Tietoa eurooppalaisen perintötodistuksen antaville viranomaisille

Rekisterin sisältö

• kiinteistön tiedot (sijainti, pinta-ala, käyttötarkoitus)
• omistajan tiedot (nimi, syntymäaika)
• tiedot kiinteistöä koskevista esineoikeuksista, esim. kiinteistön panttioikeuksista, rasitteista jne. (laji, sisältö, oikeudenhaltija).

Rekisterinpitäjä

Kiinteistörekisteriä ylläpitää paikallisesti toimivaltaisen käräjäoikeuden (Amtsgericht) alainen kiinteistörekisterivirasto (Grundbuchamt). Kaikki kiinteistörekisterivirastot ja notaarit antavat kuitenkin mahdollisuuden tutustua kaikkiin kiinteistörekistereihin koko Saksan kattavasti.

Ovatko paikalliset rekisterinpitäjät yhteydessä toisiinsa?

Kyllä, kunkin osavaltion kiinteistörekisterit ovat yhteydessä toisiinsa yhtenäisten sähköisten portaalien kautta.

Voivatko toisen jäsenvaltion viranomaiset ottaa yhteyttä paikallisiin rekistereihin?

Kyllä.

Pääsy rekisteriin

Rekisterin käyttömahdollisuutta ei rajata tiettyihin henkilöryhmiin, vaan se myönnetään jokaiselle, jolla on oikeutettu intressi rekisterin käyttöön.

Onko rekisterinpitäjällä valtuudet luovuttaa tietoja muille kansallisille viranomaisille?

a) Mitä saatavilla olevia tietoja voidaan luovuttaa?

b) Millä perusteella luovuttaminen voidaan evätä?

Kyllä.

a) Kaikkia saatavilla olevia tietoja.

b) Luovuttamista ei voida evätä lainkaan.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

• vainajan nimi ja syntymäaika; mahdollisuuksien mukaan asuinpaikka
• kiinteistörekisteripiiri (Grundbuchbezirk), jossa kiinteistö sijaitsee

Onko esitettävä todisteita?

Ei.

Onko pyynnön esittävän viranomaisen osoitettava, että haku tehdään asetuksen (EU) 650/2012 66 artiklan 5 kohdan nojalla?

Vaadittava oikeutettu intressi voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä jäljennös eurooppalaista perintötodistusta koskevasta hakemuksesta.

Millä tavoin haluttuja tietoja voidaan pyytää?

Pyyntö voi olla vapaamuotoinen. Se voidaan esittää esimerkiksi kirjallisesti tai sähköpostilla.

Millä kielellä pyyntö esitetään?

Saksaksi.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Kopio kiinteistörekisteristä voidaan antaa kirjallisesti tai sähköisesti. Se voidaan myös vahvistaa oikeaksi.

Millä kielellä tiedot annetaan?

Saksaksi.

Peritäänkö niistä maksu?

Ei peritä.

Mitä perimyksen rekisteröinti edellyttää?

Perimys rekisteröidään kiinteistörekisteriin hakemuksesta, ja rekisteröinti edellyttää, että esitetään jokin seuraavista todistuksista:

• saksalainen perintötodistus (Erbschein)
• eurooppalainen perintötodistus
• notaarin vahvistama kuolemanvaraismääräys ja pöytäkirja sen avaamisesta perintötuomioistuimessa (Nachlassgericht)

Mitkä tiedot rekisterinpitäjä tarvitsee rekisteröidyn kiinteistön tunnistamiseksi, jotta perimyksen johdosta tapahtunut omistajanvaihdos voidaan rekisteröidä?

Kiinteistörekisteripiiri, kiinteistörekisterinumero (Nummer des Grundbuchblattes) tai maarekisterinumero (Katasternummer).

Mikä oikeudellinen merkitys kiinteistörekisterin sisällöllä on?

Kiinteistörekisteri on julkisesti luotettava, mikä tarkoittaa, että kiinteistörekisterin sisältöä pidetään oikeana, ellei päinvastaista tietoa ole saatavissa eikä kiinteistörekisterin oikeellisuudesta ole tehty valitusta.

Rekisterin sisältö

Avioliiton solmimisaika ja -paikka, kummankin aviopuolison etunimet ja sukunimi, syntymäpaikka ja -aika, sukupuoli, uskontokunta (haluttaessa) sekä etu- ja sukunimet, joita puolisot käyttävät avioliiton solmimisen jälkeen.

Tapauksen mukaan: ensin kuolleen puolison kuolema, kuolintodistus tai puolison kuolinajan vahvistus tuomioistuimessa ja tällaisten päätösten kumoaminen sekä avioliiton purkautuminen toisen puolison avioitumisen vuoksi, avioliiton mitätöiminen tai avioero, avioliiton toteaminen pätemättömäksi, puolisoiden kaikki nimenmuutokset, kaikki muut henkilöoikeudellisen aseman muutokset, uskontokunnan (haluttaessa) muutokset ja rekisteritietojen korjaukset.

Rekisterinpitäjä

Rekisteriä ylläpitää se väestörekisteritoimisto (Standesamt), jossa avioliitto solmittiin. Toimistojen yhteystiedot ovat yleensä saatavissa niiden kotisivuilta.

Onko olemassa paikallisia rekisterejä?

Väestörekisteritoimistot ovat osavaltioiden hallinnon alaisia.

Ovatko paikalliset rekisterinpitäjät yhteydessä toisiinsa?

Osavaltion väestörekisteritoimistot voivat vaihtaa tietoja keskenään ja valtakunnallisesti.

Voivatko toisen jäsenvaltion viranomaiset ottaa yhteyttä paikallisiin rekistereihin?

Ne voivat ottaa yhteyttä kaikkiin väestörekisteritoimistoihin.

Pääsy rekisteriin

Tietoja voidaan toimittaa voimassa olevien kansainvälisten sopimusten puitteissa.

Rajoitetaanko tietoihin pääsyä?

Tietoja väestörekistereistä voidaan antaa perheenjäsenille ja muille henkilöille, jotka osoittavat uskottavasti oikeudellisen intressin kyseisiin tietoihin. Tämä koskee myös tieteellisiä tarkoituksia. Väestörekisteriä voivat lisäksi käyttää viranomaiset ja tuomioistuimet.

Onko rekisterinpitäjällä valtuudet luovuttaa tietoja muille kansallisille viranomaisille? Mitä saatavilla olevia tietoja voidaan luovuttaa?

Väestörekisteritoimistot toimittavat muille kansallisille viranomaisille näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavia väestörekisterien tietoja. Muissa tapauksissa tietoja ei toimiteta.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

Jotta ulkomaan viranomainen voi ottaa yhteyttä toimivaltaiseen väestörekisteritoimistoon, sen on tiedettävä, missä avioliitto solmittiin. Halutun merkinnän löytämiseksi rekisteristä on annettava puolisoiden etu- ja sukunimet, syntymänimet ja avioliiton solmimisajankohta.

Onko esitettävä todisteita?

Viranomaisen on tehtävä selväksi, että se tarvitsee avioliittorekisterin tiedon toimivaltaansa kuuluvien tehtävien täyttämiseen.

Onko pyynnön esittävän viranomaisen osoitettava, että haku tehdään asetuksen (EU) 650/2012 66 artiklan 5 kohdan nojalla?

Tältä osin viitataan edellisen kysymyksen vastaukseen. Tällaisesta osoituksesta on varmasti apua.

Millä tavoin haluttuja tietoja voidaan pyytää ja miten tiedot toimitetaan?

Pyyntö esitetään kirjallisesti (voidaan esittää myös sähköisesti hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella varustettuna). Asiakirja toimitetaan paperimuodossa.

Millä kielellä pyyntö esitetään?

Lähtökohtaisesti suositellaan pyynnön esittämistä saksaksi, koska se on virallinen kieli. Ei ole yleispätevää vastausta siihen, missä määrin väestörekisteritoimistoissa osataan muita kieliä.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Oikeaksi todistettuina tulosteina rekisteristä, oikeaksi todistettuina jäljennöksinä rekisteristä, kuolintodistuksina.

Millä kielellä tiedot annetaan?

Asiakirjat annetaan saksankielisinä.

Peritäänkö niistä maksu?

Osavaltiot sääntelevät toimivaltansa mukaisesti, peritäänkö maksuja ja minkä suuruisia.

Mikä oikeudellinen merkitys ja todistusvoima on väestörekisterien asiakirjoilla?

Väestörekisterien asiakirjoilla todistetaan henkilöoikeudellista asemaa koskevia tapahtumia ja niihin liittyviä tarkempia tietoja (väestörekisterilain (Personenstandsgesetz) 54 §).

Rekisterin sisältö

Lapsen etunimet ja syntymäsukunimi, syntymäpaikka-, -päivä ja kellonaika tunnin ja minuutin tarkkuudella, lapsen sukupuoli, (lähtökohtaisesti) vanhempien etunimet ja sukunimet, heidän sukupuolensa sekä uskontokunta (haluttaessa).

Tapauksen mukaan: syntymän jälkeen vahvistettu/tunnustettu isyys, tunnustettu äitiys, lapsen henkilöoikeudellisen aseman muutos, toisen tai kummankin vanhemman nimenmuutos, jos lapsenkin nimenä käytetään muutettua nimeä, lapsen nimen vahvistaminen vaikutuksiltaan yleisesti sitovasti, lapsen sukupuolen ilmoittaminen jälkikäteen tai sen vaihtaminen, lapsen uskontokunta (haluttaessa) sekä sen muuttaminen ja rekisteritietojen korjaukset.

Rekisterinpitäjä

Rekisteriä ylläpitää se väestörekisteritoimisto, jonka toimialueella lapsi on syntynyt. Toimistojen yhteystiedot ovat yleensä saatavissa niiden kotisivuilta.

Onko olemassa paikallisia rekisterejä?

Väestörekisteritoimistot ovat osavaltioiden hallinnon alaisia.

Ovatko paikalliset rekisterinpitäjät yhteydessä toisiinsa?

Osavaltion väestörekisteritoimistot voivat vaihtaa tietoja keskenään ja valtakunnallisesti.

Voivatko toisen jäsenvaltion viranomaiset ottaa yhteyttä paikallisiin rekistereihin?

Ne voivat ottaa yhteyttä kaikkiin väestörekisteritoimistoihin.

Pääsy rekisteriin

Tietoja voidaan toimittaa voimassa olevien kansainvälisten sopimusten puitteissa.

Kenellä on oikeus saada tietoja, jos tietoihin pääsyä rajoitetaan?

Tietoja väestörekistereistä voidaan antaa perheenjäsenille ja muille henkilöille, jotka osoittavat uskottavasti oikeudellisen intressin kyseisiin tietoihin. Tämä koskee myös tieteellisiä tarkoituksia. Väestörekisteriä voivat lisäksi käyttää viranomaiset ja tuomioistuimet.

Onko rekisterinpitäjällä valtuudet luovuttaa tietoja muille kansallisille viranomaisille? Mitä saatavilla olevia tietoja voidaan luovuttaa?

Väestörekisteritoimistot toimittavat muille kansallisille viranomaisille näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavia väestörekisterien tietoja. Muissa tapauksissa tietoja ei toimiteta.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

Jotta ulkomaan viranomainen voi ottaa yhteyttä toimivaltaiseen väestörekisteritoimistoon, sen on tiedettävä lapsen syntymäpaikka. Halutun merkinnän löytämiseksi rekisteristä on annettava lapsen ja vanhempien etu- ja sukunimi sekä lapsen syntymäaika.

Onko esitettävä todisteita?

Viranomaisen on tehtävä selväksi, että se tarvitsee syntymärekisterin tiedon toimivaltaansa kuuluvien tehtävien täyttämiseen.

Onko pyynnön esittävän viranomaisen osoitettava, että haku tehdään asetuksen (EU) 650/2012 66 artiklan 5 kohdan nojalla.

Tältä osin viitataan edellisen kysymyksen vastaukseen. Tällaisesta osoituksesta on varmasti apua.

Millä tavoin haluttuja tietoja voidaan pyytää?

Pyyntö esitetään kirjallisesti (voidaan esittää myös sähköisesti hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella varustettuna). Asiakirja toimitetaan paperimuodossa.

Millä kielellä pyyntö esitetään?

Lähtökohtaisesti suositellaan pyynnön esittämistä saksaksi, koska se on virallinen kieli. Ei ole yleispätevää vastausta siihen, missä määrin väestörekisteritoimistoissa osataan muita kieliä.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Oikeaksi todistettuina tulosteina rekisteristä, oikeaksi todistettuina jäljennöksinä rekisteristä, kuolintodistuksina.

Millä kielellä tiedot annetaan?

Asiakirjat annetaan saksankielisinä.

Peritäänkö niistä maksu?

Osavaltiot sääntelevät toimivaltansa mukaisesti, peritäänkö maksuja ja minkä suuruisia.

Väestörekisterien asiakirjojen oikeudellinen merkitys ja todistusvoima

Väestörekisterien asiakirjoilla todistetaan henkilöoikeudellista asemaa koskevia tapahtumia ja niihin liittyviä tarkempia tietoja (väestörekisterilain (Personenstandsgesetz) 54 §).

Rekisterin sisältö

Vainajan etu- ja sukunimi, syntymäpaikka- ja -aika, sukupuoli, uskontokunta (haluttaessa), viimeinen asuinpaikka, siviilisääty, mahdollisten puolisoiden tiedot sekä vainajan kuolinpaikka ja -aika tunnin ja minuutin tarkkuudella.

Rekisterinpitäjä

Rekisteriä ylläpitää se väestörekisteritoimisto, jonka toimialueella kuolemantapaus on sattunut.

Onko olemassa paikallisia rekisterejä?

Väestörekisteritoimistot ovat osavaltioiden hallinnon alaisia.

Ovatko paikalliset rekisterinpitäjät yhteydessä toisiinsa?

Osavaltion väestörekisteritoimistot voivat vaihtaa tietoja keskenään ja valtakunnallisesti.

Voivatko toisen jäsenvaltion viranomaiset ottaa yhteyttä paikallisiin rekistereihin?

Ne voivat ottaa yhteyttä kaikkiin väestörekisteritoimistoihin.

Pääsy rekisteriin

Tietoja voidaan toimittaa voimassa olevien kansainvälisten sopimusten puitteissa.

Rajoitetaanko tietoihin pääsyä?

Tietoja väestörekistereistä voidaan antaa perheenjäsenille ja muille henkilöille, jotka osoittavat uskottavasti oikeudellisen intressin kyseisiin tietoihin. Tämä koskee myös tieteellisiä tarkoituksia. Väestörekisteriä voivat lisäksi käyttää viranomaiset ja tuomioistuimet.

Onko rekisterinpitäjällä valtuudet luovuttaa tietoja muille kansallisille viranomaisille? Mitä saatavilla olevia tietoja voidaan luovuttaa?

Väestörekisteritoimistot toimittavat muille kansallisille viranomaisille näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavia väestörekisterien tietoja. Muissa tapauksissa tietoja ei toimiteta.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

Jotta ulkomaan viranomainen voi ottaa yhteyttä toimivaltaiseen väestörekisteritoimistoon, sen on tiedettävä kuolinpaikka. Kuolintodistuksen löytämistä rekisteristä helpottaa etu- ja sukunimien sekä kuolinajan ja tarvittaessa myös syntymäajan ilmoittaminen. Tunnistenumeroa (ID-Nummer) ei Saksassa (toistaiseksi) käytetä.

Onko esitettävä todisteita?

Viranomaisen on tehtävä selväksi, että se tarvitsee kuolinrekisterin tiedon toimivaltaansa kuuluvien tehtävien täyttämiseen.

Onko pyynnön esittävän viranomaisen osoitettava, että haku tehdään asetuksen (EU) 650/2012 66 artiklan 5 kohdan nojalla.

Tältä osin viitataan edellisen kysymyksen vastaukseen. Tällaisesta osoituksesta on varmasti apua.

Millä tavoin haluttuja tietoja voidaan pyytää ja miten pyydetyt tiedot toimitetaan?

Pyyntö esitetään kirjallisesti (voidaan esittää myös sähköisesti hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella varustettuna). Asiakirja toimitetaan paperimuodossa.

Millä kielellä pyyntö esitetään?

Lähtökohtaisesti suositellaan pyynnön esittämistä saksaksi, koska se on virallinen kieli. Ei ole yleispätevää vastausta siihen, missä määrin väestörekisteritoimistoissa osataan muita kieliä.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Oikeaksi todistettuina tulosteina rekisteristä, oikeaksi todistettuina jäljennöksinä rekisteristä, kuolintodistuksina.

Millä kielellä tiedot annetaan?

Asiakirjat annetaan saksankielisinä.

Peritäänkö niistä maksu?

Osavaltiot sääntelevät toimivaltansa mukaisesti, peritäänkö maksuja ja minkä suuruisia.

Mikä oikeudellinen merkitys ja todistusvoima on väestörekisterien asiakirjoilla?

Väestörekisterien asiakirjoilla todistetaan henkilöoikeudellista asemaa koskevia tapahtumia ja niihin liittyviä tarkempia tietoja (väestörekisterilain (Personenstandsgesetz) 54 §).

Rekisterin sisältö

Rekisteröidä voidaan vain ne tiedot, jotka on lakisääteisesti rekisteröitävä ja jotka oikeuskäytännössä määritetään rekisteröintikelpoisiksi. Niitä ovat erityisesti

• puolisoiden omaisuuden erillisyyteen ja kertyneen omaisuuden tuoton jakamiseen avioliiton purkautuessa perustuvan aviovarallisuusjärjestelmän (gesetzlicher Güterstand der Zugewinngemeinschaft) poissulkeminen tai kumoaminen avioehtosopimuksella (siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) 1414 §:n toinen virke) sekä sopimukseen perustuvasta aviovarallisuussuhteesta sopiminen (BGB:n 1408, 1409 ja 1415 § sekä 1414 §:n toinen virke),
• vieraan valtion lain mukainen aviovarallisuussuhde, kun toisen puolisoista asuinpaikka on Saksassa tai hän harjoittaa liiketoimintaa Saksassa, sekä siihen tehdyt muutokset,
• aviopuolisoille BGB:n 1357 §:n mukaan kuuluvan liikeasioiden hoitamiseen liittyvän oikeuden (Schlüsselgewalt) rajoittaminen ja poissulkeminen sekä mainitun rajoittamisen tai poissulkemisen kumoaminen.

Säännöksiä sovelletaan rekisteröityjä parisuhteita koskevan lain (Lebenspartnerschaftsgesetz, LPartG) 6 ja 7 §:n mukaan vastaavasti rekisteröidyn parisuhteen osapuoliin.

Rekisterinpitäjä

Saksassa ei ole kansallista rekisteriä. Rekisterejä ylläpitävät käräjäoikeudet (Amtsgerichte). Rekisteröinti tehdään siinä käräjäoikeudessa, jonka alueella toisella puolisoista on asuinpaikka (BGB:n 1558 §:n 1 momentti).

Yhteystiedot saa selville kunkin osavaltion oikeusministeriön kotisivun kautta.

Ovatko paikalliset rekisterinpitäjät yhteydessä toisiinsa?

Eivät ole.

Voivatko toisen jäsenvaltion viranomaiset ottaa yhteyttä paikallisiin rekistereihin?

Kyllä voivat. Aviovarallisuussuhteiden rekisteri on julkinen rekisteri, johon kuka tahansa voi tutustua, myös ulkomaiden viranomaiset (BGB:n 1563 §:n 1 momentti).

Rajoitetaanko tietoihin pääsyä?

Ei rajoiteta. Ks. vastaus edelliseen kysymykseen.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

Tietojen saamiseen aviovarallisuussuhteiden rekisteristä riittää henkilön nimi ja osoite ja jos tapauskohtaisesti on tarpeen, myös rekisteröidyn tunnistamiseen tarvittava syntymäaika.

Millä tavoin haluttuja tietoja voidaan pyytää?

Aviovarallisuussuhteiden rekisteriä ylläpidetään paperimuodossa. Pyynnöt on jätettävä kirjallisesti toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Pyyntö voidaan toimittaa myös faksilla.

Millä kielellä pyyntö esitetään?

Tuomioistuimessa käytetty kieli on saksa, joten pyynnöt on esitettävä toimivaltaiselle tuomioistuimelle saksaksi.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Tiedot voi yleensä saada hakemalla ne itse rekisteristä. Rekisterimerkinnästä annetaan pyynnöstä jäljennös, joka voidaan tarvittaessa myös todistaa oikeaksi.

Millä kielellä tiedot annetaan?

Saksaksi.

Peritäänkö niistä maksu?

Tietojen hakeminen käymällä itse paikan päällä on maksutonta. Jäljennöksen toimittamisesta peritään maksu (tällä hetkellä 10 euroa tavallisesta ja 20 euroa oikeaksi todistetusta jäljennöksestä). Kun kyseessä on EU:n perintöasetuksen (asetus (EU) N:o 650/2012) 66 artiklan 5 kohdan mukainen pyyntö, voidaan maksu tarvittaessa jättää perimättä. Perittävistä kuluista laaditaan yleensä lasku, joka voidaan maksaa tilisiirtona. Kullakin osavaltiolla on omat kassanhallintasääntönsä, joissa säädetään muista mahdollisista maksutavoista.

Mikä oikeudellinen merkitys ja todistusvoima on aviovarallisuussuhteiden rekisterin rekisteröinneillä?

Aviovarallisuussuhteiden rekisteröinneillä ei ole oikeutta luovia vaikutuksia. Ne vaikuttavat kuitenkin siten, että rekisteröityihin seikkoihin voidaan vedota kolmatta osapuolta vastaan, vaikka hän ei tietäisi niistä, koska rekisteriin kirjaaminen antaa hänelle mahdollisuuden hankkia asianomaisia tietoja. Rekisteröimättömään seikkaan voidaan vedota kolmatta osapuolta vastaan vain, jos hän on tietoinen siitä (BGB:n 1412 §).

Rekisterin sisältö

Testamenttien keskusrekisterissä on tietoja sellaisten perimykseen liittyvien asiakirjojen säilytyksestä, jotka ovat notaarin vahvistamia tai joita säilytetään tuomioistuimessa. Tietoja säilytyksestä tarvitaan perimykseen liittyvien asiakirjojen löytämiseksi (notaareista annetun liittovaltion lain (Bundesnotarordnung, BNotO) 78d §:n 1 ja 2 momentti). Rekisterissä ei ole asiakirjan sisältöä.

Lisäksi rekisteri sisältää testamentintekijän avioliiton ulkopuolella syntyneiden tai yksin adoptoimien lasten henkilöoikeudellista asemaa koskevat tiedot vuosilta 1970–2008 (BNotO:n 78d §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen 2 kohta yhdessä testamenttiluettelon siirtämistä koskevan lain (Testamentsverzeichnis-Überführungsgesetz, TVÜG) 9 §:n kanssa).

Rekisterinpitäjä

Postiosoite:

Zentrales Testamentsregister

10874 Berlin

Sähköpostiosoite: info@testamentsregister.de

Puhelin: + 49 (0)800 35 50 700

Faksi: + 49 (0)30 38 38 66 88

Onko olemassa paikallisia rekisterejä?

Ei ole.

Pääsy rekisteriin

Rekisteri ei ole julkinen.

Rajoitetaanko tietoihin pääsyä?

BNotO:n 78f §:n mukaan notaarit saavat pyynnöstä pääsyn säilytystietoihin ja tuomioistuimet kaikkiin rekisterissä oleviin perinnönjättäjän tietoihin.

Tietoja annetaan vain siltä osin kuin tuomioistuimet ja notaarit tarvitsevat niitä tehtäviensä täyttämiseksi.

Testamentintekijän eläessä tietojen saaminen edellyttää yleensä hänen suostumustaan.

Muille tahoille tietoja ei luovuteta. Liittovaltion notaariyhdistyksen (Bundesnotarkammer) työntekijöillä on lisäksi BNotO:n 81a ja 69a §:n mukaisesti salassapitovelvollisuus.

Voiko rekisterinpitäjä antaa selvityksen testamentin sisällöstä toisessa jäsenvaltiossa olevalle ulkomaan viranomaiselle? Jos näin ei ole, millä tavoin rekisteriin sisältyviä tietoja voidaan saada?

Testamenttien keskusrekisterissä ei ole perimykseen liittyvien asiakirjojen sisältöä eikä sitä näin ollen voida luovuttaa rekisteristä.

Virallisessa säilytyksessä olevat testamentit ja perintösopimukset avataan perinnönjättäjän kuoleman jälkeen, menettelyistä perheoikeudellisissa ja hakemuslainkäyttöasioissa annetun lain (Gesetz über das Verfahren in Familiensachen und in den Angelegenheiten der freiwilligen Gerichtsbarkeit, FamFG) 348 § ja sitä seuraavat pykälät. Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa jäljennöksen avatusta testamentista tai perintösopimuksesta, jos pyynnön esittäjällä on siihen oikeutettu intressi, FamFG:n 357 §. Oikeutettu intressi on osoitettava uskottavasti. Erityisesti (laillisilla) perillisillä tai muilla henkilöillä, joiden oikeuksia ja velvollisuuksia testamentti koskee, on yleensä oikeutettu intressi.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

Testamentintekijästä on annettava seuraavat tiedot:

• sukunimi ja etunimi/-nimet
• syntymänimi sekä syntymäaika ja -paikka.

Lisäksi on EU:n perintöasetuksen 66 artiklan 5 kohdan mukaan annettava vakuutus oikeudesta hakuun, ja pyyntö on varustettava leimalla ja allekirjoituksella.

Onko esitettävä todisteita?

Ei ole. Pyynnön esittävän viranomaisen on kuitenkin pyynnössään vakuutettava, että se on EU:n perintöasetuksen 64 artiklan mukainen toimivaltainen viranomainen ja että se on pannut vireille EU:n perintöasetuksen 62 artiklan ja sitä seuraavien artikloiden mukaisen menettelyn perinnönjättäjän jäämistöä koskevan eurooppalaisen perintötodistuksen antamiseksi. Pyyntö on allekirjoitettava ja varustettava pyynnön esittävän viranomaisen leimalla.

Onko pyynnön esittävän viranomaisen osoitettava, että haku tehdään asetuksen (EU) 650/2012 66 artiklan 5 kohdan nojalla.

Ei ole, mutta ks. vastaus edelliseen kysymykseen.

Millä tavoin haluttuja tietoja voidaan pyytää?

Ulkomaan viranomaiset pyytävät tietoja ja tiedot annetaan niille kirjallisesti (paperimuodossa).

Millä kielellä pyyntö esitetään?

Se esitetään rekisteriviranomaiselta saatavalla saksan- tai englanninkielisellä lomakkeella.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Kirjallisesti.

Millä kielellä tiedot annetaan?

Tiedot annetaan saksaksi. Lisäksi annetaan englanninkielinen selittävä teksti.

Peritäänkö niistä maksu?

Tiedot ovat maksuttomia.

Mikä on testamenttien keskusrekisterin oikeudellinen merkitys?

Rekisterin avulla varmistetaan, että notaarin vahvistamat tai tuomioistuimessa säilytettävät perimykseen liittyvät asiakirjat löydetään (pikaisesti) ja otetaan huomioon.

Rekisterin sisältö

• aluksen tiedot (nimi, tyyppi, kotipaikka tai -satama jne.)
• omistajan tiedot
• tiedot alusta koskevista esineoikeuksista, esim. aluskiinnityksistä

Rekisterinpitäjä

Alusrekisteriä ylläpitää paikallisesti toimivaltainen käräjäoikeus (rekisteriä pitävä tuomioistuin (Registergericht)). Kaikki rekisteriä pitävät tuomioistuimet ja notaarit antavat mahdollisuuden tutustua kaikkiin alusrekistereihin koko Saksan kattavasti.

Voivatko toisen jäsenvaltion viranomaiset ottaa yhteyttä paikallisiin rekistereihin?

Kyllä.

Pääsy rekisteriin

Rekisteri on julkisesti saatavilla.

Onko rekisterinpitäjällä valtuudet luovuttaa tietoja muille kansallisille viranomaisille?

Kyllä. Kaikki rekisterissä olevat tiedot voidaan luovuttaa ilman rajoituksia.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

• vainajan nimi ja syntymäaika; mahdollisuuksien mukaan asuinpaikka
• rekisterialue, jolla kotisatama tai -paikka sijaitsee

Onko esitettävä todisteita?

Ei ole.

Onko pyynnön esittävän viranomaisen osoitettava, että haku tehdään asetuksen (EU) 650/2012 66 artiklan 5 kohdan nojalla.

Ei ole.

Millä tavoin haluttuja tietoja voidaan pyytää?

Pyyntö voi olla vapaamuotoinen. Se voidaan esittää esimerkiksi kirjallisesti tai sähköpostilla.

Millä kielellä pyyntö esitetään?

Saksaksi.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Kopio alusrekisteristä voidaan antaa kirjallisesti tai sähköisesti. Se voidaan myös vahvistaa oikeaksi.

Millä kielellä tiedot annetaan?

Saksaksi.

Peritäänkö niistä maksu?

Ei peritä.

Mitä perimyksen rekisteröinti edellyttää?

Perimys rekisteröidään alusrekisteriin hakemuksesta, ja rekisteröinti edellyttää, että esitetään yksi seuraavista todistuksista:

• saksalainen perintötodistus (Erbschein)
• eurooppalainen perintötodistus
• notaarin vahvistama kuolemanvaraismääräys ja pöytäkirja sen avaamisesta perintötuomioistuimessa (Nachlassgericht)

Mitkä tiedot rekisterinpitäjä tarvitsee rekisteröidyn aluksen tunnistamiseksi, jotta perimyksen johdosta tapahtunut omistajanvaihdos voidaan rekisteröidä?

Alusrekisterin rekisterilehden numeron.

Mikä oikeudellinen merkitys rekisterin sisällöllä on?

Alusrekisteri on julkisesti luotettava, mikä tarkoittaa, että alusrekisterin sisältöä pidetään oikeana, ellei päinvastaista tietoa ole saatavissa eikä alusrekisterin oikeellisuudesta ole tehty valitusta.

Rekisterin sisältö

• ilma-aluksen tiedot (ilma-aluksen rekisterinumero, tyyppi jne.)
• omistajan tiedot
• rekisteröidyn panttioikeuden tiedot

Rekisterinpitäjä

Ilma-aluksiin kohdistuvien panttioikeuksien rekisteriä ylläpitää Braunschweigin käräjäoikeus.

Onko olemassa paikallisia rekisterejä?

Ei ole.

Voivatko toisen jäsenvaltion viranomaiset ottaa yhteyttä paikallisiin rekistereihin?

Kyllä.

Pääsy rekisteriin

Rekisteri on julkisesti saatavilla.

Onko rekisterinpitäjällä valtuudet luovuttaa tietoja muille kansallisille viranomaisille?

Kyllä. Kaikki rekisterissä olevat tiedot voidaan luovuttaa ilman rajoituksia.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

• vainajan nimi ja syntymäaika; mahdollisuuksien mukaan asuinpaikka.

Onko esitettävä todisteita?

Ei ole.

Onko pyynnön esittävän viranomaisen osoitettava, että haku tehdään asetuksen (EU) 650/2012 66 artiklan 5 kohdan nojalla.

Ei ole.

Millä tavoin haluttuja tietoja voidaan pyytää?

Pyyntö voi olla vapaamuotoinen. Se voidaan esittää esimerkiksi kirjallisesti tai sähköpostilla.

Millä kielellä pyyntö esitetään?

Saksaksi.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Kopio ilma-aluksiin kohdistuvien panttioikeuksien rekisteristä voidaan antaa kirjallisesti tai sähköisesti. Se voidaan myös vahvistaa oikeaksi.

Millä kielellä tiedot annetaan?

Saksaksi.

Peritäänkö niistä maksu?

Ei peritä.

Mitä perimyksen rekisteröinti edellyttää?

Perimys rekisteröidään ilma-aluksiin kohdistuvien panttioikeuksien rekisteriin hakemuksesta, ja rekisteröinti edellyttää, että esitetään yksi seuraavista todistuksista:

• saksalainen perintötodistus (Erbschein)
• eurooppalainen perintötodistus
• notaarin vahvistama kuolemanvaraismääräys ja pöytäkirja sen avaamisesta perintötuomioistuimessa (Nachlassgericht)

Mitkä tiedot rekisterinpitäjä tarvitsee ilma-aluksen tai rekisteröidyn panttioikeuden tunnistamiseksi, jotta perimyksen johdosta tehty siirto voidaan rekisteröidä?

Rekisterilehden numeron.

Mikä oikeudellinen merkitys rekisterin sisällöllä on?

Ilma-aluksiin kohdistuvien panttioikeuksien rekisterissä on julkisesti luotettavia tietoja rekisteröidyistä panttioikeuksista. Tämä tarkoittaa, että rekisteröidyn panttioikeuden katsotaan kuuluvan rekisteröidylle henkilölle ja mitätöidyn panttioikeuden voimassaolon katsotaan päättyneen.

Rekisterin sisältö

Yhtiörekisterissä on saatavilla kaupparekisteriportaalin tiedot. Portaalista on pääsy Saksan kaikkiin kauppa-, osuuskunta- ja henkilöyhtiörekistereihin sekä rekisteri-ilmoituksiin. Rekisterissä on myös maksukyvyttömyyttä koskevia tietoja, kirjanpitoraportteja ja tilintarkastuskertomuksia sekä pääomamarkkinoita koskevia tietoja. Lisätietoa on myös osoitteessa.

Rekisterinpitäjä

Yhtiörekisteriä ylläpitää liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriön toimeksiannosta

Bundesanzeiger Verlag GmbH

Amsterdamer Straße 192, 50735 Köln,

https://www.unternehmensregister.de/ureg/

Onko olemassa paikallisia rekisterejä?

Rekisterin pitämisestä vastaavat tuomioistuimet ylläpitävät kaikissa osavaltioissa kauppa-, osuuskunta-, henkilöyhtiö- ja yhdistysrekisterejä.

Ovatko paikalliset rekisterinpitäjät yhteydessä toisiinsa?

Kyllä, tiedot ovat saatavissa kaupparekisteriportaalin (http://www.handelsregister.de) kautta ja yhtiörekisteristä (http://www.unternehmensregister.de/).

Voivatko toisen jäsenvaltion viranomaiset ottaa yhteyttä paikallisiin rekistereihin?

Kyllä, kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhtiörekisterit ovat yhteydessä toisiinsa kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän (Business Registers Interconnection System - BRIS) kautta.

Pääsy rekisteriin

Rekisteri on julkinen, ja kuka tahansa voi saada tietoja siitä. Haut ovat maksullisia.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

Hakuja voidaan tehdä yrityksen nimen, toimipaikan, oikeudellisen muodon, rekisteriä pitävän tuomioistuimen, rekisteröinnin tyypin ja rekisterinumeron perusteella.

Millä tavoin haluttuja tietoja voidaan pyytää?

Tietoihin voi tutustua internetissä verkkopalvelun kautta (joko yhtiörekisterin tai kaupparekisteriportaalin kautta).

Millä kielellä tiedot ovat tarjolla?

Yhtiörekisterissä on saatavilla lisätietoa englanniksi, ranskaksi, italiaksi ja espanjaksi, mutta itse rekisteritiedot esitetään pääasiassa saksaksi.

Jos tietoa annetaan

eri kieliversioina, kussakin tapauksessa vain saksankielinen versio on oikea, etenkin käytettyjen muotoilujen tulkinnan osalta.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Tiedot ovat saatavilla verkossa. Rekisteritiedot annetaan yksinomaan jäljennöksinä (tulosteina). Tuomioistuin antaa pyynnöstä oikeaksi todistetun jäljennöksen (virallisen tulosteen). Pyynnön esittäjälle voidaan toimittaa jäljennöksiä myös sähköisesti. Viralliset jäljennökset toimitetaan sähköisesti käyttämällä hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta.

Peritäänkö niistä maksu?

Kuka tahansa voi maksutta käyttää yhtiörekisteriä ja kaupparekisteriä tietojen hankkimiseen. Rekisteröityminen ei yleensä ole tarpeen tähän tarkoitukseen. Pääsystä rekisteriä pitävien tuomioistuinten rekistereistä saataviin alkuperäisiin tietoihin (rekisterilehdet ja rekisteriin toimitetut asiakirjat) yhtiörekisterin kautta peritään kuitenkin maksu. Maksu on tällaisen haun yhteydessä yhtä suuri kuin haettaessa tietoja suoraan rekisteristä. Haun tekijän on tätä varten myös rekisteröidyttävä.

Maksun voi suorittaa luottokortilla tai sähköisenä suoraveloituksena.

Mitä muutosten rekisteröinti edellyttää?

Toimivaltainen rekisteriä pitävä tuomioistuin rekisteröi kaupparekisteriin tehtävät muutokset notaarin oikeaksi todistaman ilmoituksen perusteella.

Perimys on todistettava ”julkisten asiakirjojen” avulla. Niitä ovat esimerkiksi saksalainen perintötodistus, eurooppalainen perintötodistus tai notaarin vahvistama testamentti avauspöytäkirjoineen.

Mikä oikeudellinen merkitys rekisterin sisällöllä on?

Rekisteriin tehdyt merkinnät nauttivat julkista luottamusta.

Yhtiö voi vedota kolmatta osapuolta vastaan vain sellaisiin tosiseikkoihin, jotka on merkitty rekisteriin ja annettu tiedoksi tai joista kolmas osapuoli on jo ollut tietoinen (kauppalain (Handelsgesetzbuch) 15 §:n 1 momentti). Kolmannen osapuolen on hyväksyttävä vetoaminen sellaisiin tosiseikkoihin, jotka on merkitty rekisteriin ja annettu tiedoksi muodollisesti oikein. Tämä ei koske oikeustoimia, jotka toteutetaan 15 päivän kuluessa tiedoksiannosta, kunhan kolmas osapuoli todistaa, ettei se tiennyt eikä sillä ollut velvoitetta tietää siitä (kauppalain 15 §:n 2 momentti). Jos rekisteröitävä tosiseikka on annettu tiedoksi väärin, kolmas osapuoli voi vedota tähän tosiseikkaan sitä asianosaista vastaan, jonka puolesta tosiseikka oli merkittävä rekisteriin, vaikka kyseinen asianosainen olisi ollut tietoinen virheestä (kauppalain 15 §:n 3 momentti).

Rekisterin sisältö

• käyttörajoituksia ja käyttökieltoja väliaikaisina toimenpiteinä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemiseen saakka (maksukyvyttömyyslain (Insolvenzordnung, InsO) 21 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen 2 kohta);
• maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen ja pesänhoitajan (Insolvenzverwalter) tai maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän (Sachwalter) yhteystiedot (InsO:n 27 §);
• velkojainkokousten ajankohdat (InsO:n 29, 74, 78, 177 ja 197 §);
• menettelyn kulkua ohjaavat päätökset (InsO:n 5 §:n 2 momentti, 35 §:n 3 momentti sekä 64, 235, 241, 273 ja 277 §);
• tiedot summasta, joka on käytettävissä velkojille jakamista varten (InsO:n 188 §);
• menettelyjen peruuttamiset (InsO:n 34 §:n 3 momentti sekä 200 ja 258 §) tai lopettamiset (InsO:n 207, 211, 212 ja 213 §);
• valvotun saneeraussuunnitelman olemassaolo (InsO:n 267 §) ja valvonnan lakkauttaminen (InsO:n 268 §);
• päätökset jäännösveloista vapauttamista koskevassa menettelyssä (Restschuldbefreiungsverfahren ) (InsO:n 287a, 290, 296, 297, 300 ja 303 §);
• menettelyn hylkääminen omaisuuden vähyyden vuoksi (InsO:n 26 §);
• tiedot ulkomaisista maksukyvyttömyysmenettelyistä, joilla on yhteys Saksaan (InsO:n 345 §).

Tietoihin on kussakin tapauksissa liitetty velallisen koko nimi, syntymäaika ja kotiosoite tai toimipaikan osoite (InsO:n 9 §:n 1 momentin toinen virke ja 27 §:n 2 momentin 1 kohta).

Rekisterinpitäjä

Maksukyvyttömyysilmoitusten portaali, http://www.insolvenzbekanntmachungen.de/

Pääsy rekisteriin

Tiedot ovat yleisesti saatavilla. Kahden viikon kuluttua niiden julkaisemisesta on kuitenkin annettava tiettyjä hakukriteerejä. Lisäksi tiedot poistetaan yleensä kuuden kuukauden kuluttua menettelyn peruuttamisesta tai lainvoimaisesta lopettamisesta.

Rajoitetaanko tietoihin pääsyä?

Tietoihin pääsyä ei rajoiteta tiettyjen henkilöryhmien osalta. Sen sijaan on ajallisia pääsyrajoituksia, jotka koskevat yhtä lailla kaikkia henkilöryhmiä (ks. edellä).

Onko rekisterinpitäjällä valtuudet luovuttaa tietoja muille kansallisille viranomaisille?

Tiedot ja ilmoitukset ovat välittömästi ja yleisesti saatavilla (ks. edellä). Kussakin tapauksessa toimivaltainen maksukyvyttömyystuomioistuin vastaa niiden sisällöstä.

Mitä tietoja pyynnön esittävän viranomaisen on annettava, jotta rekisterinpitäjä voi tehdä haun rekisteriin?

Maksukyvyttömyysilmoitusten portaali on välittömästi ja yleisesti saatavilla (http://www.insolvenzbekanntmachungen.de/). Viranomaiselle ei tarvitse esittää pyyntöä (ks. edellä).

Onko esitettävä todisteita?

Ei (ks. edellä).

Onko pyynnön esittävän viranomaisen osoitettava, että haku tehdään asetuksen (EU) 650/2012 66 artiklan 5 kohdan nojalla.

Ei (ks. edellä).

Millä kielellä pyyntö esitetään?

Saksaksi.

Miten tiedot annetaan käyttöön?

Tietoihin voi tutustua joko suoraan portaalissa tai ne voidaan hakea sieltä päätöksen sähköisen kopion muodossa.

Millä kielellä tiedot annetaan?

Portaalissa on ainoastaan saksankielisiä tietoja.

Peritäänkö niistä maksu?

Ei peritä.

Mikä oikeudellinen merkitys rekisterin sisällöllä on?

Maksukyvyttömyysilmoitusten portaalia käytetään maksukyvyttömyysmenettelyjen vaiheiden yleiseen tiedoksi antamiseen ja istuntoihin kutsumiseen. Julkaiseminen portaalissa riittää osoittamaan, että kaikki osapuolet ovat saaneet tiedoksiannon, vaikka laissa säädetään sen lisäksi vielä erillisistä tiedoksiannoista tietyille osapuolille (InsO:n 9 §:n 3 momentti).