Digitalisointiasetus – Jäsenvaltioiden ilmoitukset

1. Tuomioistuinten tai muiden viranomaisten kanssa viestimiseen käytettävät kansalliset tietotekniset portaalit

Tiedot kattavat siviili- ja kauppaoikeuden alan kansalliset tietotekniset portaalit, jotka hallitus on kehittänyt tai jotka on kehitetty sen toimeksiannosta oikeudenkäyntimenettelyihin osallistumiseksi luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sekä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välisen sähköisen viestinnän avulla.

2. Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

Tässä osiossa annetaan tietoa kansallisesta lainsäädännöstä ja menettelyistä, jotka koskevat osallistumista siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa järjestettäviin kuulemisiin videoneuvottelujen avulla.

a. Tiedot kansallisesta lainsäädännöstä ja menettelyistä (mukaan lukien sovellettavat prosessuaaliset oikeudet ja takeet), joita sovelletaan kuulemisten järjestämiseen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla

Siviili- ja kauppaoikeuden alalla ei ole vielä annettu täsmällisiä säännöksiä videoneuvottelujen käytöstä tuomioistuinkäsittelyissä. Siviili- ja kauppaoikeudessa ei ole esteitä videoneuvottelujen käytölle. Kaikkien asianomaisten osapuolten suostumuksella kuuleminen voidaan järjestää kokonaan verkossa. Osapuolet tai ammattihenkilöt voivat myös osallistua kuulemiseen sähköisesti. Tuomari päättää, voiko vain joku osapuolista osallistua sähköisesti kuulemiseen, joka muutoin järjestetään henkilökohtaisesti. Tuomari ottaa tässä asianmukaisesti huomioon asianosaisten edut ja osapuolten yhdenvertaisen kohtelun.

Oikeusturvaministeri ilmoitti huhtikuussa 2022 Alankomaiden parlamentin alahuoneelle suunnitelmistaan laatia yhdenmukaiset säännöt videoneuvottelujen käytöstä siviili- ja hallintotuomioistuimien kuulemisissa. Lyhyesti sanottuna tarkoituksena on, että lainsäädännössä määritellään olosuhteet, joissa videoneuvotteluja voidaan käyttää tuomioistuimessa järjestettävissä kuulemisissa, sekä sovellettavat menettelylliset ja tekniset takeet. Säännökset ovat luonteeltaan helpottavia, eli alueellinen tuomioistuin tai muutoksenhakutuomioistuin voivat tarjota tätä mahdollisuutta. Tämän jälkeen tuomari päättää, voidaanko videoneuvottelua käyttää tietyssä tapauksessa. Hallinnollisissa asioissa ja tietyissä siviilioikeudellisissa asioissa videoneuvottelua voidaan käyttää vain, jos yksi tai useampi osapuoli haluaa käyttää sitä.

b. Tiedot siitä, voivatko ainoastaan tuomioistuimet järjestää videoneuvotteluja digitalisointiasetuksen 5 artiklan nojalla vai onko myös muilla viranomaisilla tämä mahdollisuus. Jos myös muut viranomaiset voivat käyttää 5 artiklaa videoneuvottelujen järjestämisen oikeusperustana, tiedot siitä, mitä viranomaisia ne ovat ja missä menettelyissä sitä voidaan käyttää.

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa ainoastaan tuomioistuimet saavat käyttää videoneuvotteluja järjestääkseen kuulemisia verkossa (tai osittain verkossa).

c. Onko kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista, että tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen järjestää kuulemisen viran puolesta?

Siviili- ja kauppaoikeuden alalla ei ole vielä annettu erityisiä säännöksiä videoneuvottelujen käytöstä tuomioistuimessa järjestettävissä kuulemisissa. Tällä hetkellä tuomari päättää, käytetäänkö videoneuvottelua tietyssä tapauksessa, jos yksi tai useampi osapuoli haluaa käyttää sitä.

d. Onko Alankomaissa saatavilla videoneuvotteluteknologiaa ja mikä on yleisin alusta?

Alueellisilla tuomioistuimilla ja muutoksenhakutuomioistuimilla on mahdollisuus käyttää kolmea alustaa sähköisten kuulemisten järjestämiseksi ja jonkun osapuolen sähköisen osallistumisen mahdollistamiseksi: Microsoft Teams, Cisco Meeting Service (CMS) ja Alankomaiden oikeuslaitoksen Multipoint Control Unit (MCU). Rangaistuslaitosten kuulemistiloissa tai oikeussaleissa pidettävät kuulemiset järjestetään aina Teamsillä. Kaikissa muissa tapauksissa tuomari päättää, mitä alustoja käytetään.

Teamsin ja CMS:n oppaat ovat saatavilla Oikeusneuvoston (Raad voor de Rechtspraak) verkkosivustolla. MCU:n tapauksessa alueellinen tuomioistuin tai muutoksenhakutuomioistuin jakaa käyttäjätiedot osallistujien kanssa ennen kuulemista.

e. Tietoa menettelyvaatimuksista, joita sovelletaan osapuoliin, jotka haluavat antaa lausuntonsa videoneuvottelujen tai muun teknologian käytöstä kuulemiseen osallistumiseksi etäyhteydellä

Kuulemisen osanottajat voivat pyytää alueellista tuomioistuinta tai muutoksenhakutuomioistuinta antamaan heille luvan osallistua kuulemiseen sähköisin keinoin tai järjestämään kuulemisen kokonaan sähköisesti. Tuomari päättää, onko sähköinen osallistuminen tai kokonaan sähköinen kuuleminen mahdollinen.

f. Miten varmistetaan osapuolten ja niiden edustajien, myös vammaisten henkilöiden, mahdollisuus käyttää videoneuvotteluja?

Osapuolet voivat pyynnöstä osallistua aktiivisesti sähköiseen kuulemiseen MCU:n (monipistevalvontayksikkö) kautta. MCU varmistaa suoran ja turvallisen videoyhteyden sen kautta osallistuvien ja oikeussalissa fyysisesti läsnä olevien välillä. Se mahdollistaa myös suoran viestinnän sähköisesti ja fyysisesti osallistuvien välillä.

Kuulemisissa, joissa osapuolet ovat ilmoittaneet, että aktiivinen sähköinen osallistuminen ei ole toivottavaa, voidaan järjestää Teams-kokous, jossa voidaan asettaa rajoituksia sähköisesti osallistuville. Tällaisissa tapauksissa oikeussalista voidaan vastaanottaa vain videoita ja ääniä Teamsin kautta.

MCU-tilaa koskevat järjestelyt voidaan tarvittaessa tehdä hyvissä ajoin ennen asianosaisten ja heidän laillisten edustajiensa kuulemista, jotta vältetään ohjelmaan ja yhteyteen liittyvät ongelmat kuulemisen aikana. Saatavilla on myös kirjallisia ohjeita. Lisäksi kuulemisen alkaessa oikeussalissa on aina läsnä IT-henkilöstöä, joka antaa tukea ja varmistaa sähköisen kuulemisen sujuvuuden.

Alankomaiden oikeuslaitoksessa ei tällä hetkellä ole erityisiä integroituja järjestelyjä vammaisille osallistujille. Esteettömyys on sisällytetty vaatimuksiin meneillään olevassa uutta verkkokuulemisratkaisua koskevassa tarjouskilpailumenettelyssä.

g. Mahdollistaako kansallinen lainsäädäntö kuulemisten tallentamisen?

Alankomailla ei ole erityistä lainsäädäntöä videoneuvottelujen käytöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Tämä tarkoittaa, ettei myöskään verkossa järjestettävien kuulemisten tallentamisesta ole annettu lainsäädäntöä eikä tallenteiden säilyttämisestä ja levittämisestä ole säännöksiä.

Tallenteiden (video- ja/tai äänitallenteiden) tekeminen ei ole sallittua ilman tuomarin lupaa. Video- ja/tai äänitallenteita ei myöskään saa tehdä oikeustalossa. Tämä koskee vastaanottotiloja, oikeussaleja ja odotushuoneita.

h. Miten kansallisessa lainsäädännössä varmistetaan, että tallenteet tehdään ja niitä säilytetään turvallisesti eivätkä ne ole julkisesti saatavilla?

Alankomailla ei ole erityistä lainsäädäntöä videoneuvottelujen käytöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Tämä tarkoittaa, ettei myöskään verkossa järjestettävien kuulemisten tallentamisesta ole annettu lainsäädäntöä eikä tallenteiden säilyttämisestä ja levittämisestä ole säännöksiä.

i. Tiedot siitä, miten asianajajat ja asiakkaat voivat viestiä luottamuksellisesti ennen verkkokuulemista ja sen aikana

Yksi edellytys videoneuvottelujen käytölle verkkokuulemisissa on sen varmistaminen, että asianajaja ja asiakas voivat puhua keskenään luottamuksellisesti ilman, että muut henkilöt voivat kuulla keskustelua. Tällä hetkellä teknologia ei tue erillistä suojattua kanavaa luottamukselliseen keskusteluun verkkokuulemisen yhteydessä. Tällaisia valmiuksia ollaan kuitenkin kehittämässä. Osapuolet voivat neuvotella puhelimitse tai erillisessä huoneessa siihen saakka, kunnes tekninen laitteisto on käytettävissä suojatun kanavan luomiseksi samaan videoyhteyteen.

j. Miten asianosaiset tunnistetaan ja miten henkilöllisyys todennetaan?

Yleensä tuomioistuimen kirjaaja kysyy laillisilta edustajilta ennen kuulemista, ketkä osallistuvat sähköisesti monipistevalvontayksikön (MCU) kautta. MCU on videoneuvottelujen järjestämiseen tarkoitettu digitaalinen laitteisto. Tuomioistuimen kirjaaja lähettää rekisteröidyille henkilöille linkin, jonka kautta he pääsevät verkkokuulemiseen, ja kieltää vastaanottajia välittämästä sitä muille. Aluksi kaikkia verkkokuulemiseen osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan, ja samalla tarkistetaan, että he ovat henkilöitä, joiden nimet on aiemmin ilmoitettu. Asiattomat henkilöt poistetaan verkkokuulemisesta.

Osallistujia ei seurata aktiivisesti Teamsin kautta, koska he eivät voi jakaa videoita ja ääniä.

k. Miten osapuolet voivat esittää kysymyksiä ja osallistua mielekkäällä tavalla?

Monipisteohjausyksikkö (MCU) mahdollistaa suoran yhteyden sähköisesti osallistuvien ja oikeussalissa fyysisesti läsnä olevien välille. Oikeussaliin asennettujen kameroiden ja monitorien avulla tuomarit ja asianajajat voivat olla suoraan yhteydessä sähköisesti osallistuviin. Jos kyseessä on Teams-yhteys, sen kautta voi vain vastaanottaa videokuvaa ja ääntä oikeussalista. Teamsin kautta ei voi osallistua aktiivisesti.

l. Miten asianosaiset hyötyvät oikeudesta tulkkaukseen?

Verkkokuulemisissa on kaksi mahdollista tulkkaustapaa:

1. Tulkit osallistuvat vain sähköisesti.
2. Tulkit ovat fyysisesti läsnä oikeussalissa.

Molemmissa tapauksissa osapuolia kehotetaan järjestämään tulkkausta varten erillinen kokous, johon osallistuvat sekä fyysisesti läsnä olevat osallistujat että tulkit. Tuomioistuin ei vastaa osapuolten tulkkausta varten järjestämästä sähköisestä kokouksesta. Tuomioistuimen luomaa yhteyttä käyttävät sähköisesti osallistuvat mykistävät äänen, kun tulkkaus tapahtuu erillisessä kokouksessa.

m. Miten varmistetaan, että fyysisiä todisteita voidaan tarkastella ja esittää verkkokuulemisen aikana?

Suojattu monipisteohjausyksikkö (MCU) antaa osapuolille mahdollisuuden esittää sähköisiä todisteita sähköisesti osallistuville sekä videon että äänen välityksellä.

n. Miten estetään tuntemattomien tahojen luvaton pääsy arkaluonteisiin tietoihin ja tietovirtoihin?

Osapuolia ohjeistetaan olemaan välittämättä Multipoint Control Unit (MCU) -yhteyteen käytettävää linkkiä eteenpäin, koska tämä ei ole sallittua. Myöskään tallenteiden tekeminen ja jakaminen ei ole sallittua. Lisäksi asiattomat henkilöt poistetaan MCU-yhteydestä. Kuvien tallennusta MCU- tai Teams-yhteydestä ei kuitenkaan voida todeta, joten sitä ei voida estää.

Kauppaoikeudelliset asiat käsitellään periaatteessa julkisesti.

o. Tiedot verkkokuulemisen järjestämistä ja toteuttamista koskevista käytännön yksityiskohdista, kuten siitä, käytetäänkö puheentunnistustekniikkaa

Jos tuomari päättää järjestää sähköisen kuulemisen yhden tai useamman asianosaisen suostumuksella, sähköisesti osallistuvan asianosaisen tai asianosaisten kanssa jaetaan käytännön tiedot ennen kuulemista. Edellä d kohdassa tarkoitettu opas auttaa osapuolia luomaan yhteyden Teamsin tai CMS:n kautta, ja siinä selitetään kuulemisen aikana käytettävissä olevat digitaaliset laitteet.

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sähköisissä kuulemisissa ei käytetä puheentunnistustekniikkaa.

3. Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista rikosasioissa

Tässä jaksossa annetaan videoneuvotteluun osallistuville epäillyille, syytetyille tai tuomituille tai asetuksen (EU) 2018/1805 2 artiklan 10 kohdassa määritellyille henkilölle, joita asia koskee, tietoa kansallisessa lainsäädännössä säädetyistä menettelyvaatimuksista, jotka koskevat heidän osallistumistaan etäkuulemiseen ja jotka eivät kuulu sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan asetuksen (EU) 2023/2844 soveltamisalaan.

a. Tiedot sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä ja menettelyistä (mukaan lukien menettelylliset oikeudet ja takeet), joita sovelletaan kuulemisen tai haastattelun järjestämiseen videoneuvottelujen tai muun teknologian avulla

Videoneuvottelujen käyttöä rikosasioiden sähköisessä käsittelyssä sekä epäiltyjen tai todistajien sähköistä kuulemista tai haastattelua koskevista säännöistä säädetään rikoslaissa (Wetboek van Strafrecht), rikosprosessilaissa (Wetboek van Strafvordering) ja videokonferensseja koskevassa määräyksessä (Besluit videoconferentie) (wetten.overheid.nl/BWBR0019836/2022-11-25/0). Videoneuvottelua koskevassa määräyksessä määritellään olosuhteet ja suojatoimet, joita on sovellettava edellytyksenä videoneuvottelun käytölle rikosasioissa tai vuoden 2000 ulkomaalaislain (Vreemdelingenwet 2000) 94 ja 96 §:ssä tarkoitetussa vapauden menetyksen käsittävää toimenpidettä koskevassa muutoksenhakumenettelyssä. Videoneuvottelua ei käytetä esimerkiksi silloin, kun kuultavalla on sellainen kuulo- tai näkövamma, että videoneuvottelu haittaisi hänen osallistumistaan tai asemaansa rikosoikeudellisessa menettelyssä. Videoneuvottelumääräyksessä vahvistetaan myös tekniset vaatimukset järjestelmälle, jota käytetään kuulemisen tai puhuttelun järjestämiseen sähköisesti.

Videoneuvotteluohjelmistoa voidaan käyttää henkilöiden kuulemiseen, puhutteluun tai kuulusteluun. Tuomioistuimen puheenjohtaja, tuomari, valtuutettu tuomari tai kuulemisesta vastaava virkailija päättää, käytetäänkö videoneuvottelua.

Uutta rikosprosessilakia valmistellaan parhaillaan, ja sen odotetaan tulevan voimaan 1. huhtikuuta 2029. Videoneuvotteluja koskevia sääntöjä ollaan laajentamassa useilla aloilla. Uutena määräyksenä on, että kuulemisen, puhuttelun ja kuulustelun pitämisen lisäksi puhutteluun tai kuulemiseen voidaan osallistua myös videoneuvottelun avulla. Tämä tarkoittaa, että henkilö voi osallistua haastatteluun tai kuulemiseen tarkkailijana, vaikka häntä ei kuulusteltaisi tai haastateltaisi. Epäillyn suostumuksen saamista koskevaan vaatimukseen on sisällytetty myös määräys, jonka mukaan tämä koskee kolmen tuomarin kokoonpanon lisäksi mitä tahansa oikeudenkäyntimuotoa, mukaan lukien tapaukset, joissa asiaa käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa. Laissa ollaan myös laajentamassa niiden osapuolten ryhmää, joilta tuomari pyytää lausuntoa videoneuvottelujen käytöstä.

b. Tiedot menettelyvaatimuksista, jotka koskevat suostumuksen antamista videoneuvottelun tai muun sähköisen osallistumisen mahdollistavan teknologian käyttöön

Nyt ja jatkossa lähdetään siitä, että kuulemisesta vastaavalla viranomaisella tai tuomarilla on lopullinen päätösvalta siitä, käytetäänkö videoneuvottelua, ja että videoneuvottelu on periaatteessa mahdollinen kaikissa tilanteissa, joissa on kyse henkilöiden kuulemisesta, haastattelusta tai kuulustelusta rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä. Kahdessa tilanteessa videoneuvotteluja voidaan käyttää vain epäillyn suostumuksella: ensinnäkin, jos epäilty saatetaan valtuutetun tuomarin eteen tutkintavankeutta koskevan pyynnön käsittelyä varten, ja toiseksi, jos asia käsitellään tuomioistuimessa kolmen tuomarin jaostossa. Videoneuvottelua voidaan kuitenkin käyttää aina, kun tuomari pitää sitä tarpeellisena tapauksissa, joissa on ehdottoman tärkeää, että valtuutettu tuomari kuulee epäiltyä tai tämä osallistuu kuulemiseen videoneuvottelutekniikan avulla, koska on tarpeen varmistaa kuulemisen turvallisuus tai epäillyn kuljettaminen istuntoon ja takaisin.

c. Miten varmistetaan, että myös epäillyt, syytetyt ja tuomitut sekä henkilöt, joita asia koskee, mukaan lukien vammaiset henkilöt, voivat käyttää tarvittavaa videoneuvotteluinfrastruktuuria?

Videoneuvotteluinfrastruktuurin saatavuuden varmistamiseksi lähes kaikissa Alankomaiden tuomioistuimissa on laitteistot, jotka mahdollistavat verkkokuulemiset. Myös useiden rangaistuslaitosten kuulemistiloissa ja oikeussaleissa on laitteistot, joiden avulla voidaan osallistua kuulemisiin ja/tai puhutteluihin sähköisin keinoin.

Verkkokuuleminen tai haastattelu voidaan järjestää Microsoft Teamsin tai Cisco Meeting Serverin (CMS) kautta. Tuomioistuin määrittää, mitä videoneuvotteluohjelmistoa käytetään, ja Teamsin ja CMS:n käyttöoppaat ovat saatavilla tuomarineuvoston (Raad voor de Rechtspraak) verkkosivustolla.

Alankomaiden oikeuslaitoksessa ei tällä hetkellä ole erityisiä integroituja järjestelyjä vammaisille osallistujille. Esteettömyys on sisällytetty vaatimuksiin meneillään olevassa uutta verkkokuulemisratkaisua koskevassa tarjouskilpailumenettelyssä.

d. Miten taataan epäillyn, syytetyn, tuomitun tai henkilön, jota asia koskee, ja hänen asianajajansa välisen viestinnän luottamuksellisuus ennen kuulemista ja sen aikana?

Etäkuulemisen edellytyksenä on, että menettelyn osapuolten ja heidän asianajajansa tai valtuutetun edustajansa on voitava olla yhteydessä toisiinsa luottamuksellisesti kuulemisen aikana. Parhaillaan kehitetään videoneuvottelualustaa, jonka avulla asianajaja ja kuultava voivat neuvotella luottamuksellisesti erillisessä digitaalisessa tilassa. Ennen uuden ohjelmiston valmistumista toteutetaan käytännön toimenpiteitä, kuten neuvotteluja erillisessä fyysisessä tilassa ja/tai puhelimitse.

e. Mitä kansallisen lainsäädännön mukaisia käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja epäilty, syytetty, tuomittu tai henkilö, jota asia koskee, voisi käyttää, jos asetuksen (EU) 2023/2844 6 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai takeita ei noudateta?

Sähköistä oikeudenkäyttöä koskevassa asetuksessa viitataan videoneuvottelujen käytön osalta kuuteen EU:n säädökseen, jotka on pantu täytäntöön useilla eri säädöksillä ja joihin liittyy erilaisia menettelyjä. Sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan asetuksen 6 artiklassa säädettyjen takeiden noudattamatta jättäminen voidaan tarvittaessa saattaa tuomarin tietoon, jos tuomari osallistuu myös menettelyyn. Jos tuomarin osallistumisesta ei ole säädetty tai oikeuskäsittelyyn ei sisälly riittäviä takeita, Alankomaissa on aina mahdollisuus saattaa asia siviilituomioistuimen käsiteltäväksi (joko välitoimia koskevassa tai muussa menettelyssä). Se voi arvioida, onko kyseessä lainvastaisuus 6 artiklan noudattamatta jättämisen vuoksi.

f. Miten laillisille edustajille tiedotetaan alaikäisen verkkokuulemisesta tai -haastattelusta? Miten lapsen etu otetaan huomioon?

Rikosprosessilaki sisältää nuoria koskevia täydentäviä säännöksiä (ks. 486 § ja sitä seuraavat pykälät).

g. Sallitaanko kansallisessa lainsäädännössä tallenteiden tekeminen verkkokuulemisesta tai haastattelusta?

Uuteen rikosprosessilakiin ja rikosoikeudellisen menettelyn uudistamisesta annettuun lakiin (Innovatiewet Strafvordering) sisältyy säännöksiä kuulemisten tallentamisesta. Äskettäin saatiin päätökseen pilottihankkeet säännösten testaamiseksi. Niiden aikana kuulemistilaisuudet tallennettiin ja niistä laadittiin yhteenvetopöytäkirja. Käytännössä tämä ei parantanut rikosoikeudellista menettelyä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tästä vaihtoehdosta luovutaan rikosoikeudellisen menettelyn uudistamista koskevassa laissa. Kuuleminen voidaan kuitenkin edelleen tallentaa, ja siitä voidaan lisäksi laatia tavanomainen pöytäkirja.

h. Mitkä ovat verkkokuulemisen tai -haastattelun käytännön järjestelyt? Mihin viranomaiseen voi ottaa yhteyttä? Onko erityisvaatimuksia?

Tuomioistuin päättää, sallitaanko kuulemisen pitäminen etäyhteyden välityksellä tai osallistuminen siihen sähköisin keinoin, mutta tietyissä tapauksissa siihen tarvitaan epäillyn tai hänen asianajajansa suostumus (ks. b kohta). Tästä suostumusoikeudesta voidaan poiketa vain tapauksissa, joissa siitä luopumiseen on pakottava syy, koska on erityisen tärkeää varmistaa puhuttelun tai kuulemisen turvallisuus tai epäillyn kuljettaminen kuulemiseen ja takaisin. Kuultavalle lähetetyssä kirjallisessa kutsussa ilmoitetaan, käytetäänkö videoneuvottelua. Kutsussa annetaan tietoa siitä, miten ja mihin mennessä kuultava voi ilmoittaa, ettei hän anna suostumustaan videoneuvottelun käyttöön. Tarvittaessa myös syyttäjältä voidaan pyytää suostumusta videoneuvottelujen käyttöön.

Päätös tehdään ja toimitetaan kuultavalle tai hänen asianajajalleen viimeistään 24 tuntia ennen etäkuulemista tai siihen osallistumista sähköisin keinoin.

4. Siviili- ja kauppaoikeudellisiin menettelyihin liittyvät maksut

Oikeudenkäynteihin Alankomaissa liittyy kuluja, kuten asian käsittelystä tuomioistuimessa aiheutuvat kulut eli oikeudenkäyntimaksut. Myös asianajaja, valtuutettu edustaja tai muu oikeusalan ammattilainen voi periä palkkioita. Eri oikeusalan ammattilaisten ja ammattiryhmien palkkiot vaihtelevat ammattiryhmittäin. Palkkioista on parasta kysyä asianomaiselta organisaatiolta. Tällä sivulla olevat maksut liittyvät oikeudenkäyntimaksuihin ja tuomioistuinten virkailijoiden palkkioihin.

Tuomioistuinten virkailijoiden palkkiot

Siviilioikeudellisissa asioissa menettely voidaan panna vireille hakemuksella, mutta usein se tehdään haasteella. Maksu on 112,37 euroa velkojalle, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen, ja 135,97 euroa velkojalle, joka on luonnollinen henkilö. Tällaisiin maksuihin voidaan myös myöntää lisämaksu. Tämä koskee avioerotapauksia, tiedoksiantokustannuksia ja takavarikkoja. Muita oikeusviranomaisten virallisiin toimiin sovellettavia maksuja on oikeusvirkailijoiden palkkioita koskevassa asetuksessa (Besluit tarieven ambtshandelingen gerechtsdeurwaarders).

Oikeudenkäyntimaksut

Sovellettavat maksut on esitetty seuraavassa taulukossa. Maksuihin tehdään vuosittain indeksitarkistus, ja ne vahvistetaan siviiliasioiden oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain (Wet griffierechten burgerlijke zaken) liitteessä.

Oikeudenkäyntimaksujen soveltamisala

Oikeudenkäyntimaksut ovat kaikissa siviilioikeudellisissa menettelyissä samat, joten niitä sovelletaan myös sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluviin siviilioikeudellisiin välineisiin, joita ovat

5. Sähköiset maksutavat

Seuraavassa taulukossa esitetään ainoastaan käytettävissä olevat sähköiset maksutavat kaikkien sellaisten siviilioikeudellisten ammattiryhmien osalta, jotka osallistuvat johonkin sähköistä oikeudenkäyttöä koskevaan asetukseen kuuluvista oikeudellisista välineistä. Jos taulukossa ei ole jotakin sähköistä maksutapaa, maksua ei voi suorittaa sen avulla. Monet organisaatiot hyväksyvät myös käteismaksun. Jos haluat lisätietoja muista kuin sähköisistä maksutavoista tai jos sinulla on kysyttävää sähköisistä maksutavoista, voit ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen organisaatioon.

6. Ilmoitus hajautetun tietojärjestelmän varhaisesta käyttöönotosta

Sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan asetuksen (EU) 2023/2844 10 artiklan 3 kohdassa ja 26 artiklan 3 kohdassa säädetyt hajautettua tietojärjestelmää koskevien täytäntöönpanosäännösten hyväksymisen määräajat ovat eri säännösryhmien osalta seuraavat:

1. Ryhmän 1 hyväksyminen 17. tammikuuta 2028 mennessä;
2. Ryhmän 2 hyväksyminen 17. tammikuuta 2029 mennessä;
3. Ryhmän 3 hyväksyminen 17. tammikuuta 2030 mennessä;
4. Ryhmän 4 hyväksyminen 17. tammikuuta 2031 mennessä.

Hajautettua tietojärjestelmää ei oteta käyttöön ennen sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan asetuksen (EU) 2023/2844 26 artiklan 3 kohdassa säädettyjä päivämääriä minkään kyseisen asetuksen 10 artiklan 3 kohtaan sisältyvän neljän erän osalta. Jos varhainen käyttöönotto kuitenkin osoittautuu mahdolliseksi, ilmoitetaan kunkin oikeudellisen välineen ja organisaation osalta, milloin tämä on mahdollista.

7. Ilmoitus videoneuvottelujen varhaisesta käyttöönotosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

Tällä hetkellä videoneuvotteluja ei voida käyttää siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa ennen 1. toukokuuta 2025 niiden oikeudellisten välineiden osalta, jotka kuuluvat sähköistä oikeudenkäyttöä koskevaan asetukseen (asetus (EU) 2023/2844) sen 5 artiklan mukaisesti.

8. Ilmoitus videoneuvottelujen varhaisesta käyttöönotosta rikosasioissa

Tällä hetkellä videoneuvotteluja ei voida käyttää rikosasioissa ennen 1. toukokuuta 2025 niiden oikeudellisten välineiden osalta, jotka kuuluvat sähköistä oikeudenkäyttöä koskevaan asetukseen (asetus (EU) 2023/2844) sen 6 artiklan mukaisesti.