiviimpään yhteistyöhön. Päätöksen mukaan asetusta (EU) N:o 1259/2010 sovelletaan Kreikkaan 29. heinäkuuta 2015 alkaen.
Komissio hyväksyi 10. elokuuta 2016 päätöksen (EU) 2016/1366, jolla vahvistetaan Viron osallistuminen avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla toteutettavaan tiiviimpään yhteistyöhön. Päätöksen mukaan asetusta (EU) N:o 1259/2010 sovelletaan Viroon 11. helmikuuta 2018 alkaen.
Pääset kansallisiin tietoihin valitsemalla kyseisen maan lipun.
Linkki aiheeseen
ARKISTOITU: Euroopan siviilioikeudellinen atlas (sivusto suljettu 30. syyskuuta 2017)