Eurooppalainen maksamismääräys

Eurooppalaista maksamismääräystä koskevan hakemuksen ratkaisee tuomioistuin, jolla on toimivalta päättää pääasiasta ensimmäisenä oikeusasteena. 

Maksamismääräyksen voi antaa tuomioistuin, jolla on toimivalta päättää pääasiasta ensimmäisenä oikeusasteena. Se voi olla

– alueellinen tuomioistuin (judecătoria), joka päättää ensimmäisenä oikeusasteena rahalliselta arvoltaan enintään 200 000 leun hakemuksista, tai

– alioikeus (tribunalul), joka päättää ensimmäisenä oikeusasteena kaikista hakemuksista, jotka eivät lain mukaan kuulu muiden tuomioistuinten toimivaltaan, eli myös hakemuksista, joiden rahallinen arvo on yli 200 000 leuta (uuden siviiliprosessilain 94 §:n 1 momentin k kohta ja 95 §:n 1 momentti; uuden siviiliprosessilain 1 016 §:n mukaan velkoja voi esittää maksamismääräystä koskevan hakemuksen tuomioistuimeen, jolla on toimivalta päättää pääasiasta ensimmäisenä oikeusasteena).

Jos vastaaja vastustaa maksamismääräystä, toimivaltainen tuomioistuin on se tuomioistuin (alueellinen tuomioistuin tai alioikeus), jonka päätökseen haetaan muutosta. Tuomioistuimissa kannettavasta leimaverosta 26. kesäkuuta 2013 annetun hallituksen erityisasetuksen nro 80, sellaisena kuin se on muutettuna, 6 §:n 2^1 momentin mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1896/2006 16 artiklan mukaisesti esitetystä eurooppalaista maksamismääräystä koskevasta vastineesta peritään 100 leun maksu.

Uudelleen tutkimista koskevan pyynnön osalta toimivaltainen on se tuomioistuin (alueellinen tuomioistuin tai alioikeus), jonka päätökseen haetaan muutosta, ja ratkaisu tehdään kahden tuomarin kokoonpanossa. Ks. tietyistä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen tiettyjen yhteisön säädösten soveltamiseksi Romanian liityttyä Euroopan unioniin, annetun hallituksen erityisasetuksen nro 119/2006, sellaisena kuin se on hyväksytty lailla nro 191/2007 sekä myöhemmin muutettuna ja täydennettynä, I^9 §:n 1 ja 2 §).

– Yleislainsäädännön mukainen menettely:

– Lopulliseen tuomioon voidaan hakea muutosta kumoamiskanteella (contestația în anulare, joka on poikkeuksellinen muutoksenhakumenettely) silloin kun muutoksenhakijaa ei ole kutsuttu lainmukaisesti oikeudenkäyntiin eikä hän ole ollut paikalla oikeudenkäynnissä. Kumoamiskanne voidaan esittää 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta, ja se on esitettävä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun päätöksestä on tullut lopullinen. Kanteen perustelut on esitettävä edellä mainitun 15 päivän jakson aikana tai se katsotaan mitättömäksi (uuden siviiliprosessilain 503 §:n 1 momentti ja 506 §).

– Pääasiaa koskevan tai siihen muutoin liittyvän päätöksen uudelleen tutkimista (revizuire, joka on poikkeuksellinen muutoksenhakumenettely) voidaan hakea, jos osapuoli on hänestä itsestään riippumattomista syistä estynyt olemasta läsnä oikeudenkäynnissä ja ilmoittamasta asiasta tuomioistuimelle. Tästä syystä voidaan tutkia uudelleen myös päätöksiä, joissa ei viitata pääasiaan. Uudelleentarkastelua on haettava 15 päivän kuluessa estymisen päättymisestä (uuden siviiliprosessilain 509 §:n 1 momentin 9 kohta ja 2 momentti sekä 511 §:n 2 momentti).

– Jos osapuoli ei noudata menettelyyn liittyvää määräaikaa, sitä voidaan pidentää ainoastaan, jos viivästymisen osoitetaan johtuvan asianmukaisesti perustellusta syystä. Kyseisen osapuolen on tätä varten täytettävä tarvittava oikeudenkäyntiasiakirja 15 päivän kuluessa viivästymiseen johtaneen olosuhteen päättymisestä ja pyydettävä määräajan pidentämistä. Jos kyseessä on muutoksenhaku, siinä on noudatettava muutoksenhaulle asetettua määräaikaa. Määräajan pidentämisestä päättää se tuomioistuin, jolla on toimivalta ratkaista oikeuksien käyttämättä jättämistä määräajassa koskevat asiat (uuden siviiliprosessilain 186 §).

– Maksamismääräyksiä koskeva erityismenettely:

Uuteen siviiliprosessilakiin (1 014–1 025 §) sisältyy erityismenettely maksamismääräyksiä varten.

– Velallinen voi tehdä maksamismääräyksen peruuttamista koskevan hakemuksen 10 päivän kuluessa määräyksen toimittamisesta tai tiedoksiantamisesta (uuden siviiliprosessilain 1 024 §:n 1 momentti).

– Velkoja voi tehdä uuden siviiliprosessilain 1 021 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun päätöksen peruuttamista koskevan hakemuksen [1] ja uuden siviiliprosessilain 1 022 §:n 2 momentissa tarkoitetun maksamismääräyksen peruuttamista koskevan hakemuksen [2] 10 päivän kuluessa (uuden siviiliprosessilain 1 024 §:n 2 momentti).

– Peruuttamista koskevan hakemuksen ratkaisee se tuomioistuin, joka on tehnyt maksamismääräystä koskevan päätöksen, kahden tuomarin kokoonpanossa (uuden siviiliprosessilain 1 024 §:n 4 momentti).

– Jos asiaa käsittelevä tuomioistuin hyväksyy peruuttamista koskevan hakemuksen kokonaan tai osittain, se peruuttaa maksamismääräyksen kokonaan tai osittain ja antaa asiassa lopullisen tuomion. Jos asiaa käsittelevä tuomioistuin hyväksyy peruuttamista koskevan hakemuksen, se antaa asiassa lopullisen tuomion, jonka perusteella asetetaan maksamismääräys. Peruuttamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskeva päätös on lopullinen (uuden siviiliprosessilain 1 024 §:n 6 momentin ensimmäinen virke sekä 7 ja 8 momentti).

– Asianomainen osapuoli voi hakea muutosta maksamismääräyksen pakkotäytäntöönpanoon yleislainsäädännön mukaisesti. Muutoksenhaussa voidaan vedota ainoastaan sääntöjenvastaisuuksiin täytäntöönpanomenettelyssä tai velvoitteen raukeamista koskeviin perusteisiin, jotka ovat tulleet esiin sen jälkeen kun maksamismääräyksestä tuli lopullinen (uuden siviiliprosessilain 1 025 §:n 2 momentti).

[1] 1 021 § Vaateiden riitauttaminen

1. Jos velallinen riitauttaa vaateen, tuomioistuin tarkastaa asiakirja-aineiston sekä osapuolten selvitysten ja täsmennysten perusteella, onko riitauttaminen perusteltua. Jos velallisen puolustus on perusteltu, tuomioistuin hylkää velkojan hakemuksen ja antaa asiasta päätöksen.

2. Jos velallisen asiaväitteet edellyttävät muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen todisteiden käsittelyä ja nämä todisteet hyväksyttäisiin lain mukaan yleislainsäädännön mukaisessa menettelyssä, tuomioistuin hylkää velkojan maksamismääräystä koskevan hakemuksen ja antaa tästä päätöksen.

3. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa velkoja voi esittää hakemuksen asian vireillepanosta yleislainsäädännön mukaisesti.

[2] Uuden siviiliprosessilain 1 022 §:n 2 momentissa todetaan seuraavaa: Jos tuomioistuin toteaa asian todisteita tarkasteltuaan, että ainoastaan osa velkojan vaateista on oikeutettuja, se asettaa vain kyseistä osaa koskevan maksamismääräyksen sekä maksun eräpäivän. Tällöin velkoja voi esittää hakemuksen asian vireillepanosta yleislainsäädännön mukaisesti saadakseen päätöksen, jolla velalliselle asetetaan velvollisuus maksaa loppuosa velasta.

– Yleislainsäädännön mukainen menettely:

– Haasteet ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat annetaan tiedoksi uuden siviiliprosessilain 153–173 §:ssä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Seuraavassa esitetään esimerkkejä tiedoksiantamisen eri tavoista:

– Haasteiden ja kaikkien oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantamisesta vastaa viran puolesta tuomioistuimen menettelystä vastaava virkamies tai muu työntekijä tai sellaisen muun tuomioistuimen virkamies tai työntekijä, jonka tuomiopiirissä tiedoksiannon saaja oleskelee (uuden siviiliprosessilain 154 §:n 1 momentti).

– Jos tiedoksiantaminen edellä esitetyllä tavalla ei ole mahdollista, se tapahtuu postitse kirjatulla kirjeellä, jonka sisältö ilmoitetaan ja jonka vastaanottaminen vahvistetaan. Kirje on toimitettava suljetussa kuoressa ja siihen liitetään vastaanottotodistus/saantitodistus ja laissa määrätty ilmoitus (uuden siviiliprosessilain 154 §:n 4 momentti).

– Oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan osapuolen pyynnöstä ja kyseisen osapuolen kustannuksella toimittaa suoraan haastemiesten, joiden on täytettävä laissa säädetyt menettelymuodollisuudet, tai kuriiripalvelun välityksellä (uuden siviiliprosessilain 154 §:n 5 momentti).

– Mikäli osapuoli on toimittanut tuomioistuimelle yhteystiedot tätä varten, tuomioistuimen kirjaamo voi toimittaa haasteet ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat myös faksilla, sähköpostilla tai muulla tavalla, jolla asiakirjan teksti voidaan lähettää ja josta annetaan saantitodistus. Oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantoon on liitettävä Romanian viranomaisen tai julkisen laitoksen antamaan sähköisen allekirjoituksen varmenteeseen perustuva hyväksytty sähköinen allekirjoitus tai kehittynyt sähköinen allekirjoitus, joka korvaa tuomioistuimen leiman sekä tuomioistuimen kirjaajan allekirjoituksen haasteen pakollisina merkintöinä (uuden siviiliprosessilain 154 §:n 6 momentti).

– Haasteet ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat katsotaan tiedoksiannetuiksi, kun käytetystä järjestelmästä on saatu viesti, jonka mukaan asiakirjat ovat saapuneet vastaanottajalle tämän antamien tietojen mukaisesti (uuden siviiliprosessilain 154 §:n 6^1 momentti).

–Maksamismääräyksiä koskeva erityismenettely:

– Maksamismääräys annetaan tiedoksi paikalla oleville osapuolille tai toimitetaan viipymättä kullekin osapuolelle lain mukaisesti (uuden siviiliprosessilain 1 022 §:n 5 momentti).

Lomakkeet on täytettävä romanian kielellä.