1. Kansalliset tietotekniset portaalit tuomioistuinten tai muiden viranomaisten kanssa käytävää viestintää varten
Sähköisten tiedostojen käyttöönotosta oikeuslaitoksessa ja sähköisen oikeudellisen viestinnän kehittämisestä annettu laki (Gesetz zur Einführung der elektronischen Akte in der Justiz und zur weiteren Förderung des elektronischen Rechtsverkehrs) (liittovaltion virallinen lehti (BGBl.) 2017 I s. 2208) tuli voimaan 1. tammikuuta 2018. Lain mukaan tuomioistuimilla ja syyttäjänvirastoilla on lähtökohtaisesti velvollisuus säilyttää tuomioistuin- ja oikeudenkäyntiasiakirjat yksinomaan sähköisessä muodossa 1. tammikuuta 2026 alkaen.
Myös asianosaiset ja muut menettelyyn osallistuvat ovat 1. tammikuuta 2018 lähtien saaneet toimittaa siviilituomioistuimille sähköisiä asiakirjoja kirjallisten asiakirjojen sijasta käyttäen turvallisia siirtokanavia (siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, jäljempänä ’ZPO’) 130 a §:n 4 momentti). Tätä sovelletaan analogisesti myös muihin tuomioistuimiin viittaamalla muussa lainsäädännössä tähän säännökseen.
Tiettyjen menettelyyn osallistuvien (kuten asianajajien, notaarien, veroneuvojien, ulosottomiesten ja viranomaisten) on myös ylläpidettävä turvallisia siirtokanavia, jotta tuomioistuin voi antaa tiedoksi sähköisiä asiakirjoja (ZPO:n 173 §). Asianajajien, viranomaisten ja julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden on 1. tammikuuta 2022 alkaen täytynyt toimittaa asiakirjat siviilituomioistuimille sähköisesti (ZPO:n 130 d §). Tätä sovelletaan analogisesti myös muihin tuomioistuimiin viittaamalla muussa lainsäädännössä tähän säännökseen. Oikeuslaitos käyttää tähän tarkoitukseen sähköisen tuomioistuin- ja hallintoasioiden postilaatikon (Elektronisches Gerichts- und Verwaltungspostfach, EGVP (egvp.justiz.de)) teknistä infrastruktuuria.
Järjestelmä takaa sähköisesti toimitettujen asiakirjojen luottamuksellisuuden, aitouden, eheyden ja oikeusvaikutuksen. Asianajajat, tuomioistuimet ja muut oikeuslaitoksen jäsenet käyttävät sähköistä tuomioistuin- ja hallintoasioiden postilaatikkoa tehokkaaseen oikeuslaitoksen sisäiseen asiakirjojen vaihtoon. Hallinnollisissa yhteyksissä viranomaiset käyttävät sähköistä tuomioistuin- ja hallintoasioiden postilaatikkoa turvalliseen viestintään sekä keskenään että kansalaisten kanssa. Käyttäjät tarvitsevat erityisohjelmiston sähköistä oikeudellista viestintää varten. Pääsy perustuu usein tunnistautumiseen ja todentamiseen käyttämällä sähköisiä allekirjoitusvarmenteita tai muita todentamismenetelmiä, kuten kansalaisten sähköistä tunnistamista. Näin varmistetaan, että vain valtuutetut henkilöt voivat lähettää ja vastaanottaa asiakirjoja järjestelmän kautta.
Kansallisena tietoteknisenä portaalina toimiva sähköinen tuomioistuin- ja hallintoasioiden postilaatikko on nykyaikainen ja turvallinen ratkaisu digitaaliseen viestintään oikeudellisissa ja hallinnollisissa asioissa. Sähköinen tuomioistuin- ja hallintoasioiden postilaatikko on keskeinen työkalu Saksan oikeuslaitoksen ja hallinnon eri sidosryhmille, koska se takaa turvallisen, oikeudellisesti sitovan, tehokkaan ja jäljitettävissä olevan asiakirjojen toimittamisen.
Seuraavat tietotekniset portaalit on perustettu turvallisiksi siirtokanaviksi tuomioistuinten kanssa käytävää viestintää varten:
- Erityinen sähköinen postilaatikko asianajajille (besonderes elektronisches Anwaltspostfach, beA (bea-brak.de)). Tämä on sellaisten luonnollisten henkilöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien yhtiöiden käytettävissä, jotka on merkitty Saksan liittovaltion asianajajayhdistyksen (Bundesrechtsanwaltskammer, BRAK) keskusrekisteriin (liittovaltion asianajajalain (Bundesrechtsanwaltsordnung, BRAO) 31 a ja 31 b §).
- Erityinen sähköinen postilaatikko notaareille (besonderes elektronisches Notarpostfach, beN (bnotk.de)). Tämä on sellaisten luonnollisten henkilöiden käytettävissä, jotka on merkitty notaareiksi Saksan liittovaltion notaariyhdistyksen (Bundesnotarkammer, BNotK) rekisteriin. Kyseinen postilaatikko voidaan perustaa myös sijaistaville notaareille, notaariharjoittelijoille, liittovaltion notaariyhdistykselle, notaarikamareille ja muille notaarijärjestöille (notaarilaitoksesta annetun liittovaltion lain (Bundesnotarordnung, BNotO) 78 n §).
- Erityinen sähköinen postilaatikko veroneuvojille (besonderes elektronisches Steuerberaterpostfach, beSt (steuerberaterplattform-bstbk.de)). Tämä on sellaisten veroneuvojien ja veroasiamiehien käytettävissä, jotka on nimitetty veroneuvonnasta annetun lain (Steuerberatungsgesetz, jäljempänä ’StBerG’) 32 §:n 2 momentin toisen virkkeen mukaisesti. Postilaatikko on avoin myös veroneuvojien kamareille ja StBerG:n 32 §:n 3 momentin mukaisesti nimitetyille itsenäisten ammatinharjoittajien yhtiöille (StBerG:n 86 d § ja 86 e §).
- Erityinen sähköinen postilaatikko viranomaisille (besonderes elektronisches Behördenpostfach, beBPo). Tämä on vain viranomaisten ja julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden käytettävissä.
- Erityinen sähköinen postilaatikko kansalaisille ja organisaatioille (besonderes elektronisches Bürger- und Organisationenpostfach, eBO). Saatavilla on useita tällaisia postilaatikoita, joista peritään maksu. Yleiskatsaus palveluntarjoajista löytyy osoitteesta egvp.justiz.de. Käyttäjien henkilöllisyys todennetaan käyttämällä sähköistä tunnistautumista, hyväksyttyjä sähköisiä leimoja, julkisen notaarin vahvistamaa nimi- ja osoiteilmoitusta tai, jos kyseessä ovat julkisesti nimitetyt tai valan vannoneet henkilöt, jotka tarjoavat tulkkaus- tai käännöspalveluja, tai ulosottomiehet, vahvistusta siitä, että julkinen elin on nimittänyt heidät, sähköisestä oikeudellisesta viestinnästä annetun asetuksen (Elektronischer-Rechtsverkehr-Verordnung, jäljempänä ’ERVV’) 11 §:n 2, 3 ja 4 momentin mukaisesti.
- Verkkopalvelujen saatavuudesta annetun lain (Onlinezugangsgesetz) mukaisen OZG-käyttäjätilin (mein-justizpostfach.bund.de) postilaatikko ja toimituspalvelu, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä maksutta BundID-tilin (”Liittovaltion ID”, id.bund.de) kautta.
- De-Mail-tilin postilaatikko ja toimituspalvelu, jos lähettäjä on viestiä lähetettäessä kirjautunut sisään turvallisesti De-Mail-lain (De-Mail-Gesetz) 4 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetulla tavalla ja turvallinen sisäänkirjautuminen on vahvistettu De-Mail-lain 5 §:n 5 momentin mukaisesti (https://www.bmi.bund.de/DE/themen/moderne-verwaltung/e-government/de-mail/de-mail-node.html).
Lähettäjän vahvistamaa De-Mail-tiliä lukuun ottamatta kaikki turvalliset siirtokanavat perustuvat sähköisen tuomioistuin- ja hallintoasioiden postilaatikon infrastruktuuriin.
ERVV:ssä on yksityiskohtaiset tiedot turvallisista siirtokanavista viranomaisille tarkoitetun erityisen sähköisen postilaatikon, kansalaisille ja organisaatioille tarkoitetun erityisen sähköisen postilaatikon sekä OZG-käyttäjätilin postilaatikon ja toimituspalvelun kautta. ERVV:ssä säädetään myös sähköisen oikeudellisen viestinnän yleisistä teknisistä edellytyksistä.
2. Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa
ZPO:n 128 a §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi sallia asianosaisten, heidän valtuutettujen edustajiensa ja heidän avustajiensa pysyä hakemuksesta tai tuomioistuimen aloitteesta toisessa paikassa suullisen käsittelyn aikana ja toteuttaa prosessitoimia sieltä käsin. Tällöin kuuleminen välitetään samanaikaisesti audiovisuaalisin keinoin kyseiseen paikkaan sekä oikeussaliin. Tuomioistuin voi myös määrätä videokuulemisen vastoin asianosaisten tahtoa. Videokuulemisen salliminen ei ole epävirallinen toimenpide, jolla ohjataan menettelyn kulkua, vaan se edellyttää tuomioistuimen ammatillisen harkinnan mukaista päätöstä. Tätä päätöstä voidaan muuttaa milloin tahansa. Jos tuomioistuimella ei ole tarvittavia teknisiä välineitä, hakemus voidaan useinkin hylätä. Videokuulemista koskevan hakemuksen hylkääminen on perusteltava.
Lisäksi ZPO:n 128 a §:n 2 momentin mukaisesti tuomioistuin voi ainoastaan hakemuksesta sallia todistajan, asiantuntijan tai asianosaisen pysymisen toisessa paikassa kuulemisen aikana.
Videokuulemisiin sovelletaan samoja prosessuaalisia sääntöjä kuin kuulemisiin paikan päällä. Kaikkia prosessuaalisia oikeuksia voidaan käyttää samalla tavalla. Videokuuleminen ei vaikuta oikeuteen käyttää asianajajaa edustajana. Useimmissa oikeuslaitoksen videoneuvottelujärjestelmissä on pienryhmätiloja, joissa asianajaja ja asiakas voivat neuvotella luottamuksellisesti.
Tuomioistuimen on varmistettava, että yleisöllä on pääsy oikeussaliin seuraamaan kuulemista. Näin ollen kuuleminen on välitettävä oikeussaliin siten, että yleisö voi seurata menettelyä. Puheenjohtajana toimivan ammattituomarin on oltava läsnä oikeussalissa. Tuomioistuimen muut jäsenet voivat osallistua istuntoon videoneuvottelutekniikan avulla, jos tähän on painavia syitä.
Videoneuvottelutekniikan avulla osallistuvien asianosaisten henkilöllisyyden todentaminen on suoritettava yhtä luotettavalla tavalla kuin kuulemisissa paikan päällä. Asianosaisten ja heidän asianajajiensa tai muiden osallistujien, kuten todistajien, henkilöllisyyden todentamiseen ei ole virallisia menettelyjä. Tuomioistuin voi näin ollen harkintansa mukaan päättää yksittäistapauksissa sovellettavista henkilöllisyyden todentamisvaatimuksista. Koska kutsut liittymistietoineen lähetetään ainoastaan kyseessä oleville osallistujille, henkilöllisyyttä ei useinkaan tarvitse todistaa sen enempää. Lisäksi asianosaisten mukana ovat usein heidän asianajajansa, jotka tuomioistuin yleensä tuntee. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa osallistujan henkilöllisyydestä on epäilyksiä, epäilykset voidaan poistaa esimerkiksi pyytämällä kyseistä henkilöä esittämään henkilöllisyystodistus.
Todisteiden tarkastelua osana muodollista todistelumenettelyä (Strengbeweisverfahren) ei ole mahdollista suorittaa videokuulemisen aikana.
Kuulemisen nauhoittamisesta ei ole säädetty. Näin ollen puheesta tekstiksi -ohjelmistoja ei käytetä. ZPO:n 159 §:n mukaan kuulemisesta ja kaikista vastaanotetuista todisteista on kuitenkin pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan sisällöstä voidaan tehdä alustava äänitallenne (ZPO:n 160 a §). Menettelyyn osallistuvat ja kolmannet osapuolet eivät saa nauhoittaa kuulemista.
Perhetuomioistuinmenettelyjen osalta videokuulemista koskevat säännökset on sisällytetty perhe‑ ja hakemuslainkäyttöasioissa noudatettavasta menettelystä annetun lain (Gesetz über das Verfahren in Familiensachen und in den Angelegenheiten der freiwilligen Gerichtsbarkeit, jäljempänä ’FamFG’) 30 ja 32 §:ään.
Videoneuvottelu on mahdollista myös maksukyvyttömyysmenettelyissä ja uudelleenjärjestelytapauksissa. Videoneuvottelua voidaan käyttää esimerkiksi velkojien tapaamisessa, jossa tutkitaan ja selvitetään saatavat, tai tapaamisessa, jossa keskustellaan uudelleenjärjestelysuunnitelmasta ja äänestetään siitä. Tämä sallitaan maksukyvyttömyyslain (Insolvenzordnung, jäljempänä ’InsO’) 4 §:ssä ja yritysten vakauttamisesta ja uudelleenjärjestelystä annetun lain (Unternehmensstabilisierungs- und -restrukturierungsgesetzes, jäljempänä ’StaRUG’) 38 §:ssä, joissa viitataan ZPO:n asiaa koskeviin säännöksiin.
Kaikilla Saksan tuomioistuimilla ja muilla oikeusviranomaisilla on mahdollisuus käyttää videoneuvotteluinfrastruktuuria, vaikkakin tämän infrastruktuurin laajuus vaihtelee alueittain ja oikeuslaitoksen eri haarojen välillä. Liittohallitus on vastuussa ainoastaan liittovaltion tuomioistuinten varustamisesta laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Kaikissa muissa tuomioistuimissa eli valtaosassa Saksan tuomioistuimista tämä on osavaltioiden vastuulla. Toimitettujen tietojen laajuus vaihtelee huomattavasti eri tuomioistuinten välillä, mutta yleensä tiedot kattavat odotetut tiedot. Osallistujien tietotarpeet ovat yleisesti ottaen vähentyneet viime vuosina, kun videoneuvottelun käyttö on yleistynyt.
Tuomioistuinten hallintoa koskevan alueellisen vastuujärjestelmän vuoksi Saksan oikeuslaitoksessa käytetään monenlaisia eri videoneuvottelualustoja. Nämä vaihtelevat paikan päällä toteutettavista ratkaisuista, joita tarjoavat esimerkiksi Jitsi, Big Blue Button, Skype for Business, Pexip ja Nextcloud Talk, aina pilvipalveluihin, kuten Cisco Webex ja Microsoft Teams. Vaikka kaikki käytössä olevat videoneuvottelujärjestelmät pyrkivät tukemaan laajasti sekä tietokoneella että mobiililaitteella olevia asiakasohjelmia, yhteensopivuusongelmia esiintyy ajoittain.
Tulkkaus on edelleen haaste videokuulemisissa. Suurin osa Saksan oikeuslaitoksessa käytössä olevista videoneuvottelupalveluista ei tarjoa toista äänikanavaa, jota tarvitaan verkossa toimivan simultaanitulkin liittämiseen. Valtaosassa tapauksista tulkkia tarvitsevat osallistujat eivät siis voi osallistua kuulemiseen etänä.
3. Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista rikosasioissa
1. Videoneuvottelutekniikan käyttöä koskevat säännöt rikosprosessilain (Strafprozessordnung, jäljempänä ’StPO’) nojalla
Saksan rikosprosessilaissa säädetään, missä prosessuaalisissa tilanteissa ja millä edellytyksillä kuulustelu tai kuuleminen on sallittua järjestää (mahdollisesti rajatylittävän) videoneuvottelun välityksellä, jotta voidaan helpottaa Saksan viranomaisten kotimaisia rikosoikeudellisia menettelyjä.
Pääkäsittelyn ulkopuolella on tavallisesti mahdollista suorittaa kuuleminen käyttämällä videoneuvottelutekniikkaa (StPO:n 58 b § todistajien kuulemisen osalta sekä StPO:n 136 §:n 5 momentti ja 163 a §:n 4 momentin toinen virke yhdessä 58 b §:n kanssa syytettyjen kuulustelun osalta). Videoneuvottelutekniikan käyttö kuulemisissa on rajoitettu poikkeuksellisiin tilanteisiin vain tuomareiden suorittaman todistajien kuulemisen yhteydessä (StPO:n 168 e §).
Edellä mainituissa säännöksissä säädetään tarkalleen ottaen seuraavaa:
- StPO:n 58 b § Kuuleminen audiovisuaalisen välityksen avulla:
Todistajan kuuleminen pääkäsittelyn ulkopuolella voidaan toteuttaa siten, että todistaja on eri paikassa kuin kuulustelija, ja kuuleminen välitetään samanaikaisesti audiovisuaalisin keinoin paikkaan, jossa todistaja on, ja kuulusteluhuoneeseen.
- StPO:n 168 e § Todistajien erillinen kuuleminen:
Jos on olemassa välitön vaara, että todistajan hyvinvointi vaarantuu vakavasti, jos häntä kuullaan läsnäoloon oikeutettujen henkilöiden ollessa läsnä, ja jos tätä riskiä ei voida välttää muulla tavoin, tuomarin on kuultava todistajaa erillään läsnäoloon oikeutetuista henkilöistä. Kuuleminen välitetään samanaikaisesti läsnäoloon oikeutetuille henkilöille audiovisuaalisin keinoin. Tämä ei vaikuta läsnäoloon muutoin oikeutettujen henkilöiden osallistumisoikeuksiin. Lain 58 a ja 241 a §:ää sovelletaan vastaavasti. Ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua päätöstä ei voida riitauttaa.
Tutkintavankeuden suullisen uudelleentarkastelun yhteydessä voidaan järjestää suullinen kuuleminen käyttäen videoneuvottelutekniikkaa, jos syytetty on luopunut oikeudesta osallistua henkilökohtaisesti tai jos pitkä välimatka tai syytetyn sairaus taikka muut ylitsepääsemättömät esteet estävät häntä saapumasta kuulemiseen. StPO:n 118 a §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa:
- StPO:n 118 a §:n 2 momentti Suullinen kuuleminen tutkintavankeuden uudelleentarkastelun yhteydessä:
Syytetty on tuotava kuulemiseen, jollei hän ole luopunut läsnäolo-oikeudestaan tai jollei pitkä matka tai syytetyn sairaus taikka muut ylitsepääsemättömät esteet estä tätä. Tuomioistuin voi määrätä, että ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuissa olosuhteissa suullinen kuuleminen järjestetään siten, että syytetty on muualla kuin tuomioistuimessa ja että kuuleminen välitetään samanaikaisesti audiovisuaalisin keinoin paikkaan, jossa syytetty on, ja oikeussaliin. Jos syytettyä ei tuoda suulliseen kuulemiseen eikä toisessa virkkeessä tarkoitettua menettelyä noudateta, puolustuksen on turvattava syytetyn oikeudet kuulemisessa.
Syytetyn ei ole sallittua osallistua pääkäsittelyyn audiovisuaalisen yhteyden välityksellä. Saksa aikoo oikeuslaitoksen digitalisoinnin jatkamisesta annetulla lailla (Gesetz zur weiteren Digitalisierung der Justiz) mahdollistaa hakemuksesta osallistumisen videoneuvottelutekniikan avulla rikosasioita koskevan, oikeuskysymyksiin rajoittuvan muutoksenhaun (Revision) pääkäsittelyyn. Tämä mahdollisuus kuitenkin rajoitetaan tällaisen muutoksenhaun pääkäsittelyyn, joka koskee ainoastaan oikeuskysymyksiä, joten vaikutelmat henkilöstä eivät ole tärkeitä.
Voimassa olevassa laissa kuitenkin jo sallitaan todistajien kuuleminen videoneuvottelutekniikkaa käyttäen pääkäsittelyn aikana, jos on olemassa välitön vaara, että todistajan hyvinvointi muutoin vaarantuu vakavasti, tai jos sairaus, vamma tai muut ylitsepääsemättömät esteet estävät todistajaa saapumasta pääkäsittelyyn suhteellisen pitkän tai epävarman ajanjakson ajan tai jos todistajan ei voida kohtuudella olettaa saapuvan pääkäsittelyyn pitkän välimatkan vuoksi. Tätä harkitessa otetaan huomioon todistajan lausunnon tärkeys asian kannalta. Tämä johtuu StPO:n 247 a §:stä:
- StPO:n 247 a § Määräys todistajan kuulemisesta audiovisuaalisin keinoin
1) Jos on olemassa välitön vaara, että todistajan hyvinvointi vaarantuu vakavasti, jos häntä kuullaan pääkäsittelyyn osallistuvien henkilöiden ollessa läsnä, tuomioistuin voi määrätä todistajan jäämään toiseen paikkaan kuulemisen ajaksi. Tällainen määräys on sallittu myös 251 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin siltä osin kuin se on tarpeen totuuden selvittämiseksi. Päätöstä ei voida riitauttaa. Todistajan lausunto välitetään samanaikaisesti audiovisuaalisin keinoin oikeussaliin. Todistajan lausunto on tallennettava, jos on syytä epäillä, että todistajaa ei voida kuulla tulevassa pääkäsittelyssä, ja jos tallentaminen on tarpeen totuuden selvittämiseksi. Lain 58 a §:n 2 momenttia sovelletaan vastaavasti.
2) Tuomioistuin voi määrätä, että asiantuntijan kuuleminen järjestetään siten, että asiantuntija on muualla kuin tuomioistuimessa ja että kuuleminen välitetään samanaikaisesti audiovisuaalisin keinoin paikkaan, jossa asiantuntija on, ja oikeussaliin. Tätä ei sovelleta 246 a §:n mukaisissa tapauksissa. Ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua päätöstä ei voida riitauttaa.
Täytäntöönpanomenettelyssä on mahdollista kuulla tuomittua henkilöä ja asiantuntijaa käyttäen videoneuvottelutekniikkaa:
- StPO:n 463 e § Suullinen kuuleminen audiovisuaalisen välityksen avulla:
1) Jos tuomittua henkilöä kuullaan suullisesti ennen jotakin tämän osan säännösten mukaisesti annettavaa tuomioistuimen päätöstä, tuomioistuin voi päättää, että hän pysyy muussa paikassa kuin tuomioistuimessa suullisen kuulemisen aikana ja että kuuleminen välitetään samanaikaisesti audiovisuaalisin keinoin paikkaan, jossa tuomittu henkilö on, ja istuntosaliin. Tuomioistuimen olisi määrättävä audiovisuaalisesta välityksestä vain sillä edellytyksellä, että tuomittu henkilö on puolustajansa tai asianajajansa toimistossa suullisen kuulemisen aikana. Ensimmäistä virkettä ei sovelleta, jos tuomittu henkilö on tuomittu elinkautiseen vankeuteen tai hänet on määrätty psykiatriseen sairaalahoitoon tai ennaltaehkäisevään tutkintavankeuteen.
2) Jos tuomioistuimen nimeämää asiantuntijaa kuullaan ennen jotakin tämän osan säännösten mukaisesti annettavaa tuomioistuimen päätöstä, 1 kohdan ensimmäistä ja kolmatta virkettä sovelletaan vastaavasti.
2. Säännöt videoneuvottelutekniikan käytöstä ulkomaisten menettelyjen helpottamiseksi rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön yhteydessä
Erityissääntöjä, jotka koskevat videoneuvottelutekniikan rajatylittävää käyttöä rikosasioissa, on tällä hetkellä Saksan lainsäädännössä ainoastaan kuulemisten osalta. Nämä erityissäännöt ovat toisaalta kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain (Gesetz über die internationale Rechtshilfe in Strafsachen, jäljempänä ’IRG’) 91 a – 91 j §:n säännökset, joilla pannaan täytäntöön rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä annettu direktiivi 2014/41/EU (EIO-direktiivi), ja toisaalta saman lain 61 c §:n säännökset keskinäisen oikeusavun osalta silloin, kun sopimusta ei ole. Jos näitä erityissääntöjä ei sovelleta, IRG:n 59 §:n 3 momentissa säädetty yleinen valtuutus avunantoon voi periaatteessa muodostaa oikeusperustan videoneuvottelutekniikan rajatylittävälle käytölle. Tämän säännöksen mukaan kuulustelu tai kuuleminen voidaan toteuttaa audiovisuaalisen välityksen avulla siltä osin kuin se on mahdollista Saksan prosessioikeuden mukaisesti (ks. 1 kohta).
IRG:n 61 c §:ään sisältyy todistajien ja asiantuntijoiden kuulemiseen audiovisuaalisin keinoin liittyvä erityinen säännös, jonka mukaan heihin ei saa kohdistaa kuluja tai hallinnollisia toimenpiteitä, jos he eivät noudata kutsua saapua tällaiseen kuulemiseen. Kutsuihin ei siten saa sisällyttää minkäänlaista uhkausta pakkokeinojen käytöstä siinä tapauksessa, että henkilö ei saavu oikeuteen. IRG:n 61 c §:ää ei sovelleta syytettyyn henkilöön. Syytetty henkilö voi kuitenkin hakea oikeussuojakeinoja pakkokeinojen uhkaa vastaan eli hakea tuomioistuimen päätöstä, kun on kyse syyttäjän antamasta haasteesta, tai valittaa, kun on kyse tuomioistuimen antamasta haasteesta. IRG:n suunnitellun uudistuksen yhteydessä tämä todistajia ja asiantuntijoita hyödyttävä erityissääntö on tarkoitus poistaa.
Rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä annetun direktiivin (EIO-direktiivi; 2014/41/EU) 24 artiklan 1 kohta sallii todistajien ja asiantuntijoiden (ensimmäinen virke) sekä epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden (toinen virke) kuulemisen videoneuvottelun avulla sen jäsenvaltion viranomaisten toimesta, jonka alueella kyseiset henkilöt ovat, toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvaa tutkintaa tai rikosoikeudellista menettelyä varten.
EIO-direktiivin 24 artiklan 2 kohdan mukaan tällaisen eurooppalaisen tutkintamääräyksen täytäntöönpanosta voidaan kuitenkin kieltäytyä, jos epäilty tai syytetty henkilö ei siihen suostu. Saksassa IRG:n 91 c §:n 1 momentissa säädetään ehdosta, jonka mukaan videokuuleminen on sallittu ainoastaan, jos asianomainen henkilö siihen suostuu, riippumatta hänen asemastaan menettelyssä. Tämä tarkoittaa, että tällaisesta kuulemisesta on aina kieltäydyttävä, jos siihen ei ole suostumusta (syytetyltä henkilöiltä, todistajalta tai asiantuntijalta). Osana IRG:n suunniteltua uudistusta tämä on tarkoitus rajoittaa koskemaan vain syytettyjä henkilöitä.
IRG:n 91 h §:n 3 momentissa säädetään kuulemisen toteuttamisesta seuraavaa:
Tämän lain 61 c §:n mukaiset kuulemiset audiovisuaalisin keinoin toteutetaan toimivaltaisen viranomaisen johdolla ja pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Saksan toimivaltainen viranomainen osallistuu kuulemiseen, selvittää kuultavan henkilön henkilöllisyyden ja varmistaa, että Saksan oikeusjärjestelmän keskeisiä periaatteita noudatetaan. Syytetyille henkilöille on kerrottava kuulemisen alussa heidän oikeuksistaan pyynnön esittäneen jäsenvaltion lainsäädännön ja Saksan prosessioikeuden nojalla. Todistajille ja asiantuntijoille on kerrottava heidän oikeudestaan kieltäytyä antamasta todisteita tai tietoja pyynnön esittäneen jäsenvaltion lainsäädännön ja Saksan prosessioikeuden nojalla.
4. Siviili- ja kauppaoikeudellisiin menettelyihin liittyvät maksut
i) Eurooppalaista maksamismääräysmenettelyä koskeva asetus (asetus (EY) N:o 1896/2006)
Eurooppalaisessa maksamismääräysmenettelyssä oli tiedotettava tiedoksiantokuluista (asetuksen (EY) N:o 1896/2006 28 artiklan a alakohta). Euroopan oikeusportaalissa (https://e-justice.europa.eu/topics/money-monetary-claims/court-fees-concerning-european-payment-order-procedure/de_fi?GERMANY=&member=1) olevat tiedot pitävät paikkansa.
ZPO:n 1092 §:n ja asetuksen (EY) N:o 1896/2006 20 artiklan mukainen uudelleen tutkiminen:
ZPO:n 1092 §:n mukaista uudelleen tutkimista koskevasta hakemuksesta ei aiheudu erillisiä oikeudenkäyntimaksuja.
Asetuksen (EY) N:o 1896/2006 21 artiklan 2 kohta:
Ulkomaisen maksamismääräyksen täytäntöönpanokelpoiseksi ilmoittamista koskevasta hakemuksesta ei aiheudu erillisiä oikeudenkäyntimaksuja.
ii) Eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskeva asetus (asetus (EY) N:o 861/2007)
Eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä perittävät maksut vahvistetaan oikeudenkäyntikuluista annetussa laissa (Gerichtskostengesetz, jäljempänä ’GKG’). Maksun määräytymisperusteena on riidanalainen määrä, joka vastaa yleensä perittävää saatavaa. Maksujen tarkka määrä vahvistetaan maksutaulukossa (Kostenverzeichnis, jäljempänä ’KV GKG’), joka on oikeudenkäyntikuluista annetun lain liitteenä. KV GKG:n 1210 kohdassa määrätään 3,0-kertaisesta maksusta menettelyistä käräjäoikeudessa (Amtsgericht). Jos menettely päätetään ennenaikaisesti, maksu alennetaan 1,0-kertaiseksi (KV GKG:n 1211 kohta).
iii) Oikeusapudirektiivi (direktiivi 2003/8/EY)
Oikeusapudirektiivin (2003/8/EY) osalta Euroopan oikeusportaalissa (https://e-justice.europa.eu/topics/taking-legal-action/legal-aid/de_fi) olevat tiedot (ks. kysymys 12) pitävät paikkansa. Direktiiviä sovelletaan myös riita-asian valmisteluvaiheessa annettavaan oikeudelliseen neuvontaan (direktiivin 3 artiklan 2 kohdan a alakohta).
iv) Aviovarallisuusasetus/parisuhdevarallisuusasetus (asetukset (EU) 2016/1103 ja (EU) 2016/1104), Bryssel II b -asetus (asetus (EU) 2019/1111), elatusapuasetus (asetus (EY) N:o 4/2009) ja suojelutoimenpiteitä koskeva asetus (asetus (EU) N:o 606/2013)
Asetusten (EU) 2016/1103 (aviovarallisuusasetus), (EU) 2016/1104 (parisuhdevarallisuusasetus), (EU) 2019/1111 (Bryssel II b -asetus), (EY) N:o 4/2009 (elatusapuasetus) ja (EU) N:o 606/2013 (suojelutoimenpiteitä koskeva asetus) mukaisten menettelyjen osalta maksulliset toimet perustuvat oikeudenkäyntimaksuista perheasioissa annetun lain, jäljempänä ’FamGKG’, liitteeseen 1 sekä osittain oikeudenkäynti- ja notaarimaksuista annettuun lakiin, jäljempänä ’GNotKG’ (notaarin toimittamat menettelyt sekä perheasioiden ulkopuolelle jäävät menettelyt, kuten asiakirjan aitouteen liittyvät menettelyt).
Asetuksen (EU) 2016/1103 (aviovarallisuusasetus) ja asetuksen (EU) 2016/1104 (parisuhdevarallisuusasetus) sekä kansainvälisistä aviovarallisuusmenettelyistä annetun lain, jäljempänä ’IntGüRVG’, mukaiset menettelyt:
IntGüRVG:n 27 §:n mukaisen todistuksen myöntämistä koskevan hakemusmenettelyn osalta on vahvistettu 17 euron maksu (FamGKG:n liitteenä olevan maksutaulukon, jäljempänä ’KV FamGKG’, 1711 kohta sekä GNotKG:n liitteenä olevan maksutaulukon, jäljempänä ’KV GNotKG’, 23808 kohta). IntGüRVG:n 31 §:n mukaisesta asiakirjan aitouteen liittyvästä menettelystä perittävä maksu on 60 euroa KV GNotKG:n 15215 kohdan mukaisesti. IntGüRVG:n 4 §:n 4 momentin mukaisen notaarin vahvistaman asiakirjan täytäntöönpanokelpoiseksi ilmoittamista koskevan hakemusmenettelyn osalta peritään 264 euron maksu (KV GNotKG:n 23806 kohta).
Asetuksen (EU) 2019/1111 (Bryssel II b -asetus) ja kansainvälisen perheoikeuden menettelyistä annetun lain, jäljempänä ’IntFamRVG’, mukaiset menettelyt:
Asetuksen (EU) 2019/1111 ja IntFamRVG:n mukaisista menettelyistä perittävät maksut löytyvät KV FamGKG:n 1710 kohdasta ja sitä seuraavista kohdista. Näiden maksujen lisäksi voi aiheutua myös tiedoksiantokuluja KV FamGKG:n 2002 kohdan mukaisesti.
Asetuksen (EY) N:o 4/2009 (elatusapuasetus) ja ulkomaista elatusapua koskevan lain, jäljempänä ’AUG’, mukaiset menettelyt:
AUG:n 71 §:n 1 momentin mukaisen todistuksen myöntämistä koskevan hakemusmenettelyn osalta peritään 17 euron maksu KV FamGKG:n 1711 kohdan ja KV GNotKG:n 23808 kohdan mukaisesti. AUG:n 34 §:n 1 momentin mukaisesta täytäntöönpanokelpoisen sisällön määrittämistä koskevasta hakemusmenettelystä peritään 66 euron maksu KV FamGKG:n 1713 kohdan mukaisesti. AUG:n 35 §:n 3 momentin mukaisesta notaarin vahvistaman asiakirjan täytäntöönpanokelpoiseksi ilmoittamista koskevasta hakemusmenettelystä peritään 264 euron maksu (KV GNotKG:n 23806 kohta).
Asetuksen (EU) N:o 606/2013 (suojelutoimenpiteitä koskeva asetus) ja eurooppalaisista suojelutoimenpiteistä annetun lain, jäljempänä ’EUGewSchVG’, mukaiset menettelyt:
Asetuksen (EU) N:o 606/2013 ja EUGewSchVG:n mukaisista menettelyistä perittävät maksut löytyvät KV FamGKG:n 1320 kohdasta ja sitä seuraavista kohdista. Menettelystä yleisesti ottaen peritään 2,0-kertainen maksu, joka voidaan KV FamGKG:n 1321 kohdan mukaisesti alentaa 0,5-kertaiseksi, jos koko menettely päätetään. Maksun laskemiseen tarvittavan menettelyn arvo määräytyy FamGKG:n 49 §:n mukaisesti.
EUGewSchVG:n 14 §:n mukaisen todistuksen myöntämistä koskevan hakemusmenettelyn osalta on vahvistettu 17 euron maksu (KV FamGKG:n 1711 kohta).
v) Eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräysmenettelyä koskeva asetus (asetus (EU) N:o 655/2014)
Oikeudenkäyntimaksut:
Maksut, joita asetuksen (EU) N:o 655/2014 mukaisen turvaamismääräyksen käsittelyyn tai täytäntöönpanoon osallistuvat tuomioistuimet voivat periä, on vahvistettu GKG:ssa ja FamGKG:ssa. Edellä mainittuihin lakeihin voi tutustua maksutta osoitteissa http://www.gesetze-im-internet.de/bundesrecht/gkg_2004/gesamt.pdf ja http://www.gesetze-im-internet.de/bundesrecht/famgkg/gesamt.pdf.
Asetuksen (EU) N:o 655/2014 5 artiklan a alakohdan mukaisissa menettelyissä:
Maksun määrä määritetään tapauskohtaisesti riidanalaisen määrän ja sovellettavan maksutason perusteella noudattaen GKG:n 34 §:ssä / FamGKG:n 28 §:ssä säädettyä laskentatapaa.
a) Asetuksen (EU) N:o 655/2014 5 artiklan a alakohdan mukaiseen eurooppalaisen turvaamismääräyksen saamista koskevaan menettelyyn sovelletaan tavallisesti 1,5-kertaista maksua KV GKG:n 1410 kohdan mukaisesti. Joissakin tapauksissa, joissa tuomioistuimen käsittelytyömäärä on vähäisempi, sovelletaan alennettua 1,0-kertaista maksua (KV GKG:n 1411 kohta). Jos turvaamismääräys on annettu ZPO:n 91 a §:n tai 269 §:n 3 momentin kolmannen virkkeen nojalla, sovelletaan tavallisesti korkeampaa 3,0-kertaista maksua (KV GKG:n 1412 kohta).
Menettelyn maksu kattaa myös asetuksen (EU) N:o 655/2014 33 artiklassa tarkoitetun oikeussuojakeinoja koskevan hakemuksen, jonka velallinen voi tehdä eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen perumiseksi tai muuttamiseksi. Jos tiedoksiannosta annetaan tiedoksiantotodistus, jos tiedoksianto toimitetaan kirjattuna kirjeenä ja siitä annetaan vastaanottotodistus tai jos tiedoksiannon suorittaa tuomioistuimen työntekijä, kustakin toimeksiannosta peritään kiinteä 3,50 euron maksu, jos samaan menettelyvaiheeseen liittyy yli 10 tiedoksiantoa tai velkoja pyytää tiedoksiantoa (ulosottomiesten perimistä maksuista annetun lain, jäljempänä ’GvKostG’, liitteenä olevan maksutaulukon, jäljempänä ’KV GvKostG’, 9002 kohta).
Muutoksenhakumenettelystä peritään 1,5-kertainen maksu (KV GKG:n 1430 kohta). Kun koko menettely päätetään peruuttamalla muutoksenhaku, maksu vähennetään 1,0-kertaiseksi (KV GKG:n 1431 kohta).
Vaatimuksen arvo määritetään tapauskohtaisesti tuomioistuimen harkinnan perusteella (GKG:n 53 § sekä ZPO:n 3 §).
Maksu peritään heti kun eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä koskeva hakemus tai valitus on esitetty tuomioistuimelle (GKG:n 6 §).
b) Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimiva käräjäoikeus antaa päätöksen perheasioiden tuomioistuimena, sovelletaan yleensä 1,5-kertaista maksua KV FamGKG:n 1420 kohdan mukaisesti. Jos koko menettely päätetään ilman lopullista päätöstä, maksu alennetaan 0,5-kertaiseksi (KV FamGKG:n 1421 kohta).
Menettelyn maksu kattaa myös asetuksen (EU) N:o 655/2014 33 artiklassa tarkoitetun oikeussuojakeinoja koskevan hakemuksen, jonka velallinen voi tehdä eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen perumiseksi tai muuttamiseksi. Jos tiedoksiannosta annetaan tiedoksiantotodistus, jos tiedoksianto toimitetaan kirjattuna kirjeenä ja siitä annetaan vastaanottotodistus tai jos tiedoksiannon suorittaa tuomioistuimen virkamies, peritään kiinteä 3,50 euron maksu kustakin tiedoksiannosta, jos samaan menettelyvaiheeseen liittyy yli 10 tiedoksiantoa tai velkoja pyytää tiedoksiantoa (KV FamGKG:n 2002 kohta).
Muutoksenhakumenettelystä peritään 2,0-kertainen maksu (KV FamGKG:n 1422 kohta). Kun koko menettely päätetään peruuttamalla muutoksenhaku ennen kuin tuomioistuin on vastaanottanut muutoksenhaun perustekirjelmän, maksu alennetaan 0,5-kertaiseksi (KV FamGKG:n 1423 kohta). Muissa tapauksissa, joissa menettely päätetään ilman lopullista päätöstä, peritään 1,0-kertainen maksu (KV FamGKG:n 1424 kohta).
Vaatimuksen arvo määritetään tapauskohtaisesti kohtuullisuusperiaate huomioiden (FamGKG:n 42 §:n 1 momentti).
Maksu peritään heti kun maksua koskeva päätös, johon ei liity ehtoja, on tehty tai menettely päätetään jollakin toisella tavalla (FamGKG:n 11 §).
c) Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimiva työtuomioistuin (Arbeitsgericht) antaa päätöksen, menettelyyn sovelletaan yleensä 0,4-kertaista maksua (KV GKG:n 8310 kohta). Jos turvaamismääräys annetaan ZPO:n 91 a §:n tai 269 §:n 3 momentin kolmannen virkkeen nojalla, sovelletaan tavallisesti korkeampaa 2,0-kertaista maksua (KV GKG:n 8311 kohta).
Menettelyn maksu kattaa myös asetuksen (EU) N:o 655/2014 33 artiklassa tarkoitetun oikeussuojakeinoja koskevan hakemuksen, jonka velallinen voi tehdä eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen perumiseksi tai muuttamiseksi. Jos tiedoksiannosta annetaan tiedoksiantotodistus, jos tiedoksianto toimitetaan kirjattuna kirjeenä ja siitä annetaan vastaanottotodistus tai jos tiedoksiannon suorittaa tuomioistuimen virkamies, peritään kiinteä 3,50 euron maksu kustakin tiedoksiannosta, jos samaan menettelyvaiheeseen liittyy yli 10 tiedoksiantoa tai velkoja pyytää tiedoksiantoa (KV GKG:n 9002 kohta).
Muutoksenhakumenettelystä peritään 1,2-kertainen maksu (KV GKG:n 8330 kohta). Kun koko menettely päätetään peruuttamalla muutoksenhaku, maksu vähennetään 0,8-kertaiseksi (KV GKG:n 8331 kohta).
Vaatimuksen arvo määritetään tapauskohtaisesti tuomioistuimen harkinnan perusteella (GKG:n 53 § sekä ZPO:n 3 §).
Maksu peritään heti kun maksua koskeva päätös, johon ei liity ehtoja, on tehty tai menettely päätetään jollakin toisella tavalla (GKG:n 9 §).
Asetuksen (EU) N:o 655/2014 5 artiklan b alakohdassa tarkoitetuissa menettelyissä ja kaikissa menettelyissä, jotka koskevat turvaamismääräyksen täytäntöönpanon rajoittamista tai lopettamista:
Asetuksen (EU) N:o 655/2014 5 artiklan b alakohdassa tarkoitetusta menettelystä turvaamismääräyksen saamiseksi peritään 22 euron maksu (KV GKG:n 2111 kohta). Jos menettelyn aikana tehdään hakemus tilitietojen hankkimiseksi, maksu korotetaan 37 euroon (KV GKG:n 2112 kohta).
Menettelyn maksu kattaa myös asetuksen (EU) N:o 655/2014 33 artiklassa tarkoitetun oikeussuojakeinoja koskevan hakemuksen, jonka velallinen voi tehdä eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen perumiseksi tai muuttamiseksi.
Täytäntöönpanon lopettamista tai rajoittamista koskevista hakemuksista peritään 33 euron maksu (KV GKG:n 2119 kohta).
Hylätyistä tai käsittelemättä jätetyistä muutoksenhauista peritään 33 euron maksu (KV GKG:n 2121 kohta). Jos muutoksenhaku hylätään tai se jätetään käsittelemättä vain osittain, tuomioistuin voi kohtuullisuusperiaatteen mukaisesti puolittaa maksun tai päättää olla perimättä sitä.
Maksu peritään heti kun eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä koskeva hakemus, täytäntöönpanon lopettamista tai rajoittamista koskeva hakemus tai muutoksenhaku on esitetty tuomioistuimelle (GKG:n 6 §).
Asiakirjojen tiedoksiantokulut:
Palkkiot, joita asetuksen (EU) N:o 655/2014 mukaisen turvaamismääräyksen käsittelyyn tai täytäntöönpanoon osallistuvat ulosottomiehet voivat periä, on vahvistettu GvKostG:ssa. Edellä mainittuun lakiin voi tutustua maksutta osoitteessa http://www.gesetze-im-internet.de/bundesrecht/gvkostg/gesamt.pdf.
Saksassa pankille annetun eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen tiedoksiannosta peritään maksu, jos ulosottomiehen on annettava se tiedoksi Saksassa. Jos ulosottomies antaa turvaamismääräyksen tiedoksi henkilökohtaisesti, peritään 11 euron maksu KV GvKostG:n 100 kohdan mukaisesti. Lisäksi ulosottomiehen matkustaman matkan perusteella peritään matkakuluja seuraavasti: 3,25 euroa, kun matka on enintään 10 km; 6,50 euroa, kun matka on 10–20 km; 9,75 euroa, kun matka on 20–30 km; 13 euroa, kun matka on 30–40 km ja 16,25 euroa, kun matka on yli 40 km (KV GvKostG:n 711 kohta). Jos ulosottomies antaa turvaamismääräyksen tiedoksi muulla tavalla, peritään 3,30 euron maksu (KV GvKostG:n 101 kohta). Postituskulut peritään kokonaisuudessaan, jos tiedoksiannosta annetaan todistus (KV GvKostG:n 701 kohta). Kertamaksuna peritään muiden käteiskulujen kattamiseksi 20 prosenttia kustakin turvaamismääräyksestä perityistä maksuista; kuitenkin vähintään 3,00 euroa ja enintään 10,00 euroa (KV GvKostG:n 716 kohta).
Tämä koskee vastaavasti tapauksia, joissa Saksassa eurooppalaisen turvaamismääräyksen antanut tuomioistuin antaa määräyksen tiedoksi velalliselle velkojan aloitteesta ulosottomiehen välityksellä.
vi) Eurooppalainen maksukyvyttömyysasetus (asetus (EU) 2015/848)
Saatavan ilmoittaminen maksukyvyttömyysmenettelyssä asetuksen (EU) 2015/848 53 artiklan mukaisesti on maksutonta, jos saatava ilmoitetaan maksukyvyttömyyslain, jäljempänä ’InsO’, 28 §:n mukaisesti määräajassa, jonka tuomioistuin on asettanut menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Määräajan on oltava vähintään kaksi viikkoa ja enintään kolme kuukautta. Saatavan ilmoittaminen tämän määräajan jälkeenkin on kuitenkin mahdollista edellyttäen, että lopullista velkojainkokousta ei ole vielä pidetty. Tällaisissa tapauksissa velkojan on kuitenkin vastattava määräajan jälkeen ilmoitetun saatavan käsittelykustannuksista. Näiden kulujen korvaamiseksi tuomioistuin perii 22 euron maksun KV GKG:n 2340 kohdan mukaisesti. Maksu ei ole osa maksukyvyttömyysmenettelyn välttämättömiä oikeudenkäyntikuluja, jotka maksetaan konkurssipesästä InsO:n 53 ja 54 §:n mukaisesti. Velkojan, joka on ilmoittanut saatavan määräajan päättymisen jälkeen ja siten aiheuttanut lisäkäsittelytyötä, on maksettava kyseinen maksu (GKG:n 33 § ja InsO:n 177 §:n 1 momentin toinen virke).
vii) EU:n perintöasetus (asetus (EU) N:o 650/2012)
Asetuksen (EU) N:o 650/2012 (EU:n perintöasetus) mukaisten menettelyjen osalta maksut maksetaan GNotKG:n mukaisesti.
Eurooppalaisen perintötodistuksen myöntämistä koskevasta hakemusmenettelystä perittävät maksut löytyvät KV GNotKG:n 12210 kohdasta ja sitä seuraavista kohdista. Maksujen laskemiseen tarvittava transaktioarvo määritetään GNotKG:n 40 §:n mukaisesti, ja se yleensä vastaa jäämistön arvoa.
viii) Eurooppalaista täytäntöönpanoperustetta koskeva asetus (asetus (EY) N:o 805/2004)
Todistuksen antamista koskevat hakemukset:
Asetuksen (EY) N:o 805/2004 9 artiklan 1 kohdan, 24 artiklan 1 kohdan, 25 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisen todistuksen antamisesta sekä ZPO:n 1110 §:n mukaisen todistuksen antamisesta peritään 22 euron maksu KV GKG:n 1513 kohdan mukaisesti.
Oikaisua tai peruuttamista koskevat hakemukset:
Asetuksen (EY) N:o 805/2004 10 artiklan 1 kohdan mukaisista hakemusmenettelyistä ei peritä oikeudenkäyntimaksuja. Maksu peritään ainoastaan muutoksenhausta ja silloinkin ainoastaan, jos muutoksenhaku hylätään tai jätetään käsittelemättä. Tällaisessa tapauksessa maksu on 66 euroa KV GKG:n 1523 kohdan mukaisesti.
Asetuksen (EY) N:o 805/2004 21 ja 23 artiklan sekä ZPO:n 1084 §:n mukaiset hakemukset:
Menettelyistä, jotka liittyvät ZPO:n 1084 §:n mukaisiin täytäntöönpanon päättämistä, epäämistä, lykkäämistä tai rajoittamista koskeviin hakemuksiin, peritään 33 euron maksu (KV GKG:n 2119 kohta).
ix) Bryssel I a -asetus (asetus (EU) N:o 1215/2012)
ZPO:n 1110 §:n (asetuksen 53 ja 60 artiklan) mukaisten todistusten antaminen:
ZPO:n 1110 §:n mukaisten todistusten antamisesta peritään 22 euron maksu KV GKG:n 1513 kohdan ja KV GNotKG:n 23805 kohdan mukaisesti.
ZPO:n 1115 §:n (asetuksen 45 ja 47 artiklan) mukainen tunnustamisesta kieltäytyminen:
Menettelystä, joka liittyy tunnustamisesta kieltäytymistä koskevaan hakemukseen, peritään 264 euron maksu (KV GKG:n 1510 kohta).
5. Sähköiset maksutavat
Kaikki tuomioistuinten perimät maksut voidaan maksaa SEPA-tilisiirrolla. Kunkin tuomioistuimen kassatoimistolla on erillinen tili tätä tarkoitusta varten.
6. Ilmoitus hajautetun tietojärjestelmän varhaisesta käyttöönotosta
Hajautetun tietojärjestelmän varhaista käyttöönottoa ei ole suunniteltu.
7. Ilmoitus videoneuvottelujen varhaisesta käyttöönotosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa
Saksan liittotasavalta soveltaa digitalisointiasetuksen 5 artiklaa 1. lokakuuta 2024 alkaen.
8. Ilmoitus videoneuvottelujen varhaisesta käyttöönotosta rikosasioissa
Videoneuvottelujen varhaista käyttöönottoa rikosasioissa ei ole suunniteltu.