Cerrar

YA ESTÁ DISPONIBLE LA VERSIÓN BETA DEL PORTAL

Visite la versión BETA del Portal Europeo de e-Justicia y díganos qué le parece.

 
 

Recorrido de navegación

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Yleiset tuomioistuimet - Belgia

Esta página es una versión realizada por traducción automática. No hay garantía de que sea de calidad.

Esta traducción ha recibido la siguiente evaluación: inaceptable

¿Le ha resultado útil?

Tässä osassa luodaan yleiskatsaus Belgian yleisiin tuomioistuimiin.


Yleiset tuomioistuimet – johdanto

Korkein oikeus

Kassaatiotuomioistuin: kassaatiotuomioistuin (cour de cassation) eli korkein oikeus toimii Brysselissä.

Rikostuomioistuin

Kymmenellä maakunnalla ja Brysselin pääkaupunkialueen hallintopiirissä on Assises Assets. Se ei ole pysyvä tuomioistuin, vaan se muodostetaan erikseen aina kun käsitellään uutta syytettä.

Muutoksenhakutuomioistuimet

  • Muutoksenhakutuomioistuimet: Belgiassa on 5 jäsentä:
    • Bryssel (tuomiopiirit Brabantin Wallonin, Leuvenin ja Brysselissä),
    • Liège (Liègen tuomiopiirit, Eupenen de Namur ja Luxemburg)
    • Mons (Hainaut’n tuomiopiirissä),
    • Gent (Länsi- ja Itä-Flanderin tuomiopiirit)
    • Antwerpen (Antwerpenin ja Limburgin tuomiopiirit)
  • Työtuomioistuimet: Belgiassa on 5 jäsentä. Ne ovat työoikeuteen erikoistuneita muutoksenhakutuomioistuimia. Ne on perustettu edellä mainittujen muutoksenhakutuomioistuinten lainkäyttöalueille.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet

  • Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet: Belgiassa on 13 (yksi tuomiopiirissä ja kaksi Brysselin, 1 Alankomaiden ja 1 Ranskan alueella).
  • Työtuomioistuimet: Belgiassa on 9 (periaatteessa yksi muutoksenhakutuomioistuimen tuomiovalta, lukuun ottamatta Brysselin muutoksenhakutuomioistuimen toimivaltaa, jossa työvoimatuomioistuin on Leuvenissa ja Nivellesissa ja kaksi työtuomioistuinta Brysselissä (1- ja 1FR) ja Eupenin tuomiopiiriä lukuun ottamatta).
  • Yhtiön tuomioistuimet: Belgiassa on 9 (periaatteessa yksi muutoksenhakutuomioistuimen tuomiovalta, lukuun ottamatta Brysselin muutoksenhakutuomioistuimen toimivaltaa, jossa yrityksen tuomioistuin on ollut Leuvenin ja Nivelesin tuomioistuimessa ja kaksi yrityksen tuomioistuinta on Brysselissä (1- ja 1FR) ja Eupenin tuomiopiiriä lukuun ottamatta).

Alemmat tuomioistuimet

  • Magistrates ’Courts: Belgiassa on 187 rauhantuomarin jaostoa (yksi kunkin tuomiopiirin osalta).
  • Poliisituomioistuimet: Belgiassa on 15 tapausta tai 1 Belgiassa, jossa Brysselin erityisyys on 4.

Tuomioistuinten toimivalta

Rauhantuomioistuin

Rauhanprosessi tarkoittaa kaikkia alle 5 000 euron hakemuksia, joita ei jaeta yksinomaan toiselle tuomioistuimelle. Kantonin tuomarilla on toimivalta myös vuokria, naapureita, rasitteita ja pakkolunastuksia koskevissa riita-asioissa siitä riippumatta, mikä on puolisoiden välinen rahasumma, sekä väliaikaisia määräyksiä. Jos hakemuksesta ei tehdä päätöstä, jonka määrä on enintään 2000 euroa, rauhantuomarin päätöksiin voidaan hakea muutosta yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta.

Poliisituomioistuin

Poliisituomioistuin on rikos- ja siviilituomioistuin, joka käsittelee lieviä rikoksia, vähäisiä rikkomuksia, erityissäädösten rikkomisia (kuten maaseutulain ja metsälain), vahingonkorvausten hakemista liikenneonnettomuuksista ja liikennerikkomuksista. Poliisituomioistuimen tuomioista voi valittaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, paitsi kun on kyse oikeudenkäyttöä koskevassa laissa luetelluista asioista, kun hakemuksesta on tehty päätös, jonka suuruus on enintään 1240 euroa.

Ensimmäisen asteen tuomioistuin

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella on toimivalta kaikissa muissa kuin laissa säädetyissä asioissa muihin tuomioistuimiin. Tätä kutsutaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toissijaiseksi lainkäyttöalueeksi.

Tätä kutsutaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäännöstoimivallaksi (compétence résiduaire). Siviilituomioistuin, rikostuomioistuin, perhetuomioistuin ja nuorisotuomioistuin. Lisäksi Antwerpenin, Brysselin, Itä-Flanderin, Liègen ja Hainaut’n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten yhteyteen perustettiin vuonna 2007 rangaistusten soveltamista käsittelevä tuomioistuin (tribunal d’application des peines/strafuitvoeringsrechtbank).

Siviilituomioistuin

Siviilituomioistuin käsittelee asioita, jotka vaikuttavat yksilöiden asemaan. Sillä on myös toimivalta käsitellä riita-asioita, joiden arvo ylittää 1 860 euroa, riita-asioita, jotka koskevat perintöveroa tai tekijänoikeuksia, sekä valituksia, jotka koskevat rauhantuomarin tuomioita.

Rikostuomioistuin

Rikostuomioistuin on rikosoikeudellinen tuomioistuin, joka langettaa seuraamuksia kaikista lievemmistä syytetoimista ja rikoksista, joista on vähennetty rikkomukset, kuten huijaus, petos, vierateurastus, murto ja ryöstö. Se käsittelee myös valituksia poliisituomioistuimen päätöksistä.

Asia voidaan saattaa rikosoikeuden ratkaistavaksi syyttäjäviranomaisen tai kantajan suoralla haasteella tai chambre du conseil -jaoston määräyksellä.

Chambre du conseil on tutkintaoikeus, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomari päättää tutkinnan alussa, onko asia syytä saattaa rikosoikeuden käsiteltäväksi. Lisäksi on päätettävä, onko syytettyä pidettävä tutkintavankeudessa vai vapautetaanko hänet, tarvittaessa tietyin edellytyksin, joko kuukausittain kuukausittain tai kolmen kuukauden välein, jos kyseessä on rikkomus, josta on vähennetty rikkomus.

Tutkintavankeus (détention préventive) on turvatoimenpide, joka tarkoittaa sitä, että rikoksesta tai törkeästä rikoksesta epäiltyä pidetään vankeudessa hänen oikeudenkäyntiään odotettaessa. Tällä toimenpiteellä pyritään estämään se, että epäilty katoaa ennen kuin hänen pitäisi saapua oikeuden eteen, syyllistyy sillä välin muihin rikoksiin, yrittää hävittää todistusaineistoa tai ottaa yhteyttä kolmansiin osapuoliin (esimerkiksi vaikuttaakseen todistajiin tai muihin syytettyihin). Jos epäilty lopulta vapautetaan tai häntä vastaan nostetut syytteet raukeavat, hän voi hakea oikeusministeriltä vahingonkorvausta ajasta, jonka hän on viettänyt vankeudessa syyttömänä. tämä korvaus maksetaan, jos säilöönotto on laitonta. Korvauksen saaminen edellyttää kahden ehdon täyttymistä: tutkintavankeuden on täytynyt kestää yli kahdeksan päivää, eikä vangitseminen tai vankeudessa pitäminen ole saanut johtua epäillyn omasta toiminnasta. Ministeri arvioi jälkimmäistä ehtoa hyvin tiukasti.

Chambre du conseil’n päätöksistä voi valittaa syyteosastoon ( chambre des mises en accusation). Se edustaa muutoksenhakutuomioistuimen tasolla toimivaa tutkintatuomioistuinta.

Nuorisotuomioistuin

Nuorisojaostot, jotka muodostavat nuorisotuomioistuimen, ovat toimivaltaisia, kun on kyse tapauksista, joihin liittyy alaikäisiä ja alaikäisiä, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin.

Ainoastaan syyttäjänvirasto voi päättää, saadaanko asia nuorisotuomioistuimen käsiteltäväksi. Hän ei voi mennä tuomarille, esimerkiksi siviilioikeudellisissa asioissa. Nuorisotuomioistuimessa voidaan nostaa kanne nuorisotuomioistuimessa kahdessa tapauksessa:

  • Jos poliisi on tehnyt rikoksen, hänen nimensä on ilmoitettava yleiselle syyttäjälle. Päättää sen jälkeen, ovatko tosiseikat riittävän vakavia, jotta ne voidaan saattaa nuorisotuomioistuimen tietoon;
  • Jos hän asuu vaikeassa tilanteessa, hän on todennäköisesti jo ollut yhteydessä lastensuojeluviranomaiseen (Youth Welfare Service, SAJ). Jos tilannetta ei saada ratkaistua, SAJ lähettää kyseisen asian sovittelulautakunnalle, joka käsittelee erityistä nuorisotukea. Sovittelulautakunta voi tarvittaessa pyytää syyttäjänvirastoa antamaan asian nuorisotuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta voidaan toteuttaa asianmukainen toimenpide.

Perhetuomioistuin

Perhetuomioistuimet ovat toimivaltaisia kaikissa perheoikeudellisissa riita-asioissa.

Toimivallasta säädetään oikeudenkäyntilain 572 a §: ssä ja 577 (3) §: ssä.

Poikkeuksia lukuun ottamatta tuomioistuimen on riidan määrästä riippumatta oltava toimivaltainen:

  • kaikkien henkilöiden asemaa koskevien pyyntöjen ja niiden seurausten osalta: avioliittoa tai sen velvoitteita, avioeroa ja sen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevat riidat, sijoittautumisen ja oikeudellisen yhteistyön kiistäminen, tiettyjen siviilirekisterinpitäjien tekemien päätösten vastustaminen jne.
  • kaikkeen oikeudelliseen yhteiselon ja sen seurauksiin liittyvät vaatimukset: avopuolisoiden omaisuuteen ja avopuolisoiden purkamiseen liittyviä toimenpiteitä jne.
  • lapsia koskevat pyynnöt: vanhempain- ja/tai asumisjärjestelyjä koskevien järjestelyjen määrittäminen, henkilötietojen suojan määrittäminen jne.
  • kaikki elatusvelvollisuutta koskevat pyynnöt: vahvistaa tai muuttaa entisen puolison tai vanhemman elatusapua, elatusapumaksun määräämistä tai mukauttamista.
  • tietyistä perheavustuksiin liittyvistä hakemuksista: vuokralleottaja määrittää perheavustukset tai asettaa haasteen näiden korvausten maksamiselle vuokralle ottajalle.
  • kaikkien perheen varoihin liittyvien hakemusten osalta: perheomaisuuden lahjoittaminen, puolisoiden omaisuuden selvittäminen, perimystä koskevat riidat (esim. luopuminen perinnöstä luopumisesta jne.), kun kyseessä on perheväkivaltaa koskevaan väliaikaiseen kieltoon liittyvä hakemus.

Tuomioistuimella on myös toimivalta toteuttaa väliaikaisia ja kiireellisiä toimenpiteitä.

Lisäksi sillä on toimivalta käsitellä mahdollisen rauhantuomarin päätöksiin muutosta vajaakykyisten tutkittavien osalta.

Rangaistusten soveltamista käsittelevät tuomioistuimet

Rangaistusten soveltamista käsittelevät osastot (tribunaux de l’application des peines) tekevät päätöksiä vankeuteen tuomittujen henkilöiden ulkoisesta oikeudellisesta asemasta. Ne päättävät seuraavien menetelmien käytöstä: Rajoitettu säilöönotto, sähköinen valvonta, vapauttaminen ja vapauttaminen sekä alueelta karkottaminen tai palauttaminen. Syyttäjäviranomainen ja tuomitut voivat pyytää kassaatiotuomioistuinta kumoamaan rangaistusten soveltamista käsittelevien oikeuksien päätökset.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioita koskeva muutoksenhaku

Lukuun ottamatta tuomion täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen tekemiä päätöksiä, jos toinen osapuolista tai syyttäjäviranomainen ei ole tyytyväinen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamaan tuomioon, hän voi valittaa tuomiosta sillä edellytyksellä, että se on annettu ensimmäisenä oikeusasteena, toisin sanoen että se ei voi hakea muutosta poliisituomioistuimen tai rauhantuomarin jo tekemään päätökseen. Tällöin muutoksenhakutuomioistuin käsittelee asian riippumatta siitä, onko päätöksen tehnyt siviilioikeus, rikosoikeus vai nuoriso-oikeus.

Työtuomioistuin

Työtuomioistuin on toimivaltainen sosiaaliasioissa: sosiaaliturva (eläkkeet, työttömyys jne.), työmarkkinakiistat (työsopimukset, työmääräykset jne.) ja työtapaturmat. Se sisältää myös säännöt, jotka koskevat vetoomuksia yksittäisten henkilöiden jättämien velkojen kollektiivisista suorituksista.

Työtuomioistuimessa toimii eri osastoja. Jollei oikeudenkäyntilaissa toisin säädetä, nämä koostuvat ammattimaisesta puheenjohtajana toimivasta tuomarista ja kahdesta maallikkotuomarista. Käsiteltävän asian luonteesta riippuen maallikkotuomarit edustavat joko työntekijöitä, työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Heidät nimitetään näitä edustavien järjestöjen esityksestä. Syyttäjäviranomaisesta käytetään työtuomioistuimessa nimitystä auditorat du travail ja syyttäjä on auditeur du travail.

Elleivät asianosaiset hyväksy työtuomioistuimen tuomiota, he voivat valittaa siitä toisen oikeusasteen työtuomioistuimeen.

Yrityksen tuomioistuin

Yrityksen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista yritysten väliset riidat.

Henkilön kanne yritystä vastaan voidaan nostaa myös yrityksen tuomioistuimessa.

Yrityksen tuomioistuin käsittelee yritysten välisiä riita-asioita, eli luonnollisia henkilöitä, jotka ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia (elinkeinonharjoittajia, ammatinharjoittajia ja valvojia), oikeushenkilöitä (yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä) sekä organisaatioita, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä. Riitoja ei voida ratkaista muiden tuomioistuinten toimivallan ja luonnollisten henkilöiden osalta, koska ne eivät voi liittyä toimenpiteeseen, joka ei selvästikään liity kyseiseen yritykseen.

Yrityksen tuomioistuin koostuu yhdestä tai useammasta jaostosta. Kukin kamari koostuu uratuomarista ja kahdesta konsulituomarista. Konsulaattituomarit eivät ole ammattituomareita, mutta he ovat yrittäjiä, yritysjohtajia, kirjanpitäjiä, yritystarkastajia jne. Ne auttavat työuraa tuomarina, jolla on kokemusta liike-elämästä.

Joissakin tapauksissa yleisen syyttäjän virasto toimii yrityksen tuomioistuimessa. Sen jälkeen toimii yleinen syyttäjä, yksi tai useampi ensimmäinen korvike ja yksi tai useampi korvike.

Jos asianosaiset haluavat riitauttaa tuomioistuimen päätöksen, niiden on haettava muutosta hovioikeudelta. Valituksenalainen tuomio on kuitenkin pitänyt antaa ensimmäisenä oikeusasteena.

Muutoksenhakutuomioistuimet ja toisen oikeusasteen työtuomioistuimet

Muutoksenhakutuomioistuin muodostuu useista osastoista:

  • Siviiliosastot ( chambre civile) käsittelevät muutoksenhakupyyntöjä, jotka koskevat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten siviiliosastojen ja kauppatuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
  • Rikososastot (chambre correctionnel) käsittelevät muutoksenhakupyyntöjä, jotka koskevat rikosoikeuksien ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
  • Nuoriso-osastot (chambre de la jeunesse) käsittelevät muutoksenhakupyyntöjä, jotka koskevat nuoriso-oikeuksien ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita.
  • Syyteosasto (chambre des mises en accusation) on tutkintaoikeus, joka käsittelee chambre du conseil’n päätöksiä koskevia muutoksenhakupyyntöjä. Syyteosasto päättää myös vakavien rikosten, painovapausrikosten tai poliittisten rikosten käsittelyn siirtämisestä rikostuomioistuimeen.

Kuten työtuomioistuin, työtuomioistuimen jaostot koostuvat ammatillisesta tuomarista, jota kutsutaan neuvonantajaksi (neuvonantaja), ja 2–4 työtuomioistuimen jaostoon. Työtuomioistuimen päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelee toisen oikeusasteen työtuomioistuin.

Rikostuomioistuin

Vakavat rikokset

Kun henkilöä syytetään rikoksesta, jota ei voida tai ei ole leikattu rikkomukseksi, hänet kutsutaan rikostuomioistuimeen palkintolautakunnan käsiteltäväksi.

Rikostuomioistuimen puheenjohtajana toimii ammattituomari. Häntä avustaa kaksi asessoria, jotka ovat myös ammattituomareita, mutta eivät saa ottaa kantaa syytetyn syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Valamiehistön tehtävänä on ratkaista, onko syytetty syyllistynyt rikokseen. Valamiehet valitaan arpomalla väestön keskuudesta. Jokainen 28–65-vuotias belgialainen henkilö, joka käyttää kansalais- ja poliittisia oikeuksia, voi lukea ja kirjoittaa eikä hänet ole koskaan tuomittu yli 4 kuukaudeksi vankeuteen tai yli 60 tuntia kestävään yhdyskuntapalveluun.

Rikosoikeudenkäynti alkaa syytekirjelmän lukemisella. syytekirjelmä on rikostutkintaa koskeva yhteenveto, joka sisältää tutkinnan aikana kerätyt päätiedot. Tämän jälkeen tutkinnassa kuullaan todistajia ja asianosaisia. Valamiehet eivät saa tutustua asiaan etukäteen, vaan heidän täytyy muodostaa mielipiteensä kuulemisten perusteella. Lopuksi syyttäjä, kantajat ja asianajajat esittävät puheenvuoronsa. Myös syytettyä kuullaan. Syytetty vastaa oikeuden puheenjohtajan kysymyksiin, kertoo tapahtumista ja voi myös vedota syyttömyyteensä. Vuoden 12 lopussa jurors jää eläkkeelle suljettujen ovien takana. Heidän on päätettävä syytetyn syyllisyydestä tai syyttömyydestä. He tekevät päätöksen äänestämällä, ja päätös voi olla monitahoinen. He voivat esimerkiksi todeta syyllisyyden lieventävin asianhaaroin. Jos syytetty todetaan syylliseksi, ammattituomarit ja valamiehet keskustelevat yhdessä rangaistuksesta. Päätös tehdään ehdottomalla enemmistöllä. Syytetyn syyllisyyttä koskevat päätökset on perusteltava.

Rikostuomioistuimen tuomiosta ei voi periaatteessa valittaa. Tuomittu, kantaja ja syyttäjäviranomainen voivat kuitenkin pyytää kassaatiotuomioistuinta kumoamaan tuomion. Jos näin tapahtuu, asia siirretään toiseen rikostuomioistuimeen, jonka on annettava uusi tuomio.

Painovapausrikos ja poliittinen rikos

Painovapausrikos tarkoittaa ajatuksen ilmaisemista rikollisesti kirjoituksessa, jota on levitetty useana kappaleena teknisin menetelmin. Poliittinen rikos tarkoittaa poliittisesta syystä ja poliittisissa tarkoituksissa tehtyä rikosta. Poliittisia rikoksia ja painovapausrikoksia koskevia kanteita käsittelee rikostuomioistuin käsittelee, paitsi jos painovapausrikoksessa on kyse rasistisen tai muukalaisvihamielisen ajatuksen ilmaisemisesta.

Kassaatiotuomioistuin

Kassaatiotuomioistuimen (cour de cassation) tehtävänä on taata, että tuomioistuimet noudattavat lakia. Se on toimivaltainen koko Belgia:n osalta. kassaatiotuomioistuin ei käsittele tosiseikkoja vaan ainoastaan oikeuskysymyksiä. Kassaatiotuomioistuimeen voi vedota yksinomaan oikeudellisten syiden perusteella, toisin sanoen jos lakia tai yleistä oikeusperiaatetta on rikottu. Valittaa voi vain viimeisen oikeusasteen antamista tuomioista, joihin ei voi enää hakea muutosta.

Kassaatiotuomioistuimessa on presidentti, puheenjohtaja, jaostojen puheenjohtajat ja tuomarit. Syyttäjänä toimii valtionsyyttäjä (procureur général) tai apulaissyyttäjä (avocat général). Kassaatiotuomioistuimessa on kolme osastoa: niistä ensimmäinen käsittelee siviili-, kauppa-, vero- ja kurinpitoasioita, toinen rikosasioita ja kolmas työoikeus- ja sosiaaliturva-asioita. Kussakin osastossa on ranskankielinen ja hollanninkielinen jaosto. Kussakin jaostossa on pääsääntöisesti viisi jäsentä.

Ennen päätöksen tekemistä tuomarit kuulevat kassaatiotuomioistuimen syyttäjän päätelmät. Kassaatiotuomioistuin voi päättää hylätä valituksen. Ellei esitettyjä perusteluja hyväksytä, valitus hylätään ja valituksen kohteena olevasta tuomiosta tulee lopullinen. Jos kassaatiotuomioistuin katsoo, että valituksen kohteena olevaa päätöstä tehtäessä on rikottu lakia, päätös kumotaan kokonaan tai osittain. Tällöin asia voidaan palauttaa alemman oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi. päätös kumotaan ja asia palautetaan käsiteltäväksi kumotun päätöksen tehnyttä tuomioistuinta vastaavaan tuomioistuimeen, jos pääasia on tutkittava uudelleen. Asiaa ei palauteta koskaan käsiteltäväksi samaan tuomioistuimeen, jossa kumottu päätös on tehty.

Huomautus

Huomattakoon, että siviilituomioistuinten ohella myös muutoksenhakutuomioistuimen rikosoikeusjaostot, rikostuomioistuimet, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten rikosoikeusjaostot ja (rikosasioita käsittelevä) poliisituomioistuin käsittelevät asianosaisten eli rikoksen uhrien nostamia siviilikanteita, jotka koskevat lähinnä vahingonkorvausvaatimuksia.

Oikeudellisia tietokantoja

Lisätietoja tuomioistuimista saa Belgian oikeuslaitoksen verkkosivuilta. Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.juridat.be/

Onko tietokannan käyttö maksutonta?

Kyllä, tietokannan käyttö on maksutonta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBelgian oikeusministeriö


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 29/10/2019