Oikeuslähteet
- Laki
- Tapaoikeuden säännöt
- Yleisesti hyväksytyt kansainvälisen oikeuden säännöt
- Euroopan unionin oikeus
- Kansainväliset yleissopimukset
- Oikeuskäytäntö
Oikeudellisten välineiden lajit
Perustuslaki (Sýntagma) – säädös, johon kaikki muu lainsäädäntö perustuu
Laki (typikós nómos) – parlamentin ja tasavallan presidentin hyväksymä säädös
Muut säädökset (práxeis nomothetikoú periechoménou) – tasavallan presidentin ministerineuvoston ehdotuksesta hyväksymät säädökset, joilla vahvistetaan lainsäädäntöä odottamattomissa ja kiireellisissä poikkeustilanteissa
Presidentin asetus (kanonistikó proedrikó diátagma) – säädös, jossa vahvistetaan oikeussääntöjä ja jonka tasavallan presidentti antaa saatuaan siihen lainsäädännön nojalla erityisen tai yleisen valtuutuksen
Hallinnolliset määräykset (kanonistikés práxeis tis dioíkisis) – hallintoelinten antamat yleisluonteiset oikeussäännöt, jotka ovat yhtä sitovia kuin lait)
EU:n perussopimukset – perussopimusten nojalla EU:n toimielimet voivat antaa jäsenvaltioissa täytäntöönpantavia säädöksiä
EU:n asetukset – sitovat säädökset, joita on välittömästi alettava soveltaa kaikissa EU-maissa
EU:n direktiivit – säädökset, joissa asetetaan kaikkia EU-maita sitova tavoite; tavoitteen saavuttamiseksi kunkin maan on hyväksyttävä omia säädöksiä, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä
Kansainväliset yleissopimukset – tiettyä aihetta koskevat yhteistyösopimukset kahden tai useamman osapuolen välillä, joilla on eri oikeusjärjestelmä
Tapaoikeuden ja oikeuskäytännön asema
Tapaoikeus koostuu jatkuvasti toistuvista käytännöistä, jotka katsotaan oikeudellisesti velvoittaviksi (ns. opinio juris) ja jotka liittyvät aineellisen perustuslain soveltamisalaan kuuluviin osa-alueisiin. Tapaoikeus on kirjoittamaton oikeuslähde.
Oikeuskäytäntö koostuu tuomioistuimen tekemistä ratkaisuista, joissa tulkitaan ja sovelletaan lakia. Oikeuskäytäntöä voidaan pitää epäsuorana oikeuslähteenä.
Paikallisviranomaisten toimenpiteet
Paikallisasioiden hallinnoinnista vastaavat paikallishallinnon ensimmäinen ja toinen taso. Oletuksena on, että paikalliset asiat kuuluvat ensisijaisesti paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltaan. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat hallinnollisesti ja taloudellisesti riippumattomia. Valtio toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset, sääntelylliset ja talousarvioon liittyvät toimenpiteet sen varmistamiseksi, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tarvittava taloudellinen riippumattomuus sekä tarvittavat resurssit tehtäviensä ja velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Samalla pyritään varmistamaan näiden resurssien läpinäkyvä hallinnointi. Laissa säädetään paikallis- ja alueviranomaisille maksettavista veroista ja maksuista, jotka jaetaan niiden kesken ja joiden keräämisestä vastaa valtio.
Kansainväliset oikeuslähteet ja Euroopan unionin oikeus
EU:n perussopimukset – perussopimusten nojalla EU:n toimielimet voivat antaa jäsenvaltioissa täytäntöönpantavia säädöksiä
EU:n asetukset – sitovat säädökset, joita on välittömästi alettava soveltaa kaikissa EU-maissa
EU:n direktiivit – säädökset, joissa asetetaan kaikkia EU-maita sitova tavoite; tavoitteen saavuttamiseksi kunkin maan on hyväksyttävä omia säädöksiä, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä
Kansainväliset yleissopimukset – tiettyä aihetta koskevat yhteistyösopimukset kahden tai useamman osapuolen välillä, joilla on eri oikeusjärjestelmä
Tärkeimmät säädökset/lainsäädäntö
Siviilioikeus
Siviililaki (Astikós Kódikas)
Siviiliprosessilaki (Kódikas Politikís Dikonomías)
Kauppaoikeus
Laki 4738/2020 velkasaneerauksesta ja uuden mahdollisuuden antamisesta konkurssin, maksukyvyttömyyden ym. jälkeen (konkurssilain kumonnut laki)
Laki 2121/1993 tekijänoikeuksista, lähioikeuksista ym.
Yritysmuotoja ja -toimintaa sääntelevät lait
Hallinto-oikeus
Perustuslaki
Hallintomenettelylaki (Kódikas Dioikitikís Diadikasías)
Hallintoprosessilaki (Kódikas Dioikitikís Dikonomías)
Rikosoikeus
Rikoslaki (Poinikós Kódikas)
Rikosprosessilaki (Kódikas Poinikís Dikonomías)
Oikeudellisten välineiden hierarkia
Oikeudellisten välineiden hierarkkinen järjestys on seuraavanlainen: perustuslaki, Euroopan unionin oikeus, kansainväliset sopimukset, lait, hallituksen asetukset ja ministerien asetukset. Yleisesti sovellettavien säädösten lisäksi tiettyjen lakien perusteella annetaan yksittäisiä säädöksiä, jotka ovat normihierarkiassa lakien ja asetusten alapuolella. Kunkin tason oikeudellisten välineiden on oltava ylemmän tason välineiden mukaisia.
Säätämismenettely
Lakialoitteet
Erityisen lainvalmistelukomitean laatima lakiehdotus lähetetään hallituksen pääsihteeristön lainvalmistelusta vastaavaan keskuskomiteaan, jossa laki käydään järjestelmällisesti läpi ja varmistetaan, että se on laadittu asianmukaisesti. Samalla kiinnitetään huomiota muun muassa säädöksen perustuslainmukaisuuteen ja yhteensopivuuteen kansainvälisen oikeuden kanssa.
Lain hyväksyminen
Lakiehdotus esitetään parlamentille. Ehdotuksen liitteenä on asiaa koskeva selittävä muistio, joka sisältää perustellut säännösehdotukset ja niiden tavoitteet. Jos säännöksistä aiheutuu kustannuksia valtion talousarvioon, valtiontalouden tarkastusviraston (Genikó Logistírio tou Krátous) on laadittava kustannuksia käsittelevä erityiskertomus ja siihen liittyvä kustannusraportti. Lainsäädäntöluonnokseen on myös liitettävä vaikutustenarviointi sekä kertomus julkisesta kuulemisesta, joka järjestetään ennen lakiehdotuksen esittämistä (poikkeustilanteita lukuun ottamatta).
Parlamentin puhemies jättää ehdotuksen joko täysistunnon, parlamentin istuntotaukojen aikana toimivien jaostojen tai pysyvien valiokuntien käsiteltäväksi. Kreikan tasavallan presidentti antaa lakien täytäntöönpanosäädökset asiassa toimivaltaisten ministerien ehdotuksesta. Erityissäännösten mukaisesti hallintoelimet voivat antaa säädöksiä tietyistä aiheista taikka paikallisesti kiinnostavista tai luonteeltaan teknisistä tai vähäisistä aiheista.
Kaikkien toimivaltaisten ministereiden allekirjoitettua lain tasavallan presidentti antaa ja julkaisee sen kuukauden kuluessa lain hyväksymisestä parlamentissa.
Aloiteoikeus lain muuttamiseksi on asiasta vastaavalla ministerillä. Laki on voimassa siihen asti, kun se kumotaan uudella lailla.
Lain antaminen, julkaiseminen ja voimaantulo
Yleensä lakeihin sisältyy voimaantulosäännös. Muussa tapauksessa laki tulee voimaan kymmenen päivän kuluessa sen julkaisemisesta virallisessa lehdessä (Efimerida tis Kyverniseos) siviililain täytäntöönpanosta annetun lain (Eisagogikos Nomos tou Astikou Kodika) 103 §:n mukaisesti.
Yleissopimuksen ratifiointia koskeva laki tulee periaatteessa voimaan siitä alkaen, kun laki julkaistaan virallisessa lehdessä, ja yleissopimuksen oikeusvaikutukset alkavat yleissopimuksessa määrätystä päivästä.
Kreikan parlamentin (Bouli ton Ellinon) verkkosivuilta löytyvät kaikki 22.10.1993 jälkeen annetut lait. Sen lisäksi Valtion kirjapainon (Ethniko Typografeio) verkkosivujen hakemistosta (”Αναζητήσεις”) voi hakea luetteloita vuodesta 1890 alkaen kunakin vuonna hyväksytyistä lakiehdotuksista ja presidentin asetuksista sekä niiden aiheista ja julkaisutiedoista.
Eri oikeuslähteitä koskevien ristiriitojen ratkaiseminen
Perustuslain 28 §:n mukaan lailla ratifioidut kansainväliset yleissopimukset ovat ratifiointiajankohdastaan alkaen erottamaton osa Kreikan lainsäädäntöä, ja niitä sovelletaan ensisijaisesti niiden kanssa ristiriidassa oleviin aiempiin säännöksiin perustuslain määräyksiä lukuun ottamatta.
Euroopan unionin asetukset ovat sitovia ja yleisesti voimassa sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
EU:n direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä lailla, presidentin asetuksella tai ministeriön päätöksellä.
Oikeudelliset tietokannat (linkkeineen)
Onko oikeudellisen tietokannan käyttö maksutonta?
Valtion kirjapainolla on kattava oikeudellinen tietokanta, jota se ylläpitää.
Tietokannan käyttö on maksutonta (lain nro 3861/2010 7 §, virallinen lehti, sarja I, nro 112,13.7.2010).
Yritykset Intracom ja Hol omistavat kattavan oikeudellisen tietokannan, jota ne hallinnoivat (NOMOS-tietokanta).
Tietokannan käyttö on maksullista.
Valtion oikeudellisella neuvostolla (Nomikó Symvoúlio tou Krátous) on omat verkkosivut.
Sivuston käyttö on maksutonta.
Millä kielillä tiedot ovat saatavilla?
Tiedot ovat saatavilla vain kreikaksi.
Millä kriteereillä hakuja voi tehdä?
Valtion kirjapaino:
- Sarja
- Julkaisuvuosi
- Asiakirjan numero
Oikeudellinen tietokanta NOMOS:
- Kreikan lainsäädäntö – numero ja vuosi (tai kaikki tiettynä vuonna annetut lait)
- Kreikan lainsäädäntö – virallisen lehden julkaisusarja ja lehden numero
- Perustuslaki ja muu institutionaalinen lainsäädäntö – tunnisteet
- Hakutoiminto – asiasanat
Valtion oikeudellinen neuvosto:
- Muutoksenhaku- tai lausuntonumero
- Asianomainen säännös
- Hakija
- Päivämäärä tai vuosi
- Avainsanat