Digitalisointiasetus – Jäsenvaltioiden ilmoitukset

17 artiklan 1 kohdan a alakohta – Tiedot kansallisista tietoteknisistä portaaleista, jos ne ovat saatavilla

a) Kansallisen tietoteknisen portaalin nimi ja linkki

1. Tuomioistuinportaali

2. Kansallinen sähköinen asiakirja-aineisto

b) Onko kansallinen tietotekninen portaali ainoastaan Romanian kansalaisten, siellä asuvien ja/tai sen alueelle sijoittautuneiden oikeushenkilöiden käytettävissä, vai onko pääsyoikeus myös muiden maiden kansalaisilla, muissa maissa asuvilla henkilöillä, toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneilla oikeushenkilöillä ja/tai muiden jäsenvaltioiden asianajajilla tai edustajilla?

1. Kyseessä on tietoportaali, joten se on kaikkien käytettävissä, mutta tiedot ovat ainoastaan romaniaksi.

2. Koska portaaliin pääsy edellyttää henkilötunnusta, sitä pääsevät käyttämään ainoastaan Romanian kansalaiset sekä heidän edustajansa (asianajajansa) edellyttäen, että asiasta toimitetaan valtakirja tuomioistuimelle.

c) Mihin tarkoituksiin portaalia voidaan käyttää?

1. Vireillä olevia asioita koskevien tietojen hakemiseen (asian numero, mitä asia koskee, asianosaiset, määräajat, menettelyn vaihe ja yhteenvedot) sekä mitä tahansa tuomioistuinta koskevien tietojen hakemiseen

2. Sähköisessä muodossa olevaan asiakirja-aineistoon tutustumiseen, oikeudenkäyntiasiakirjojen välittämiseen sekä tiettyä asiaa koskevien asiakirjojen toimittamiseen

d) Miten käyttäjät tunnistetaan?

1. Käyttäjien ei tarvitse kirjautua portaaliin.

2. Kaksivaiheinen tunnistautuminen henkilötunnuksen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen avulla.

e) Onko portaalin käytölle erityisvaatimuksia, jos niin mitä?

1. Ei erityisvaatimuksia

2. Ei erityisvaatimuksia

17 artiklan 1 kohdan b alakohta – Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

a) Tiedot sovellettavista kansallisista säädöksistä ja menettelyistä, myös sovellettavista prosessuaalisista oikeuksista ja takeista, jotka koskevat kuulemisten järjestämistä videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla

Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä kuulemisten järjestämisestä videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla.

b) Saavatko ainoastaan tuomioistuimet järjestää videoneuvotteluja digitalisointiasetuksen 5 artiklan nojalla vai voivatko myös muut viranomaiset tehdä niin? Jos myös muut viranomaiset voivat käyttää 5 artiklaa videoneuvottelujen järjestämisen oikeusperustana, luetelkaa kyseiset viranomaiset ja sovellettavat menettelyt.

Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä menettelyjen toteuttamisesta videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla. Siviiliprosessilain (Codul de procedură civilă) 212 §:n (Oikeudenkäyntipaikka) mukaan oikeudenkäynti tapahtuu tuomioistuimen sijaintipaikassa, jollei laissa toisin säädetä.

c) Sallitaanko kansallisessa lainsäädännössä, että toimivaltainen tuomioistuin tai henkilö määrää kuulemisen järjestämisestä omasta aloitteestaan?

Tuomioistuin voi määrätä suullisen kuulemisen tai kuulustelun järjestämisestä omasta aloitteestaan, mutta kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä mahdollisuudesta vastaanottaa todisteita videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla.

d) Tiedot Romaniassa saatavilla olevasta videoneuvottelutekniikasta tai yleisimmin käytetystä videoneuvottelualustasta/-ratkaisusta

Saatavilla oleva tekniikka on ”sisäisesti (omaan käyttöön) kehitetyt räätälöidyt IT-ratkaisut” / Zoom ja Teams ym. Ratkaisussa on liitetty yhteen useita integroituja videoneuvottelualustoja. Tuomioistuimet käyttävät videoneuvottelujen ajoittamiseen ja toteuttamiseen IT-alustaa/-ratkaisua, jossa on integroitu liittimen kautta useita alustoja (mm. Zoom ja Teams).

e) Tiedot menettelyvaatimuksista, joiden mukaisesti asianosaiset voivat antaa lausuntonsa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käytöstä kuulemisessa

Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä asianosaisten mahdollisuudesta antaa lausunto videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käytöstä.

f) Säädetäänkö kansallisessa lainsäädännössä kuulemisten tallentamisesta? Jos säädetään, lisäksi tiedot tallenteiden säilyttämisestä ja levittämisestä

Siviiliprosessilain 231 §:n 4–6 momentissa (Kuulemismuistiot. Kuulemistallenne) säädetään äänen tallentamisesta ja äänitallenteen säilyttämisestä ja levittämisestä mutta ei tallennetusta videosisällöstä.

Oikeusjärjestelmästä annetun lain nro 304/2022 15 §:ssä säädetään mahdollisuudesta ääni- tai videotallennukseen.

15 §

1) Tuomioistuin tallentaa kuulemiset video- tai ääniteknisin menetelmin.

2) Kuulemisen aikana kirjaaja merkitsee muistiin asian käsittelyn kulun. Asianosaiset voivat pyytää puheenjohtajana toimivaa tuomaria lukemaan ja vahvistamaan muistiinpanot.

3) Kuulemisen lopuksi jokainen menettelyn osapuoli saa pyynnöstä jäljennöksen kirjaajan muistioista.

4) Jollei tuomioistuinten sisäisestä työjärjestyksestä muuta johdu, kirjaaja voi pyynnöstä luovuttaa asianosaisille oikeudenkäynnin aikana annettujen suullisten lausuntojen sanatarkat kirjalliset selostukset, jotka tallennetaan automaattisesti tietotekniikan avulla, jos tuomioistuin on ottanut tällaisen tekniikan käyttöön.

5) Vireillä olevien asioiden asiakirjat laaditaan ja arkistoidaan paperiversioina.

6) Kansallinen sähköinen asiakirja-aineisto otetaan käyttöön tuomioistuimissa oikeusministerin ja korkeimman oikeuden (Înalta Curte de Casație și Justiție) presidentin yhteisellä määräyksellä hyväksytyssä asetuksessa säädetyin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 momentin soveltamista, sellaisena kuin ylin tuomarineuvosto (Consiliul Superior al Magistraturii) on sen hyväksynyt. Sen tarkoituksena on mahdollistaa lain nojalla asianosaisten pääsy oikeudenkäyntiasiakirjoihin internetin välityksellä, oikeudenkäyntiasiakirjojen sähköinen välitys sekä asiakirjojen toimittaminen samaa menetelmää käyttäen.

g) Miten asianajajan ja asiakkaan välisen viestinnän luottamuksellisuus varmistetaan ennen videoneuvottelua ja sen aikana?

Luottamuksellinen viestintä puolustusasianajajan kanssa on mahdollista.

h) Tiedot kuulemisten järjestämistä ja toteuttamista koskevista käytännön järjestelyistä sekä tieto siitä, onko käytössä puheentunnistustekniikkaa

Oikeusministeriön tietotekniikan osasto (Direcția Tehnologia informației) toteuttaa parhaillaan hanketta, jossa kehitetään puheen tekstiksi muuntavaa puheentunnistusratkaisua käytettäväksi muun muassa todistajien kuulemiseen oikeudenkäynneissä.

i) Tiedot asianosaisten ja heidän edustajiensa, vammaiset henkilöt mukaan lukien, mahdollisuudesta osallistua videoneuvotteluun

Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä asianosaisten ja heidän edustajiensa, vammaiset henkilöt mukaan lukien, mahdollisuudesta osallistua videoneuvotteluihin.

j) Asianosaisten henkilöllisyyden tarkistamis- ja todentamismenetelmät

Tuomioistuin tarkistaa asianosaisten henkilöllisyyden sekä heidän mahdollisten edustajiensa tai avustajiensa valtakirjan ja kelpoisuuden siviiliprosessilain 219 §:n (Asianosaisten edustusta koskevat tarkistukset) mukaisesti. Jos asianosaiset eivät vastaa kutsuun tulla oikeudenkäyntiin, tuomioistuin tarkistaa, onko kutsu toimitettu vaatimusten mukaisesti, ja lykkää oikeudenkäyntiä tai keskeyttää sen tai tarvittaessa ratkaisee asian lain mukaisesti.

Puheenjohtajana toimiva tuomari pyytää siviiliprosessilain 318 §:n (Todistajien henkilöllisyyden tarkistaminen) mukaisesti ennen lausunnon antamista todistajaa ilmoittamaan sukunimensä, etunimensä, ammattinsa, kotipaikkansa ja ikänsä, onko tämä sukua itse tai avioliiton kautta jommallekummalle asianosaiselle ja, jos on, miten läheistä sukua sekä toimiiko tämä jommankumman asianosaisen palveluksessa. Puheenjohtajana toimiva tuomari ilmoittaa todistajalle tämän velvollisuudesta vannoa vala sekä valan merkityksestä.

Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä asianosaisten henkilöllisyyden tarkistamis- ja todentamismenetelmistä, kun kuuleminen järjestetään videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla.

k) Miten asianosaiset voivat esittää kysymyksiä ja osallistua muulla tavoin tehokkaasti?

Asianosaisten mahdollisuudesta esittää kysymyksiä säädetään siviiliprosessilain 321 ja 352 §:ssä.

Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä asianosaisten mahdollisuudesta esittää kysymyksiä ja osallistua muulla tavoin tehokkaasti käytettäessä videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa.

321 § – Todistajien kuuleminen

1) Kutakin todistajaa kuullaan erikseen, eikä todistajien kuulemisissa voi olla läsnä sellaisia muita todistajia, joita ei ole vielä kuultu.

2) Puheenjohtajana toimiva tuomari päättää todistajien kuulemisjärjestyksestä ottaen huomioon myös asianosaisten pyynnöt.

3) Todistajat vastaavat ensin puheenjohtajana toimivan tuomarin esittämiin kysymyksiin ja sen jälkeen puheenjohtajana toimivan tuomarin suostumuksella kyseistä todistajaa ehdottaneen asianosaisen sekä vastapuolen esittämiin kysymyksiin.

4) Kuulemisen jälkeen todistajan on pysyttävä oikeussalissa, kunnes kuulemiset ovat päättyneet, jollei tuomioistuin toisin päätä.

5) Todistajalla on kuulemisen aikana vapaus antaa todistajanlausuntonsa, mutta hän ei saa lukea etukäteen kirjoitettua vastausta. Hänellä voi kuitenkin puheenjohtajana toimivan tuomarin suostumuksella olla käytössään muistiinpanoja, mutta vain lukuja tai nimiä varten.

6) Jos tuomioistuin katsoo, että asianosaisen esittämä kysymys ei voi johtaa oikeudenkäynnin ratkaisuun, että se on loukkaava tai että sillä pyritään todistamaan tosiseikka, jonka todistaminen kielletään laissa, tuomioistuin hylkää kyseisen kysymyksen. Tällöin tuomioistuin kirjaa kuulemispöytäkirjaan asianosaisen nimen, tämän esittämän kysymyksen sekä kysymyksen hylkäämisen syyn.

7) Jos kysymys hyväksytään, kysymys, sen esittäneen asianosaisen nimi sekä niiden jälkeen todistajan vastaus kirjataan sanatarkasti todistajanlausuntoon 323 §:n 1 momentin mukaisesti.

352 § – Luonnollisten henkilöiden kuulusteleminen

1) Puheenjohtajana toimiva tuomari kuulustelee kuulusteluun henkilökohtaisesti kutsuttua henkilöä kustakin tosiseikasta erikseen.

2) Kukin tuomari, oikeudenkäyntiin osallistuessaan syyttäjä sekä vastapuoli voivat puheenjohtajana toimivan tuomarin luvalla esittää kysymyksiä suoraan kuulusteltavalle henkilölle.

3) Asianosainen vastaa kysymyksiin, mutta hän ei saa lukea etukäteen laadittua kirjallista vastausta. Hänellä voi kuitenkin puheenjohtajana toimivan tuomarin suostumuksella olla käytössään muistiinpanoja, mutta vain lukuja tai nimiä varten.

4) Jos asianosainen ilmoittaa, että hän tarvitsee muistiinpanoja, asiakirjoja tai tiedostoja voidakseen vastata kysymykseen, kuulustelulle voidaan asettaa uusi päivämäärä.

5) Jos molemmat asianosaiset ovat läsnä kuulustelun aikana, heitä voidaan kuulustella vastakkain.

l) Miten asianosaiset voivat käyttää oikeuttaan tulkkiin?

Asiasta ei ole erityistä kansallista lainsäädäntöä. Sääntöjä, jotka koskevat oikeutta tulkkaukseen menettelyissä, joissa ollaan paikalla fyysisesti, sovelletaan myös videoneuvotteluihin ja muihin etäviestintätekniikoihin.

m) Miten varmistetaan mahdollisuus tutkia tai esittää todisteita fyysisesti videoneuvottelun aikana?

Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä mahdollisuudesta tutkia tai esittää todisteita fyysisesti tapauksissa, joissa käytetään videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa.

n) Miten estetään tuntemattomien tahojen luvaton pääsy arkaluonteisiin tietoihin tai tietovirtoihin?

Yhteyslinkki lähetetään asianosaiselle kuulemiskutsussa, ja viestintäjärjestelmä rajoittuu oikeuslaitoksen WAN-verkkoon.

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta 12. huhtikuuta 2002 annetussa laissa nro 182 säädetään turvallisuusluokiteltujen tietojen kansallisista suojausstandardeista ja arkaluonteisten tietojen suojaamisesta.

Uuden rikoslain IV luku kattaa tietojärjestelmien ja sähköisten maksuvälineiden kautta tehdyt petokset.

17 artiklan 1 kohdan b alakohta – Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista rikosasioissa

a) Tiedot sovellettavista kansallisista säädöksistä ja menettelyistä, myös prosessuaalisia oikeuksia ja takeita koskevista säädöksistä ja menettelyistä, kuulemisten järjestämiseksi videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla

Asiaankuuluvat säännökset, jotka koskevat kuulemista videoneuvottelun avulla rikosoikeudellisen menettelyn eri vaiheissa sekä eri osallistujaryhmiä (mm. epäillyt, syytetyt, vangitut, tuomitut, todistajat, suojellut todistajat, haavoittuvassa asemassa olevat todistajat, moniin eri toimiin osallistuvat henkilöt, alaikäiset, alaikäiset uhrit ja sairaat uhrit), vahvistetaan rikosprosessilain (Codul de procedură penală) 106 §:n 2 momentissa, 111 §:n 6 momentissa ja 345 §:ssä, jotka liittyvät uudelleenjulkaistun kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa annetun lain nro 302/2004 235 §:ään.

Rikosprosessilaki

106 § – Kuulemista koskeva erityissäännöstö

2) Pidätettyä/vangittua henkilöä voidaan kuulla hänen säilytyspaikassaan videoneuvottelun avulla poikkeustapauksissa ja jos oikeusviranomainen katsoo, että tämä ei haittaa menettelyn asianmukaista kulkua eikä asianosaisten oikeuksia ja etuja.

110 §:n 3 momentti – Menettely tutkintavankeuden jatkamiseksi syytetoimien aikana

3) Syytettyä voidaan kuulla myös hänen säilytyspaikassaan videoneuvottelun avulla hänen suostumuksellaan ja hänen valitsemansa tai tuomioistuimen nimeämän puolustusasianajajan sekä tarvittaessa tulkin läsnä ollessa.

111 § – Asianomistajan kuuleminen

6) Kun on kyse asianomistajista, joiden on lain mukaisesti todettu tarvitsevan erityistä suojelua, oikeusviranomainen määrää yhden tai useamman seuraavista toimenpiteistä, jotka eivät kuitenkaan saa haitata menettelyn asianmukaista kulkua eikä asianosaisten oikeuksia ja etuja:

a) Heitä kuullaan tähän tarkoitukseen suunnitelluissa tai muunnetuissa tiloissa.

b) Heitä kuullaan psykologin tai muun rikoksen uhreille annettavan neuvonnan asiantuntijan välityksellä tai läsnä ollessa.

c) Heidän kuulemisensa ja mahdollisen uudelleen kuulemisensa suorittaa sama henkilö, jos tämä on mahdollista ja jos oikeusviranomainen katsoo, että tämä ei haittaa menettelyn asianmukaista kulkua eikä asianosaisten oikeuksia ja etuja.

d) Heitä kuullaan videoneuvottelun tai muun teknisen viestintävälineen avulla paikassa, jossa heille tarjotaan suojelutoimenpiteenä tilapäismajoitusta.

7) Kun rikostutkintaelimet kuulevat ja tarvittaessa uudelleen kuulevat asianomistajia, kuulemisen saa suorittaa ainoastaan asianomistajan kanssa samaa sukupuolta oleva henkilö, jos asianomistaja on rikoslain (Codul penal) 197, 199, 209–216^1, 218, 218^1, 219, 219^1, 221, 222, 223 tai 374 §:ssä säädetyn rikoksen uhri tai jos tämä katsotaan tarpeelliseksi teon teko-olosuhteiden vuoksi. Jos tämä ei ole mahdollista, tällaisten asianomistajien kuulemisen ja tarvittaessa heidän uudelleen kuulemisensa voi asianajajan ja psykologin tai muun uhrien neuvontaan erikoistuneen asiantuntijan suostumuksella suorittaa henkilö, joka ei ole samaa sukupuolta kuin asianomistaja. Tämä ei kuitenkaan saa haitata menettelyn asianmukaista kulkua eikä asianosaisten oikeuksia ja etuja.

8) Jos asianomistaja on alaikäinen, hänen kuulemisensa on kaikissa tapauksissa tallennettava ääni- ja videoteknisin keinoin. Jos videotallennus ei ole mahdollista, tallennus on kaikissa tapauksissa tehtävä ääniteknisin keinoin.

8^1) Alle 14-vuotiaiden asianomistajien kuuleminen tapahtuu toisen vanhemman, huoltajan tai kyseisen lapsen kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavan laitoksen henkilöstön jäsenen tai edustajan läsnä ollessa. Kuulemiseen osallistuu myös oikeusviranomaisen valitsema psykologi. Psykologi antaa alaikäiselle asiantuntijaneuvontaa koko oikeudenkäynnin ajan.

8^2) Jos 8^1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät voi olla läsnä tai he ovat asiassa epäiltynä, syytettynä, asianomistajana, siviilioikeuden nojalla vastuussa olevana asianosaisena tai todistajana tai jos on perusteltua epäillä, että he todennäköisesti vaikuttaisivat alaikäisen todistajanlausuntoon, kyseisen alaikäisen kuuleminen tapahtuu edunvalvontaviranomaisen edustajan tai täysin oikeustoimikelpoisen sukulaisen sekä oikeusviranomaisen nimeämän psykologin läsnä ollessa. Psykologi antaa alaikäiselle asiantuntijaneuvontaa koko oikeudenkäynnin ajan.

8^3) Jos alaikäisen asianomistajan kuuleminen koskee kyseisen lapsen kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavan laitoksen toimintaa, kyseisen laitoksen edustajan sijaan kuulemiseen osallistuvat edunvalvontaviranomaisen edustaja tai täysin oikeustoimikelpoinen sukulainen sekä oikeusviranomaisen nimeämä psykologi. Psykologi antaa alaikäiselle asiantuntijaneuvontaa koko oikeudenkäynnin ajan.

364 §:n 1 ja 4 momentti – Syytetyn osallistuminen oikeudenkäyntiin ja hänen oikeutensa

1) Asia on käsiteltävä syytetyn läsnä ollessa. Vangittuna oleva syytetty on tuotava oikeudenkäyntiin. Vangittuna oleva syytetty voi omalla suostumuksellaan ja valitsemansa tai tuomioistuimen nimeämän puolustusasianajajan sekä tarvittaessa tulkin läsnä ollessa osallistua oikeudenkäyntiin videoneuvottelun avulla säilytyspaikassaan, jolloin hänet myös katsotaan läsnä olevaksi. (...)

4) Syytetty voi oikeudenkäynnin aikana, myös säilytyspaikassaan, pyytää kirjallisesti, että oikeudenkäynti pidetään ilman hänen läsnäoloaan, jolloin häntä edustaa hänen valitsemansa tai tuomioistuimen nimeämä puolustusasianajaja. Jos vangittuna oleva syytetty on pyytänyt, että oikeudenkäynti pidetään ilman hänen läsnäoloaan, tuomioistuin voi pyynnöstä tai omasta aloitteestaan määrätä, että kyseinen syytetty voi esittää päätelmiä keskustelujen aikana sekä saada luvan käyttää puheenvuoroja videoneuvottelun avulla. Käsittelyyn osallistuu syytetyn valitsema tai tuomioistuimen nimeämä puolustusasianajaja.

Rikosprosessilain 597 §:n 2^1 momentti

Tuomion täytäntöönpanevan tuomioistuimen menettely

2^1) Vangittu tai koulutuskeskukseen sijoitettu tuomittu voi omalla suostumuksellaan osallistua oikeudenkäyntiin myös videoneuvottelun avulla säilytyspaikastaan käsin lain tässä osastossa säänneltyjen seikkojen selvittämiseksi. Tällöin käsittelyssä on läsnä tuomitun itse valitsema tai tuomioistuimen nimeämä puolustusasianajaja sekä tarvittaessa tulkki.

Laki nro 302/2004 kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa, uudelleenjulkaistu.

235 § – Videoneuvottelun avulla järjestettävät kuulemiset

1) Jos toisen valtion oikeusviranomaisten on kuultava Romanian alueella asuvaa henkilöä todistajana tai asiantuntijana, mutta aikataulu ei sopisi hänelle tai hänen olisi mahdotonta olla kuulemisessa fyysisesti läsnä kyseisen toisen valtion alueella, kyseinen valtio voi pyytää, että kuuleminen järjestetään videoneuvottelun avulla seuraavien momenttien mukaisesti.

2) Romanian valtio voi hyväksyä tällaisen pyynnön, jos se ei ole sen oikeusjärjestyksen perusperiaatteiden vastaista ja jos sillä on käytettävissään tekniset keinot, joiden avulla kuuleminen voidaan järjestää videoneuvottelun avulla.

3) Videoneuvottelun avulla järjestettävää kuulemista koskevassa pyynnössä on 229 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi mainittava syy siihen, miksi fyysinen läsnäolo kuulemisessa olisi todistajalle tai asiantuntijalle aikataulun vuoksi vaikeaa tai mahdotonta, sekä kuulemisen suorittavien henkilöiden ja oikeusviranomaisen nimi.

4) Todistaja tai asiantuntija on kutsuttava kuultavaksi Romanian lainsäädännön mukaisesti.

5) Muiden valtioiden viranomaisten esittämät pyynnöt kuuluvat syytetoimien aikana niiden syyttäjänvirastojen ja oikeudenkäyntien aikana niiden tuomioistuinten toimivaltaan, joilla on Romanian lainsäädännön mukaan asiassa aineellinen tai henkilöllinen toimivalta. Alueellinen toimivalta määräytyy videoneuvottelun avulla kuultavan henkilön kotipaikan tai asuinpaikan mukaan.

5^1) Järjestäytyneen rikollisuuden ja terroritekojen tutkinnasta vastaava osasto (Direcția de Investigare a Infracțiunilor de Criminalitate Organizată și Terorism) ja kansallinen korruptiontorjunnasta vastaava osasto (Direcția Națională Anticorupție) käsittelevät sellaisia tekoja koskevat pyynnöt, jotka Romanian lainsäädännön mukaan kuuluvat niiden toimivaltaan.

6) Videoneuvottelun avulla järjestettävä kuuleminen tapahtuu seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a) Kuuleminen tapahtuu tapauksen mukaan toimivaltaisen romanialaisen tuomarin tai syyttäjän läsnä ollessa, ja tulkki avustaa häntä tarvittaessa. Kyseisen tuomarin tai syyttäjän on tarkistettava kuultavan henkilöllisyys ja varmistettava, että Romanian lainsäädännön perusperiaatteita noudatetaan. Jos tuomari tai syyttäjä toteaa, että Romanian lainsäädännön perusperiaatteita on rikottu, hänen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet välittömästi sen varmistamiseksi, että kuuleminen tapahtuu Romanian lainsäädännön mukaisesti.

b) Tiedot menettelyvaatimuksista, joiden mukaisesti henkilöt antavat suostumuksensa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön kuulemisessa

Rikosprosessilain 235 §:n 3 momentissa säädetään, että kuulemiseen on annettava suostumus, mutta siinä ei täsmennetä kuulemisessa käytettäviä teknisiä keinoja. Näitä säännöksiä täydennetään rikosprosessilain 106 §:n 2 momentissa.

c) Miten varmistetaan epäillyn, syytetyn, tuomitun tai henkilön, jota asia koskee (ks. määritelmä asetuksen (EU) 2018/1805 2 artiklan 10 kohdassa) mahdollisuus käyttää tarvittavaa videoneuvotteluinfrastruktuuria, vammaiset henkilöt mukaan lukien?

Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä nimenomaisesti edellä mainittujen henkilöiden mahdollisuudesta käyttää tarvittaessa videoneuvotteluinfrastruktuuria.

Rikosoikeudellisissa menettelyissä kuuleminen videoneuvottelun avulla on ollut mahdollista vain pidätettyjen tai vangittujen henkilöiden kohdalla edellyttäen, että he ovat antaneet siihen suostumuksensa.

d) Miten varmistetaan asianajajan ja asiakkaan välisen viestinnän luottamuksellisuus ennen videoneuvottelun avulla järjestettävää kuulemista ja sen aikana?

Luottamuksellinen viestintä puolustusasianajajan kanssa on mahdollista.

e) Miten huoltajille tai muille aikuisille tiedotetaan lapsen kuulemisesta videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla? Miten lapsen etu otetaan huomioon?

Rikosprosessilain 111 §

8 momentti – Jos asianomistaja on alaikäinen, hänen kuulemisensa on kaikissa tapauksissa tallennettava ääni- ja videoteknisin keinoin. Jos videotallennus ei ole mahdollista, tallennus on kaikissa tapauksissa tehtävä ääniteknisin keinoin.

8^1 momentti – Alle 14-vuotiaiden asianomistajien kuuleminen tapahtuu toisen vanhemman, huoltajan tai kyseisen lapsen kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavan laitoksen henkilöstön jäsenen tai edustajan läsnä ollessa. Kuulemiseen osallistuu myös oikeusviranomaisen valitsema psykologi. Psykologi antaa alaikäiselle asiantuntijaneuvontaa koko oikeudenkäynnin ajan.

8^3 momentti – Jos alaikäisen asianomistajan kuuleminen koskee kyseisen lapsen kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavan laitoksen toimintaa, kyseisen laitoksen edustajan sijaan kuulemiseen osallistuvat edunvalvontaviranomaisen edustaja tai täysin oikeustoimikelpoinen sukulainen sekä oikeusviranomaisen nimeämä psykologi. Psykologi antaa alaikäiselle asiantuntijaneuvontaa koko oikeudenkäynnin ajan.

f) Tiedot siitä, säädetäänkö kansallisessa lainsäädännössä kuulemisen tallentamisesta, ja jos säädetään, tiedot tallenteiden säilyttämisestä ja levittämisestä; tieto siitä, onko käytössä puheentunnistusteknologiaa

Oikeusjärjestelmästä annetun lain nro 304/2022 15 §:ssä säädetään mahdollisuudesta ääni- tai videotallennukseen.

15 artikla

1) Tuomioistuin tallentaa kuulemiset video- tai ääniteknisin menetelmin.

2) Kuulemisen aikana kirjaaja merkitsee muistiin asian käsittelyn kulun. Asianosaiset voivat pyytää puheenjohtajana toimivaa tuomaria lukemaan ja vahvistamaan muistiinpanot.

3) Kuulemisen lopuksi jokainen menettelyn osapuoli saa pyynnöstä jäljennöksen kirjaajan muistiinpanoista.

4) Jollei tuomioistuinten sisäisestä työjärjestyksestä muuta johdu, kirjaaja voi pyynnöstä luovuttaa asianosaisille oikeudenkäynnin aikana annettujen suullisten lausuntojen sanatarkat kirjalliset selostukset, jotka tallennetaan automaattisesti tietotekniikkaa käyttäen, jos tuomioistuin on ottanut tällaisen tekniikan käyttöön.

5) Vireillä olevien asioiden asiakirjat laaditaan ja arkistoidaan paperiversioina.

6) Kansallinen sähköinen asiakirja-aineisto otetaan käyttöön tuomioistuimissa oikeusministerin sekä korkeimman oikeuden presidentin yhteisellä päätöksellä hyväksytyssä asetuksessa säädetyin edellytyksin sellaisena kuin ylin tuomarineuvosto on sen hyväksynyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 momentin soveltamista. Sen tarkoituksena on mahdollistaa osapuolten oikeus tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin internetin välityksellä, sähköinen viestintä oikeudenkäyntiasiakirjoista sekä asiakirjojen toimittaminen samaa menetelmää käyttäen.

Rikosasioissa vahvistetaan seuraavat erityiset menettelysäännöt:

Rikosprosessilain 110 §:n 5 momentti

Lausuntojen tallentaminen

5) Rikosoikeudenkäynnin aikana epäillyn tai syytetyn kuuleminen tallennetaan video- tai ääniteknisellä laitteistolla. Jos tallentaminen ei ole mahdollista, se on kirjattava epäillyn tai syytetyn lausuntoon. Lausuntoon on myös kirjattava nimenomainen syy siihen, miksei kirjaaminen ollut mahdollista.

Puheentunnistustyökalua kehitetään parhaillaan.

g) Tiedot kansallisen lainsäädännön mukaisista käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, joita epäilty, syytetty, tuomittu tai henkilö, jota asia koskee, voisi käyttää, jos asetuksen 6 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai takeita ei noudateta

Rikosprosessilain 342 § ”Oikeudenkäyntiä edeltävien toimien kohde”

Oikeudenkäyntiä edeltävien toimien kohteena on toimivallan tarkastelu sekä tuomioistuinkäsittelyn laillisuuden arviointi syytteen nostamisen jälkeen sekä todisteiden käsittelyn ja syyttäjäviranomaisten menettelyn lainmukaisuuden tutkinta.

Jos rikosoikeudellisen menettelyn aikana saatu näyttö riitautetaan rikosprosessilain 374 §:n nojalla, tuomioistuimen on otettava ainakin riidanalainen näyttö käsiteltäväksi uudelleen.

h) Tiedot Romaniassa saatavilla olevasta videoneuvotteluteknologiasta tai yleisimmin käytetystä videoneuvottelualustasta/-ratkaisusta

Käytettävissä oleva teknologia on ”Mukautetut yrityksen sisäiset IT-ratkaisut” (sisäisesti kehitetyt mukautetut IT-ratkaisut) / Zoom ja Teams ym. Ratkaisussa on liitetty yhteen useita integroituja videoneuvottelualustoja. Tuomioistuimet käyttävät videoneuvottelujen ajoittamiseen ja toteuttamiseen IT-alustaa/-ratkaisua, johon on integroitu liittimen kautta useita alustoja (mm. Zoom ja Teams).

i) Tiedot kuulemisen järjestämistä ja suorittamista koskevista käytännön järjestelyistä. Mihin viranomaiseen on otettava yhteyttä? Onko yhteydenotolle tähän viranomaiseen erityisiä vaatimuksia (esim. tarvittavien tietojen toimittaminen)?

Kuulemistilaisuuden järjestämistä ja toteuttamista koskevien pyyntöjen tulee sisältää tekniset tiedot yhteyslinkistä ja pyynnön esittäneen viranomaisen laitteistosta sekä tiedot asetetusta kuulemispäivästä (päivämäärä ja GMT-aika), jotka tulee antaa tiedoksi pyynnön vastaanottaville viranomaisille. Lisäksi pyynnössä tulee mainita pyynnön esittävän tuomioistuimen ehdottama päivämäärä ja aika välineiden testaamiseksi. Testaus suoritetaan yleensä kaksi tai kolme päivää ennen kuulemista.

j) Käytetäänkö kuulemisissa puheentunnistusteknologiaa

Puheentunnistustyökalua kehitetään parhaillaan.

k) Miten epäilty, syytetty, tuomittu tai henkilö, jota asia koskee, tunnistetaan ja miten hänen henkilöllisyytensä todennetaan

Rikosprosessilain 107 § ”Erityisesti epäiltyä tai syytettyä koskevat kysymykset”

1) Ensimmäisen kuulemisen alussa oikeusviranomaisen on esitettävä epäillylle tai syytetylle kysymyksiä, jotka koskevat hänen sukunimeään, etunimeään, lempinimeään, syntymäaikaansa ja ‑paikkaansa, henkilötunnustaan, vanhempiensa sukunimeä ja etunimeä, kansalaisuuttaan, siviilisäätyään, koulutustaan, ammattiaan, kotipaikkaansa ja tosiasiallista osoitettaan sekä osoitetta, johon hän haluaa saada oikeudenkäyntiasiakirjat, rikosrekisteriään ja sitä, onko häntä vastaan käynnissä muita rikosoikeudellisia menettelyjä, sitä, haluaako hän tulkin, jos hän ei ymmärrä tai puhu romaniaa tai pysty ilmaisemaan itseään kunnolla romaniaksi, sekä muita tietoja, joiden tarkoituksena on todentaa hänen henkilöllisyytensä.

2) Edellä 1 momentissa esitetyt kysymykset toistetaan myöhemmissä kuulemisissa vain, jos oikeusviranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

Kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä osapuolten tunnistamis- ja todentamismenetelmistä, kun kuuleminen järjestetään videoneuvottelun tai muun etäviestintäteknologian välityksellä.

l) Miten epäilty, syytetty, tuomittu tai henkilö, jota asia koskee, voi esittää kysymyksiä, tai jos se ei ole mahdollista, miten he voivat osallistua menettelyyn tehokkaasti

Rikosprosessilain 122 §:ssä ”Todistajan kuuleminen” säädetään oikeudenkäyntivaiheesta seuraavaa:

1) Kutakin todistajaa on kuultava erikseen ilman, että läsnä on muita todistajia.

2) Todistajalla on oikeus kertoa kaikki tietonsa tosiseikoista tai olosuhteista, joiden toteennäyttämiseksi häneltä on pyydetty todistajanlausuntoa, minkä jälkeen hänelle voidaan esittää kysymyksiä.

3) Todistajalle ei saa esittää kysymyksiä poliittisista, ideologisista tai uskonnollisista näkemyksistä tai muista henkilökohtaisista tai perheeseen liittyvistä olosuhteista, paitsi kun ne ovat välttämättömiä totuuden selvittämiseksi tai todistajan luotettavuuden arvioimiseksi.

m) Miten epäilty, syytetty, tuomittu tai henkilö, jota asia koskee, voi käyttää oikeutta tulkkiin

Rikosprosessilain 12 § ”Virallinen kieli ja oikeus tulkkiin”

1) Rikosoikeudellisten menettelyjen virallinen kieli on romania.

2) Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla Romanian kansalaisilla on oikeus ilmaista itseään tuomioistuimissa äidinkielellään, ja oikeudenkäyntiasiakirjat laaditaan romaniaksi.

3) Osapuolille tai asianosaisille, jotka eivät ymmärrä tai puhu romaniaa tai pysty ilmaisemaan itseään kunnolla romaniaksi, on annettava mahdollisuus saada maksutonta tulkkausapua, jotta he voivat tutustua asiakirja-aineistoon sekä puhutella tuomioistuinta ja esittää sille päätelmiä. Jos oikeusapu on pakollista, epäillylle tai syytetylle on annettava mahdollisuus maksuttomaan tulkkausapuun, jotta hän voi olla yhteydessä asianajajaan ja siten valmistautua kuulemiseen, hakea oikeussuojakeinoa tai esittää asian ratkaisemiseen liittyviä vaatimuksia.

4) Oikeudenkäynneissä käytetään lain mukaisesti auktorisoituja tulkkeja. He kuuluvat lain mukaan auktorisoitujen tulkkien ja kääntäjien luokkaan.

n) Miten estetään tuntemattomien tahojen luvaton pääsy arkaluonteisiin tietoihin tai tietovirtoihin

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta 12. huhtikuuta 2002 annetussa laissa nro 182 säädetään turvallisuusluokiteltujen tietojen kansallisista suojausstandardeista ja arkaluonteisten tietojen suojaamisesta.

Uuden rikoslain IV luku kattaa tietojärjestelmien ja sähköisten maksuvälineiden kautta tehdyt petokset.

Yhteyslinkki lähetetään asianosaiselle haasteessa, ja viestintäjärjestelmä rajoittuu oikeuslaitoksen WAN-verkkoon.

17 artiklan 1 kohdan c alakohta – Siviili- ja kauppaoikeudellisiin menettelyihin liittyvät maksut

a) Menettelyt, joista säädetään asetuksissa (EY) N:o 1896/2006, (EY) N:o 861/2007, (EU) N:o 655/2014 ja (EY) N:o 805/2004

Asetus (EY) N:o 1896/2006:

Eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus – 200 Romanian leuta; vastine eurooppalaiseen maksamismääräykseen – 100 Romanian leuta; ks. tuomioistuinten leimaveroista annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 80/2013 6 §:n 2 ja 2^1 momentti

Asetus (EY) N:o 861/2007:

50 Romanian leun maksu, jos saatavan arvo on enintään 2 000 Romanian leuta tai jos saatavan arvo euroina on enintään 2 000 Romanian leuta, ja 200 Romanian leuta, jos saatavan arvo on suurempi kuin 2 000 Romanian leuta tai jos saatavan arvo euroina on suurempi kuin 2 000 Romanian leuta;

ks. tuomioistuinten leimaveroista annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 80/2013 6 §:n 1 momentti.

Asetus (EU) N:o 655/2014

Sovelletaan 100 Romanian leun maksua. Ks. tuomioistuinten leimaveroista annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 80/2013 11 §:n 1 momentti a kohta.

Asetus (EY) N:o 805/2004

Sovelletaan 20 Romanian leun maksua. Ks. tuomioistuinten leimaveroista annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 80/2013 27 §.

b) Tunnustamista, täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista tai tunnustamisesta kieltäytymistä koskevat menettelyt, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 650/2012, (EU) N:o 1215/2012 ja (EU) N:o 606/2013 sekä neuvoston asetuksissa (EY) N:o 4/2009, (EU) 2016/1103, (EU) 2016/1104 ja (EU) 2019/1111

Tunnustamista, täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista tai tunnustamisesta kieltäytymistä koskevat menettelyt, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 650/2012, (EU) N:o 1215/2012 ja (EU) N:o 606/2013 sekä neuvoston asetuksissa (EY) N:o 4/2009 ja (EU) 2019/1111

Sovelletaan 20 Romanian leun maksua. Ks. tuomioistuinten leimaveroista annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 80/2013 27 §.

Asetus (EU) 2016/1103 – ei sovelleta Romaniassa

Asetus (EU) 2016/1104 – ei sovelleta Romaniassa

c) Menettelyt, jotka liittyvät asetuksessa (EY) N:o 4/2009 säädettyjen otteiden, asetuksessa (EU) N:o 650/2012 säädetyn eurooppalaisen perintötodistuksen ja todistusten, asetuksessa (EU) N:o 1215/2012 säädettyjen todistusten, asetuksessa (EU) N:o 606/2013 säädettyjen todistusten, asetuksessa (EU) 2016/1103, säädettyjen todistusten, asetuksessa (EU) 2016/1104 säädettyjen todistusten ja asetuksessa (EU) 2019/1111 säädettyjen todistusten myöntämiseen, oikaisemiseen ja peruuttamiseen

Asetuksessa (EY) N:o 4/2009 säädettyjen otteiden myöntämiseen, oikaisemiseen ja peruuttamiseen liittyvät menettelyt – maksuttomia

Ks. laki nro 36/2012 22 § tietyistä toimenpiteistä, joita tarvitaan tiettyjen Euroopan unionin neuvoston asetusten ja päätösten sekä kansainvälistä yksityisoikeutta koskevien elatusvelvollisuuden alan säädösten soveltamiseksi.

Asetuksessa (EU) N:o 650/2012 säädettyä eurooppalaista perintötodistusta ja todistuksia koskevien otteiden myöntämiseen, oikaisemiseen ja peruuttamiseen liittyvät menettelyt

Oikeusministerin 19. tammikuuta 2024 antaman määräyksen nro 177/C/2024 23 §:ssä vahvistetaan notaarien tarjoamista palveluista perittäviä vähimmäismaksuja koskevat säännöt:

”23 § 1 momentti Perintömenettelyssä perintötodistuksen antamisesta perittävät maksut vahvistetaan perintötodistusta kohden perillisten lukumäärästä riippumatta ottaen huomioon kynnysarvot, palvelujen ja menettelyjen luonne sekä perillisten suhteet perittävään.

2) Näin saatavia maksuja sovelletaan ainoastaan perittävän laillisiin perillisiin.

3) Maksuja korotetaan 25 prosenttia sellaisille testamentinsaajille, jotka eivät ole perittävän puolisoita tai sukulaisia.

4) Peräkkäisten perintöjen tapauksessa maksu vahvistetaan kuolinpesäkohtaisesti.

5) Ylimääräisen perintötodistuksen myöntämisestä perittävä maksu lasketaan 1 ja 4 momentin sekä liitteessä 3 lueteltujen kynnysarvojen mukaisesti kuolinpesään kuuluvien lisättävien tavaroiden perusteella.

6) Eurooppalaisen perintötodistuksen myöntämisestä perittävä maksu määräytyy soveltamalla 20 prosentin osuutta kyseisen tapauksen perintötodistuksen myöntämismaksuun. Maksu ei kuitenkaan saa olla vähemmän kuin liitteessä 3 olevassa a kohdassa määritelty vähimmäispalkkio.

Sääntöjen LIITE 3

PERINTÖMENETTELY

jossa vähimmäismaksuja korotetaan kynnysarvojen perusteella ja ne ilmaistaan prosenttiosuuksina

Todistusten myöntämiseen liittyvistä menettelyistä säädetään asetuksessa (EU) N:o 1215/2012, todistuksista säädetään asetuksessa (EU) N:o 606/2013 ja asetuksessa (EU) 2019/1111

Sovelletaan 20 Romanian leun maksua. Ks. tuomioistuinten leimaveroista annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 80/2013 27 §.

Asetuksessa (EU) 2016/1103 säädettyjen otteiden myöntämiseen, oikaisemiseen ja peruuttamiseen liittyvät menettelyt, asetuksessa (EU) 2016/1104 säädetyt todistukset – näitä kahta asetusta ei sovelleta Romaniassa.

d) Ulkomaisen velkojan maksukyvyttömyysmenettelyssä asetuksen (EU) 2015/848 53 artiklan mukaisesti käynnistämät menettelyt

Sovelletaan 200 Romanian leun maksua. Ks. tuomioistuinten leimaveroista annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 80/2013 14 §:n 1 momentti.

e) Viestintä luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka näiden edustajien sekä asetuksessa (EY) N:o 4/2009 ja asetuksessa (EU) 2019/1111 tarkoitettujen keskusviranomaisten tai direktiivin 2003/8/EY IV luvussa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten välillä

Maksutonta

17 artiklan 1 kohdan d alakohta – Tiedot maksujen maksamiseen rajatylittävissä asioissa käytettävissä olevista sähköisistä maksutavoista

Tuomioistuinten leimaverot

Tuomioistuinten leimaveroista annettu hallituksen poikkeusasetus nro 80/2013 40 §

1) Maksuvelvollinen maksaa leimaveron käteisellä, pankkisiirrolla tai verkossa aluehallintoyksikön paikallisbudjetin erilliselle pankkitilille, jonka nimi on ”Tuomioistuinten leimaverot ja muut leimaverot”. Aluehallintoyksikkö määräytyy luonnollisen henkilön kotipaikan tai asuinpaikan tai tapauksen mukaan oikeushenkilön sääntömääräisen kotipaikan perusteella. Maksuvelvollinen vastaa tuomioistuinten leimaverojen siirroista aiheutuvista kustannuksista.

2) Jos maksuvelvollisella ei ole tapauksen mukaan koti-, asuin- tai toimipaikkaa Romaniassa, leimavero maksetaan sen aluehallintoyksikön pankkitilille, jossa kanteen tai vaatimuksen vastaanottavan tuomioistuimen toimipaikka sijaitsee.

Luettelo valtion tileistä tuomioistuimittain tuomioistuinten leimaveron maksamista varten (ulkomailla asuvat henkilöt) – liite 1 (1880 kb)

Tuomioistuinten leimaveroista annettu hallituksen poikkeusasetus nro 80/2013 – liite 2 (40 Kb)

Leimaverolaskuri – liite 3 (43 kb)

Valtiokonttori on Romanian sähköisen maksujärjestelmän suora osapuoli, mikä helpottaa ainoastaan leumääräisten summien perintää ja maksamista ja yksinomaan Romanian alueella.

Romanian sähköisen maksujärjestelmän suorana osapuolena valtiokonttori suorittaa maksut maksuasiakirjojen perusteella, joilla julkiset laitokset ja talouden toimijat antavat maksumääräyksiä näissä laitoksissa avatuilta tileiltä. Se myös kerää summat, joita maksajat siirtävät rekisteröityjen yhteisöjen kautta seuraaviin järjestelmiin:

• ReGIS (suuriarvoisia maksumääräyksiä varten – Romanian keskuspankin (Banca Naţională a României) hallinnoima järjestelmä, joka avattiin https://www.bnr.ro/-sivustolla – Liite 4 – ReGIS List (431 Kb) ja
• SENT (pieniarvoisia maksumääräyksiä varten – TRANSFONDin hallinnoima järjestelmä, joka avattiin https://www.transfond.ro/-sivustolla – Liite 5 – Transfond List (15 Kb).

Jos maksaja suorittaa maksun ulkomaisessa luottolaitoksessa avatulta tililtään, kyseisellä laitoksella on oltava Romaniassa vastaava pankki, jonka kautta kyseiset määrät maksetaan. Maksumääräyksessä on ilmoitettava maksunsaajan tiedot, kuten IBAN-tilinumero maksun suorittamista varten, sekä maksunsaajan verotunniste, aivan kuten Romaniankin luottolaitoksissa avatuilta tileiltä tehtävissä maksuissa.

Asiantuntijalausunnot ja vakuudet

Maksut asiantuntijalausunnoista peritään Romanian leuina keräystileille, jotka on avattu aluetuomioistuimille tai Bukarestin tuomioistuimelle paikallisten asiantuntijatoimistojen (Birouri Locale de Expertiză) nimissä piirikuntatason konttoreihin tai Bukarestissa sijaitseviin konttoreihin. Tuomioistuimen asiantuntijalausunnoista perittäviksi maksuiksi vahvistamat määrät peritään CEC Bank S.A:n toimistoissa arkipäivinä niiden vakiintuneina aukioloaikoina. Perintätavasta määrätään 17. elokuuta 2006 tehdyssä keräystilisopimuksessa nro RU15 (nro MJ 78627), jota on laajennettu 9. heinäkuuta 2014 tehdyllä lisäyksellä nro 441 ja 5. marraskuuta 2015 tehdyllä lisäyksellä nro 838. Luettelo CEC Bank S.A:n tileistä asiantuntijalausunnoista perittävien maksujen maksamista varten – liite 6 (390 Kb)

Tuomioistuinten puolesta ja niiden käyttöön talletetut vakuudet voidaan maksaa joko pankin tiskiltä tai pankkisiirrolla, ja maksumääräyksessä on ilmoitettava selvästi kaikki tuomioistuimen yksilöintiin tarvittavat tiedot (summan saajana) sekä oikeustapaus, jota varten talletus tehdään. Luettelo CEC Bank S.A:n tileistä vakuuksien maksamista varten – liite 7 (568 Kb)

Siviiliprosessilain 671 §:n mukaan rahasumman tallettaminen tai lähettäminen, kun tarkoituksena on osallistua lain mukaisesti täytäntöönpanomenettelyyn tai sen keskeyttämiseen, summien tallettaminen erityistä tarkoitusta varten sekä takavarikoitujen varojen tai näiden varojen myynnistä saatavien tulojen tallettaminen tai lähettäminen on tehtävä CEC Bank SA:ssa, valtiokonttorissa tai muussa luottolaitoksessa, jolla on lupa tehdä lähetyksiä täytäntöönpanotuomioistuimen tai haastemiehen käyttöön.

Näiden summien tallettaminen tai lähettäminen voidaan todistaa lähetyskuitilla tai millä tahansa muulla laissa hyväksytyllä asiakirjalla.

Määrät vapautetaan niihin oikeutetuille henkilöille tai heidän edustajilleen ainoastaan haastemiehen tai tapauksen mukaan täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen määräyksellä.

Vakuuksia koskevan 1057 §:n ja sitä seuraavien pykälien säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

Lisäksi saman säädöksen 1057 §:n 1 momentissa säädetään, että kun laissa määrätään vakuudesta, tuomioistuin vahvistaa asianomaisen maksettavaksi tulevan summan, ja se talletetaan valtiokonttoriin, CEC Bank S.A:han tai muuhun tällaista toimintaa harjoittavaan luottolaitokseen asianomaisen puolesta ja tapauksen mukaan tuomioistuimen tai haastemiehen käyttöön.

Vakuuslaskuri – liite 8 (47 Kb)

Jokaisessa piirikuntatason ja Bukarestissa sijaitsevassa konttorissa on CEC BANK S.A:n tili asiantuntijalausunnoista perittävien maksujen tallettamista varten. Tili on paikallisen (alueellisen tuomioistuimen alaisuudessa toimivan) asiantuntijatoimiston nimissä, ja lisäksi konttoreissa on tili vakuuksien tallettamista varten.

Valtion ennakkoon maksamat oikeudenkäyntikulut sekä oikeudellisiin, rikosoikeudellisiin tai hallinnollisiin menettelyihin liittyvät sakot

Valtion etukäteen maksamat rikosoikeudenkäyntikulut, jotka on katettu oikeusministeriön ja syyttäjälaitoksen hyväksymistä budjeteista ja jotka osapuolet tai muut oikeudenkäynnin osallistujat maksavat takaisin rikosprosessilain mukaisesti, sekä oikeuden määräämät sakot ovat valtion talousarvion tuloja ja siirretään erilliselle pankkitilille.

Ne voidaan maksaa velallisen verotuksellisen kotipaikan mukaan määräytyvissä kansallisen verohallintoviraston toimipaikoissa verovelan täytäntöönpanosta annetun lain mukaisesti.

Velvoitteessa maksaa oikeudenkäyntikulut valtiolle on kyseessä verovelka. Tuomiolauselma, johon sisältyy velvoite maksaa valtiolle takaisin valtion talousarviosta katetut määrät, on toimeenpanopaperi, josta ilmoitetaan välittömästi toimivaltaisille elimille.

Verotusmenettelystä annetun lain nro 207/2015 31 §:ssä todetaan:

”1) Keskusverohallinnon hallinnoimien verovelkojen osalta verotuksellisella kotipaikalla tarkoitetaan

a) luonnollisten henkilöiden kohdalla osoitetta, jossa heidän kotipaikkansa lain mukaan on, tai osoitetta, jossa he tosiasiallisesti asuvat, jos se eroaa kotipaikasta

b) taloudellista toimintaa itsenäisinä ammatinharjoittajina tai vapaata ammattia harjoittavien luonnollisten henkilöiden kohdalla yrityksen sääntömääräistä kotipaikkaa tai paikkaa, jossa he tosiasiallisesti harjoittavat pääasiallista toimintaansa

c) oikeushenkilöiden kohdalla sääntömääräistä kotipaikkaa tai tosiasiallista hallinto- ja toimipaikkaa, jos ne eroavat ilmoitetusta sääntömääräisestä kotipaikasta

d) yhdistysten ja muiden yhteisöjen, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, kohdalla niiden päätoimipaikkaa tai paikkaa, jossa ne tosiasiallisesti harjoittavat pääasiallista toimintaansa.”

Asetuksen 17 artiklan 1 kohdan e alakohdassa mainitut tiedot

Ei sovelleta