1 Mitä EU:n sääntöjä sovelletaan?
Jos lapsi on viety muuhun jäsenvaltioon kuin siihen tai jätetty palauttamatta muusta jäsenvaltiosta kuin siitä, jossa lapsi tavanomaisesti asui ennen lapsikaappausta, ja tämä loukkaa toisen henkilön oikeutta lapsen huoltoon, sovelletaan vuoden 1980 Haagin yleissopimusta, sellaisena kuin se on täydennettynä Bryssel II b ‑asetuksen III ja IV luvulla. Asetusta sovelletaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta.
Bryssel II b ‑asetuksen soveltamista koskeva käytännön opas on sivulla Euroopan oikeudellisen verkoston julkaisut.
2 Mitä keskusviranomaiset ovat ja miten tehdään palauttamista koskeva hakemus?
Keskusviranomaiset ovat julkisia elimiä, jotka kukin jäsenvaltio on nimennyt helpottamaan hallinnollista ja oikeudellista yhteistyötä rajatylittävissä perheasioissa. Tiedot oman jäsenvaltiosi keskusviranomaisesta ovat saatavilla tämän sivun alareunassa olevan linkin kautta.
Henkilö, laitos tai muu elin, joka väittää, että lapsi on viety pois tai jätetty palauttamatta huoltoa koskevien oikeuksien vastaisesti, voi tehdä hakemuksen joko sen jäsenvaltion keskusviranomaiselle, jossa lapsen asuinpaikka oli ennen poisviemistä, tai jonkin toisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle saadakseen apua lapsen palauttamisen turvaamiseksi.
Hakemukseen on sisällyttävä
- tiedot hakijan, lapsen ja sen henkilön henkilöllisyydestä, jonka väitetään vieneen lapsen tai jättäneen hänet palauttamatta
- lapsen syntymäaika, jos se on saatavilla
- perusteet, joihin hakijan esittämä lapsen palauttamisvaatimus perustuu
- kaikki saatavilla olevat tiedot lapsen olinpaikasta ja sen henkilön henkilöllisyydestä, jonka kanssa lapsen oletetaan olevan.
Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukainen palauttamisvaatimus on tällä sivulla.
3 Mitkä ovat keskusviranomaisten tärkeimmät tehtävät lapsikaappaustapauksissa?
Keskusviranomaisilla on tukea antava rooli koko palauttamismenettelyn ajan. Ne tekevät yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten kanssa, kannustavat toimivaltaisia oikeus- ja hallintoviranomaisia tekemään yhteistyötä ja edistävät siten lapsen pikaista palauttamista.
Keskusviranomaiset voivat erityisesti
- auttaa paikantamaan lapsen, jos tämän olinpaikka ei ole tiedossa
- ottaa yhteyttä toiseen vanhempaan tai viranomaisiin toisessa jäsenvaltiossa
- kannustaa sovitteluun ja muihin vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenettelyihin
- antaa tietoa oikeudellisista menettelyistä ja saatavilla olevasta oikeusavusta
- toimittaa hakemuksen toimivaltaiselle tuomioistuimelle
- tehdä yhteistyötä molempien jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja viranomaisten kanssa koko menettelyn ajan.
4 Miten keskusviranomaiset tekevät yhteistyötä?
Kun keskusviranomainen vastaanottaa täydellisen palauttamista koskevan hakemuksen, se toimittaa sen viipymättä sen jäsenvaltion keskusviranomaiselle, johon lapsi on viety.
Hakemuksen vastaanottaneen keskusviranomaisen on viiden työpäivän kuluessa ilmoitettava vastaanottaneensa hakemuksen ja ilmoitettava, mihin alustaviin toimiin on ryhdytty. Tarvittaessa voidaan pyytää täydentäviä asiakirjoja.
Pyynnön vastaanottanut keskusviranomainen joko toimittaa hakemuksen toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai antaa hakijalle tietoa siitä, miten palauttamismenettely aloitetaan. Se voi esimerkiksi ilmoittaa toimivaltaisen tuomioistuimen nimen, antaa tietoa oikeusavun tai oikeudellisen edustuksen saatavuudesta tai kertoa mahdollisuudesta ratkaista asia sovinnollisesti.
Pääset kansallisiin tietoihin valitsemalla kyseisen maan lipun.
5 Hyödyllisiä linkkejä
- Lasten palauttamisasioiden käsittely tuomioistuimissa
- EU:n jäsenvaltioiden keskusviranomaiset ja muuta asiaankuuluvaa tietoa
- Käytännön opas Bryssel II b ‑asetuksen soveltamiseen
- Tietoa vanhempien tekemistä rajatylittävistä lapsikaappauksista
- Perhesovittelu
- Haagin konferenssin verkkosivusto, lapsikaappauksia käsittelevä osio