Yleiskuvaus
Tarjotaanko peruskoulutusta? Jos sitä tarjotaan, onko se pakollinen?
Kyllä, koulutus on pakollinen.
Itävallassa voi harjoittaa asianajajan ammattia vain, jos täyttää tietyt ehdot. Oikeustieteen opintojen ja suoritetun tuomioistuinharjoittelun (7 kuukautta) jälkeen asianajajaharjoittelijan on suoritettava vaadittu harjoittelujakso (mukaan lukien 3 vuotta harjoittelijana itävaltalaisen asianajajan johdolla) ja osallistuttava vähintään 42 kertaa puolipäiväiseen koulutustilaisuuteen. Kun asianajajaharjoittelija on läpäissyt asianajajatutkinnon hyväksytysti, hän voi hakea rekisteröintiä asianajajaluetteloon.
Onko peruskoulutuksessa eroa koulutettavien ryhmien, esimerkiksi organisaation sisäisten juristien ja asianajajien, välillä?
Ei.
Mitkä tahot vastaavat peruskoulutuksen järjestämisestä?
Asianajajaharjoittelijan pakollisen harjoittelujakson eri vaiheista vastaavat eri tahot. Tuomioistuinkäytännöstä ja asianajajatutkinnosta vastaavat pääasiassa alueelliset ylioikeudet (Oberlandesgerichte). Harjoittelija on itse vastuussa siitä, että on harjoitellut asianajajan johdolla vaaditun ajan. Muita koulutustapahtumista vastaavia tahoja ovat seuraavat:
- Asianajajaliitto
- Yksityiset koulutuksen tarjoajat
- Asianajajaliiton hyväksymät yksityiset koulutuksen tarjoajat (asianajajaliiton hyväksyntä ei ole välttämätön edellytys)
- Korkeakoulut
- Lakimiesakatemiat ja asianajajaliiton perustamat koulutuslaitokset.
Mikä on peruskoulutuksen oikeusperusta?
Asianajajalain (Rechtsanwaltsordnung) 2 §.
Peruskoulutukseen pääsy
Onko koulutukseen hakijoille pääsyvaatimuksia?
Rekisteröidyksi asianajajaharjoittelijaksi (Rechtsanwaltsanwärter) päästäkseen on täytettävä asianajajalaissa asetetut ehdot. Harjoittelijan on suoritettava oikeustieteen opinnot ja oltava luotettava, ja hänellä on oltava puhdas rikosrekisteri. Harjoittelija voi aloittaa työskentelyn asianajajaharjoittelijana asianajajan valvonnassa. Yksittäisille kursseille voi osallistua ilman erityisvaatimuksia.
Mikä on pääasiallinen rekrytointimenettely? Jos menettely perustuu kilpailuun, kuka hallinnoi sitä?
Ei sovelleta.
Voiko koulutukseen päästä muilla tavoin?
- Tuomarit ja notaarit voivat valita vaihtoehtoisen reitin asianajajan ammattiin: Koulutuksen ja ammattitutkintojen akkreditoinnista annetun lain (Ausbildungs- und Berufsprüfungs-Anrechnugnsgesetz) 10 §:n mukaan tuomarit ja notaarit voivat suorittaa täydentävän suullisen kokeen (12 §). Tämän Itävallan muutoksenhakutuomioistuimen toimivaltaisessa lautakunnassa hyväksytysti suoritettu koe rinnastetaan asianajajaharjoittelijoiden tavallisesti suorittamaan asianajajatutkintoon.
- Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukainen reitti
- Asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta annetun neuvoston direktiivin 77/249/ETY ja asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY mukainen reitti.
Peruskoulutuksen muoto ja sisältö
Mikä on koulutuksen kesto ja aikataulu?
Kokonaiskesto on viisi vuotta.
- Seitsemän kuukautta tuomioistuinharjoittelua
- Kolme vuotta harjoittelua asianajotoimistossa
- Menestyksekkäästi suoritettu asianajajatutkinto
- 42 puolipäiväisen koulutustapahtuman suorittaminen
- 19 kuukauden harjoittelu muussa laitoksessa (ks. seuraava kohta).
Kestoltaan 19 kuukauden perehdyttämisjakson voi suorittaa joko asianajotoimistossa, tuomioistuimessa tai syyttäjänvirastossa tai yliopistossa, jos kurssi on osa akateemista jatkokoulutusta ja sen tavoitteena on asianajajalain (Rechtsanwaltsordnung) 2 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaisen akateemisen oikeustieteellisen lisäpätevyyden hankkiminen. Se voidaan suorittaa myös ulkomailla 2 §:n 1 momentin mukaiset vaatimukset täyttävässä käytännön työssä, joka palvelee asianajajaharjoittelijan tulevaa uraa asianajajana. Sen voi suorittaa myös notaaritoimistossa, hallintovirastossa, tilintarkastustoimistossa tai verotoimistossa.
Miten koulutus järjestetään?
Katso kysymykset Mitkä tahot vastaavat peruskoulutuksen järjestämisestä? ja Mikä on koulutuksen kesto ja aikataulu?
Keitä kouluttajat ovat?
Se riippuu koulutuksen järjestäjästä. Tuomioistuinharjoittelun aikana kouluttajina toimivat tuomarit, asianajajaharjoittelun aikana asianajajat ja muiden koulutustilaisuuksien aikana asianajajat, tuomarit, yliopistojen professorit tai muut soveltuvat oikeusalan ammattilaiset.
Katso kysymys Mikä on koulutuksen kesto ja aikataulu?
Mitkä ovat peruskoulutuksen sisältö ja tavoitteet?
Koulutuksen sisällöstä säädetään asianajajatutkinnosta annetussa laissa (Rechtsanwaltsprüfungsgesetz). Katso erityisesti 13 ja 20 §.
Asianajajatutkintoon valmistaviin kursseihin on sisällyttävä koulutusta esimerkiksi seuraavilta oikeudenaloilta:
- Itävallan siviilioikeus, mukaan lukien kansainvälinen yksityisoikeus
- Siviiliprosessioikeus, mukaan lukien hakemusmenettely ja tuomioistuimen ulkopuolinen riitojen ratkaisu
- Rikosoikeus
- Maksukyvyttömyysmenettely
- Menettelytavat (sopimusten, asiakirjojen, vastineiden ja valitusten laatiminen)
- Edustaminen kansallisissa ja kansainvälisissä tuomioistuimissa
- Rahanpesun torjunta.
Kuka suunnittelee peruskoulutusohjelmat?
Asianajajakoulutuksen oikeudellisista puitteista säädetään asianajajalaissa (Rechtsanwaltsordnung) ja asianajajatutkinnosta annetussa laissa (Rechtsanwaltsprüfungsgesetz).
Mitä menetelmiä koulutuksessa käytetään?
Koulutus sisältää kursseja, joilla opetetaan käytännön taitoja, kuten tuomioiden, syytteiden tai kanteen nostamiseksi tarvittavien kirjallisten huomautusten laatimista. Varsinainen koulutus koostuu asianajajan varjostamisesta työssään ja joidenkin hänen tehtäviensä hoitamisesta, esimerkiksi osallistumisesta asiakirja-aineiston käsittelyyn asianajotoimistossa ja tuomioistuimessa. Koulutustapahtumia ja luentoja voidaan järjestää sekä henkilökohtaisesti että verkossa.
Mitä koulutuksen käytännön elementtejä sovelletaan koulutettaviin?
Käytännön elementtejä sovelletaan heidän asemansa mukaan. Rekisteröityjen asianajajaharjoittelijoiden on noudatettava asianajajia koskevia eettisiä sääntöjä.
Miten koulutettavia arvioidaan? Kuinka usein ja kenen toimesta?
Katso kysymys Mikä on koulutuksen kesto ja aikataulu?
Koulutettavia arvioidaan asianajajakokeen aikana.
Toteutetaanko mitään koulutustoimia muiden oikeusalan ammattilaisten kanssa? Jos toteutetaan, miten tämä on järjestetty?
Kyllä. Monissa koulutustilaisuuksissa asianajaja luennoi tuomarin tai muun oikeusalan ammattilaisen kanssa, jotta aihetta voidaan tarkastella kaikista näkökulmista.
Mitkä ovat EU-lainsäädäntökoulutusta, kieltenopetusta ja peruskoulutuksen EU:hun liittyviä osia koskevat erityispiirteet, esimerkiksi osallistuminen Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvoston (Council of Bars and Law Societies of Europe, CCBE) tai Euroopan asianajajaliiton (European Lawyers Foundation, ELF) toimintaan?
Perehdyttämisjakson aikana on mahdollista työskennellä kuusi kuukautta ulkomailla harjoittelijana, ja harjoittelu on verrattavissa asianajajalain 2 §:n 1 momentin vaatimuksiin ja se lasketaan mukaan 19 kuukauden harjoitteluun. Myös EU:n oikeus on osa koulutusta yksittäisillä kursseilla.
Kuinka monta koulutettavaa koulutukseen hyväksytään? Mukautetaanko koulutettavien lukumäärää vuosittain ja kenen toimesta?
Asianajajaharjoittelijoita on 31. joulukuuta 2020 alkaen ollut yhteensä 2 270. Kasvu on jatkunut jo vuosia. Asianajajaharjoittelijoiden määrä riippuu markkinatilanteesta.
Peruskoulutuksen ja pätevöitymisprosessin päättäminen
Päättyykö peruskoulutus loppukokeeseen? Miten tämä on järjestetty? Kuka vastaa kokeesta?
Koulutukseen kuuluu asianajajakoe (kirjallinen ja suullinen), mutta se voidaan järjestää muulloinkin kuin peruskoulutuksen päätteeksi. Asianajajakokeesta vastaa toimivaltainen alueellinen ylioikeus.
Onko olemassa muuta rekrytointimenettelyä, jonka avulla voi päästä asianajajaksi, kun peruskoulutus on suoritettu?
Katso kysymys Voiko koulutukseen päästä muilla tavoin?
Huom. Tässä annetut tiedot ovat alustava yleiskatsaus, eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta. Harjoittelijoiden tulee tutustua asiaan sovellettavaan lainsäädäntöön.