Tämä tietokooste on laadittu yhteistyössä Euroopan unionin notaarineuvoston (CNUE) kanssa.
1 Miten kuolemanvaraismääräys (testamentti, yhteinen testamentti, perintösopimus) laaditaan?
Puolan lainsäädännön mukaan omaisuutta voi hallinnoida kuolemanvaraismääräyksin ainoastaan testamentilla. Yhteiset testamentit on kuitenkin kielletty. Puolan lainsäädännössä tunnetaan seuraavanlaiset testamentit:
- testamentintekijän omakätisesti laatima testamentti, jonka hän on itse myös päivännyt ja allekirjoittanut;
- notaarin laatima testamentti notaarin vahvistaman asiakirjan muodossa;
- suullinen testamentti, jonka testamentintekijä esittää kahden todistajan läsnä ollessa kunnan- tai kaupunginjohtajalle, hallintopiirivanhimmalle, piirikunnan tai voivodikunnan aluejohtajalle tai väestörekisteritoimiston johtajalle;
- suullinen testamentti, jonka testamentintekijä esittää kolmen todistajan läsnä ollessa (vain jos kuolema on jo lähellä ja edellä mainittujen menettelyjen noudattaminen olisi mahdotonta tai hyvin vaikeaa);
- testamentti, jonka puolalaisen meri- tai ilma-aluksen matkustaja esittää matkan aikana aluksen komentajalle tai kapteenille tai tämän sijaiselle kahden todistajan läsnä ollessa;
- sotilastestamentti (vain tietyt henkilöt voivat laatia tällaisen tarkkaan määritellyissä olosuhteissa).
Perintösopimuksista on sallittu ainoastaan perinnöstä luopumista koskeva sopimus tulevan perinnönjättäjän ja hänen lakimääräisen perillisensä välillä. Jotta tällainen sopimus olisi pätevä, se on vahvistettava notaarin asiakirjalla.
2 Miten kuolemanvaraismääräys rekisteröidään?
Testamenttia ei tarvitse rekisteröidä, jotta se olisi pätevä. Notaarin vahvistaman asiakirjan muodossa laadittu testamentti tai notaarin haltuun talletettu omakätinen testamentti on mahdollista rekisteröidä kansallisen notaariliiton (Krajowa Rada Notarialna) toimesta.
3 Sovelletaanko kuolemanvaraismääräysten sisältöön rajoituksia (esimerkiksi lakiosa)?
Puolan lainsäädännössä ei millään tavoin rajoiteta testamentintekijän vapautta määrätä perillisistään. Testamenttivapautta ei rajoita myöskään se, että testamentintekijän puolison, jälkeläisten ja vanhempien etujen suojaamiseksi heille on varattu tietty rahana maksettava lakimääräinen perintöosa (zachowek).
4 Jos kuolemanvaraismääräystä ei ole laadittu, kuka perii ja kuinka paljon?
Jos testamenttia ei ole, sovelletaan seuraavia periaatteita:
Lain nojalla ensisijaisia perillisiä ovat perittävän lapset ja puoliso. Puolison osuuden on oltava vähintään neljännes perinnön kokonaisarvosta. Seuraavina perimysvuorossa ovat perittävän lapsenlapset (jos lapset eivät ole enää elossa perimyksen alkaessa) ja näiden jälkeen lapsenlapsenlapset (jos lähemmät jälkeläiset eivät ole enää elossa perimyksen alkaessa). Siviililaissa säädetään lisäksi, että jos perittävällä ei ole jälkeläisiä, perillisiä ovat lain nojalla hänen puolisonsa ja vanhempansa. Jos perittävällä ei ole jälkeläisiä eikä puolisoa, perinnön saavat hänen vanhempansa. Jos jompikumpi perittävän vanhemmista ei ole enää elossa perimyksen alkaessa, hänen osuutensa jaetaan perittävän sisaruksille samansuuruisina osuuksina. Jos kumpikaan perittävän vanhemmista ei ole enää elossa perimyksen alkaessa, heidän osuutensa siirtyvät perittävän sisaruksille. Jos joku sisaruksista ei ole enää elossa perimyksen alkaessa, hänen osuutensa siirtyy hänen mahdollisille jälkeläisilleen.
Jos perittävällä ei ole jälkeläisiä, vanhempia, sisaruksia tai näiden jälkeläisiä, hänen puolisonsa perii kaiken. Jos perittävällä ei ole jälkeläisiä, puolisoa, vanhempia, sisaruksia tai näiden jälkeläisiä, perinnön saavat hänen isovanhempansa. Jos joku isovanhemmista ei ole enää elossa perimyksen alkaessa, hänen osuutensa jaetaan hänen lapsilleen samansuuruisina osuuksina. Jos isovanhempien lapsia ei ole enää elossa perimyksen alkaessa, heidän osuutensa jaetaan heidän lapsilleen samansuuruisina osuuksina. Jos isovanhempien lapsia tai lapsenlapsia ei ole enää elossa perimyksen alkaessa, heidän osuutensa jaetaan elossa oleville isovanhemmille samansuuruisina osuuksina. Jos perittävältä ei jää puolisoa eikä lakisääteisiä perillisiä, perinnön jakavat yhtä suurina osuuksina ne edesmenneen puolison lapset, joiden vanhemmista kumpikaan ei ollut elossa perimyksen alkaessa. Jos kukaan edellä mainituista lain nojalla perintöön oikeutetuista henkilöistä ei ole elossa perimyksen alkaessa, perinnön saa lain nojalla perittävän viimeinen asuinpaikkakunta. Jos perittävän viimeistä asuinpaikkaa Puolan tasavallassa ei voida määrittää tai jos perittävän viimeinen asuinpaikka oli ulkomailla, perinnön saa lain nojalla valtiokonttori.
5 Mikä on toimivaltainen viranomainen
5.1 perintöasioissa?
Hakijan tulee kääntyä perittävän viimeisen asuinpaikan notaarin tai tuomioistuimen puoleen, tai jos hänen asuinpaikkaansa Puolassa ei voida määrittää, sen paikkakunnan tuomioistuimen puoleen, jossa jäämistö tai sen osa sijaitsee (perimyksestä vastaava tuomioistuin). Edellä mainittujen perusteiden puuttuessa perimyksestä vastaava tuomioistuin on pääkaupunki Varsovan alioikeus (Sąd Rejonowy dla m.st. Warszawy).
5.2 vastaanottamaan perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?
Ilmoitus perinnön vastaanottamisesta tai siitä luopumisesta tehdään ilmoituksen antajan asuinpaikan tai vakinaisen oleskelupaikan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai notaarille. Ulkomailla asuvat henkilöt voivat ilmoittaa perinnöstä luopumisesta kyseisen oikeustoimen suorittamispaikan lain vaatimassa muodossa.
5.3 vastaanottamaan testamenttisaannon vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?
Puolan lainsäädännössä säädetään kahdenlaisesta erityisjälkisäädöksestä eli legaatista: yleinen testamenttisaanto (zapis zwykły) ja erityistestamenttisaanto (zapis windykacyjny). Vain erityistestamenttisaannosta on mahdollista kieltäytyä tai hyväksyä se; yleisen testamenttisaannon osalta tämä ei ole mahdollista.
Edellisessä kohdassa mainituilla elimillä on toimivalta vastaanottaa tällaisia erityistestamenttisaantoa koskevia ilmoituksia.
5.4 vastaanottamaan lakiosan vastaanottamista tai siitä luopumista koskevan ilmoituksen?
Puolan lainsäädännössä ei tunneta varsinaista lakiosan käsitettä. Sen sijaan siinä säädetään lakimääräisestä perintöosasta eli tietyn rahasumman maksamisesta lähisukulaisille. Tämän perintöosan vastaanottamisesta tai siitä luopumisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
6 Esitelkää lyhyesti kansallisen lainsäädännön mukainen perintöasian ratkaisumenettely, mukaan lukien kuolinpesän purkaminen ja sen omaisuuden jakaminen (kertokaa myös, aloittaako tuomioistuin tai muu toimivaltainen viranomainen perintöasioita koskevan menettelyn omasta aloitteestaan)
Todistuksen perillisasemasta voi saada joko tekemällä asiaa koskevan hakemuksen tuomioistuimelle tai pyytämällä notaaria laatimaan tällaisen rekisteröidyn asiakirjan. Jos perillisiä on useita, he voivat pyytää tuomioistuinta jakamaan perintöomaisuuden pesänjakomenettelyssä, tai notaari voi tehdä perinnönjakosopimuksen vahvistamallaan asiakirjalla.
7 Miten ja milloin henkilöstä tulee perillinen tai testamentinsaaja?
Perilliseksi tai testamentinsaajaksi tullaan, kun perimys alkaa lain mukaisesti. Perinnöstä tai testamenttisaannosta on kuitenkin mahdollista luopua.
8 Ovatko perilliset vastuussa perittävän veloista? Millä edellytyksillä?
Vastuu perittävän veloista määräytyy sen mukaan, onko perintö otettu vastaan vai ei. Perillinen voi ottaa perinnön vastaan joko rajoittamatta vastuuta veloista tai siten, että vastuuta veloista rajoitetaan (omaisuusluettelon perusteella). Hän voi myös olla ottamatta perintöä vastaan eli luopua siitä kokonaan. Jos perillinen ottaa perinnön vastaan omaisuusluettelon perusteella, hän on vastuussa pesän veloista ainoastaan omaisuusluettelossa vahvistettuun jäämistön nettoarvoon asti. Jos perillinen luopuu perinnöstä, hän ei joudu vastaamaan myöskään perittävän veloista. Ilmoitus perinnöstä luopumisesta tai perinnön vastaanottamisesta on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon oikeudestaan perintöön. Jos ilmoitusta ei ole annettu tämän määräajan kuluessa, oletetaan, että perillinen ottaa perinnön vastaan omaisuusluettelon perusteella.
Kuolinpesän osakkaat ovat yhteisvastuussa pesän veloista pesän jakamiseen asti. Pesänjaon jälkeen perilliset ovat vastuussa pesän veloista perintöosuutensa mukaan.
9 Mitä asiakirjoja ja/tai tietoja tavallisesti edellytetään kiinteän omaisuuden rekisteröintiä varten?
Voidakseen rekisteröidä perintöomaisuuteen kuuluvan kiinteistön kiinteistörekisteriin perillisen on yleensä todistettava asiakirjoin asemansa perillisenä tai tuomioistuimen päätös, jossa todetaan hänen vastaanottaneen perinnön, tai rekisteröity perintötodistus.
9.1 Onko jäämistön hoitajan nimittäminen pakollista tai pyynnöstä pakollista? Jos on, miten nimittäminen toteutetaan kummassakin tapauksessa?
Puolan lainsäädännön mukaan on mahdollista nimittää kuolinpesän hoitaja joko viran puolesta tai hakemuksesta, jos on syystä tai toisesta olemassa riski, että jäämistöä ei hoideta asianmukaisella tavalla. Se, jonka etua asia koskee, voi tehdä tätä varten hakemuksen tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä jäämistöomaisuus sijaitsee. Hänen on todistettava olevansa perillinen tai testamentinsaaja tai että hänellä on oikeus tiettyyn perintöosaan. Kuolinpesän hoitajan nimittämistä voivat hakea myös testamentin toimeenpanija, jäämistöomaisuuden toinen haltija (yhteisomistuksen perusteella), kuolinpesän osakas, velkoja jolla on kirjallinen todiste saatavista perittävää kohtaan tai verotoimisto.
Jos perillistä ei ole, tuomioistuin voi nimittää kuolinpesän hoitajan joko viran puolesta tai hakemuksesta hallinnoimaan jäämistöomaisuutta.
9.2 Kenellä on oikeus toimeenpanna perittävän kuolemanvaraismääräys ja/tai hallinnoida jäämistöä?
Perittävä voi testamentissa määrätä toimeenpanijan hallinnoimaan jäämistöomaisuutta hänen kuolemansa jälkeen. Testamentin toimeenpanijan nimitys tulee voimaan perimyksen alkaessa eli kun testamentintekijä kuolee. Nimetty toimeenpanija voi kieltäytyä tehtävästä ilmoittamalla asiasta tuomioistuimelle tai notaarille. Ilmoituksen seurauksena hän menettää testamentin toimeenpanijan aseman. Jos toimeenpanijaa ei ole nimetty tai jos hän on kieltäytynyt tehtävästä, jäämistön hoitaminen on perillisten tehtävä.
9.3 Mitkä valtuudet jäämistön hoitajalla on?
Testamentin toimeenpanijan velvollisuuksiin kuuluu hoitaa jäämistöomaisuutta, maksaa perimykseen liittyvät velat ja erityisesti panna täytäntöön testamenttilahjoituksia koskevat määräykset ja muut ohjeet sekä toimittaa perintöomaisuus perillisille perittävän tahdon ja lain mukaisesti heti kun pesänjako on tehty.
Testamentin toimeenpanija voi nostaa kanteen tai häntä vastaan voidaan nostaa kanne asioissa, jotka liittyvät jäämistön tai sen osan tai tietyn omaisuuserän hoitoon. Hän voi myös nostaa kanteen jäämistöomaisuuteen liittyviä oikeuksia koskevissa asioissa ja häntä vastaan voidaan nostaa kanne jäämistöön kohdistuvia velkoja koskevissa asioissa.
Testamentin toimeenpanijan on toimitettava testamentinsaajalle tälle kuuluva testamenttilahjoitus.
10 Mitä edunsaajan aseman ja/tai oikeudet osoittavia asiakirjoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti tavallisesti annetaan perintöasioita koskevan menettelyn aikana tai sen päättyessä? Onko niillä todistusvoimaa?
Lakimääräisen perillisen on osoitettava sukulaisuussuhteensa perittävään esittämällä asianmukainen henkilöasiakirja (esim. syntymä- tai vihkitodistus). Testamentissa mainitun perillisen tai testamentinsaajan on todistettava oikeutensa perintöön esittämällä testamentti.
Tämä sivu on osa Your Europe -portaalia.
Oliko tästä sisällöstä sinulle hyötyä? Anna palautetta!