Digitalisointiasetus – Jäsenvaltioiden ilmoitukset

1. Kansalliset tietotekniset portaalit tuomioistuinten tai muiden viranomaisten kanssa käytävää viestintää varten

Santra-järjestelmä:

Santra-järjestelmää käyttävät ammattimaista perintätoimintaa Tarjoittavat tahot. Santra-välityspalvelun välityksellä siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmään saapuu konekielisiä haastehakemuksia ammattimaisilta toimijoilta. Santra on sähköinen järjestelmä summaarisissa riidattomissa asioissa, joka on käytössä suurimmilla hakijoilla/velkojilla. Santra-järjestelmään ei ole asiointiliittymää, vaan kyseessä on siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden Tuomas-järjestelmään sisältyvä tiedostojen välitystapa.

Riivel-järjestelmä:

Riivel-järjestelmä on summaaristen riidattomien velkomusasioiden sähköinen asiointipalvelu, jossa riidaton velkomusasia voidaan laittaa vireille. Santra-järjestelmän ohella Riivel-järjestelmä on toinen sähköinen tapa lähettää summaarinen haastehakemus Tuomas-järjestelmään. Käyttäjinä Riivel-järjestelmässä ovat pienet perintätoimistot, yritykset, yhteisöt ja yksityoset henkilöt. Riivel koostuu asiointipalvelusta ja taustapalvelusta. Asiointipalvelu toimii oikeushallinnon sähköisellä asiointialustalla osoitteessa asiointi.oikeus.fi. Palvelussa voi asioida henkilö- ja yritysasiakkaana. Hakemuksen voi tehdä kantajana tai asiamiehenä. Asiointiin tunnistaudutaan julkishallinnon yhteisen Suomi.fi tunnistuksen kautta.

2. Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 8 §:ssä säädetään riita-asian asianosaisen oikeudesta osallistua videon välityksellä. Osallistuminen videon välityksellä rinnastetaan henkilökohtaiseen läsnäoloon. Osallistuminen on aina tuomioistuimen harkinnassa. Todistajan ja asiantuntijan kuulemisesta videon välityksellä säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 52 §:ssä. Siinä säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä videokuuleminen on mahdollista. Myös tällainen kuuleminen on aina tuomioistuimen harkinnassa. Hallitus on esittänyt molempien säännösten muuttamista, ja lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä.

Suomen tuomioistuimissa käytetään valtion IT-palvelukeskuksen Valtorin tuottamia videoneuvotteluratkaisuita. Tällä hetkellä käytössä on Polycomin videoneuvotteluratkaisu. Parhaillaan valmistellaan myös uuden ratkaisun käyttöönottoa (Pexip). Ratkaisuihin sovelletaan Suomen valtionhallinnon yleisiä tietoturvaperiaatteita ja -käytäntöjä. Käytössä ei ole puheesta tekstiksi teknologiaa.

Etäyhteyden käyttäminen on aina tuomioistuimen harkinnassa. Tuomioistuin voi olla asiassa aloitteellinen, mutta asianosaisen on kuitenkin suostuttava videokuulemiseen. Tuomioistuimella on velvollisuus tapauskohtaisesti arvioida, soveltuuko videoyhteys/etäyhteys käsiteltävänä olevaan asiaan. Videoyhteyden käyttäminen arvioidaan asiaan liittyvällä soveliaisuusharkinnalla, jossa harkinnassa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi asian laatuun ja merkitykseen sekä todisteen merkitykseen asiassa. Tuomioistuin harkitsee yksittäistapauksessa, mikä on sopiva tapa osallistua oikeudenkäyntiin (henkilökohtainen läsnäolo, osallistuminen paikan päällä tuomioistuimessa). Osallistuminen etänä rinnastetaan henkilökohtaiseen läsnäoloon eikä etäosallistuminen muuta tapaa esittää kysymyksiä sekä muutoin osallistua. Tulkkaus järjestetään riippumatta siitä, onko henkilö paikalla vai etänä.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan todistajan, asiantuntijan sekä todistelutarkoituksessa kuullun asianosaisen tai muun henkilön kuulustelu on äänitettävä (oikeudenkäymiskaari 22 luku 6 §). Vastaisuudessa todistajan, asiantuntijan sekä todistelutarkoituksessa kuullun tai muun henkilön kuulustelusta on tehtävä kuva- ja äänitallenne. Lain voimaantulosta säädetään erillisellä voimaanpanolailla. Voimassa olevan lain mukaan (oikeudenkäymiskaari 22 luku 10 §) äänite on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan asian ratkaisemisesta. Jos asiassa on haettu muutosta, äänite on säilytettävä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Oikeudenkäymiskaaren muutoksen jälkeen kuva- ja äänitallenne säilytetään 30 päivää siitä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Tällä hetkellä voimassa olevan Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 13 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan antamisen tavoista on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä säädetään. Erillisellä voimaanpanolailla voimaansaatettavan uuden lain mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan antamistavoista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä. Käräjäoikeudessa tehdystä kuva- ja äänitallenteesta voidaan antaa tieto vain luovuttamalla tallenne tuomioistuimessa nähtäväksi. Käräjäoikeudessa tehdystä kuva- ja äänitallenteesta äänestä voidaan kuitenkin antaa tieto noudattaen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ää. Muusta kuin 2 momentissa tarkoitetusta kuva- ja äänitallenteesta voidaan antaa tieto vain luovuttamalla tallenne tuomioistuimessa nähtäväksi, jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa, että tiedon antaminen muulla tavoin voisi johtaa tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojan loukkaamiseen.

Asianajan ja asiakkaan välinen luottamuksellinen yhteydenpito: Yhteydenpitoon vaikuttaa ja on riippuvainen siitä, ovatko avustaja ja päämies samassa vai eri tilassa. Mikäli avustaja ja päämies ovat eri tiloissa, voivat he käyttää eri yhteydenpitotapoja, esimerkiksi puhelin, sähköposti, videoyhteys. Tuomioistuin ei kuitenkaan järjestä näitä yhteydenpitotapoja. Fyysiset esineet tai niiden esittely on oikeudenkäynneissä harvinaista. Pääasiassa esineistä esitetään valokuvat, joka voidaan esittää etäyhtden päähän tai etäyhteyden kautta tuomioistuimelle.

Oikeudenkäynteihin osallistutaan tällä hetkellä tunnistautumatta. Tuomioistuin varmistuu oikeasta henkilöstä näkemänsä perusteella sekä sen avulla mitä henkilö kertoo asiassa. Toistaiseksi ei ole käytössä sähköiseen tunnistautumiseen perustuvaa järjestelmää.

3. Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista rikosasioissa

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 13 §:ssä säädetään rikosasian asianosaisen osallistumisesta oikeudenkäyntiin videon välityksellä. Osallistuminen videon välityksellä rinnastetaan henkilökohtaiseen läsnäoloon. Osallistuminen on kuitenkin aina tuomioistuimen harkinnassa. Pakkokeinoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään pakkokeinolaissa. Tuomioistuin voi olla asiassa aloitteellinen, mutta asianosaisen on kuitenkin suostuttava videokuulemiseen. Suostumus etäyhteyden käytöstä kirjataan aina oikeudenkäynnin pöytäkirjaan. Todistajan ja asiantuntijan kuulemisesta videon välityksellä säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 52 §:ssä. Siinä säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä videokuuleminen on mahdollista. Myös tällainen kuuleminen on aina tuomioistuimen harkinnassa. Käytännössä lapsia kuullaan vain poliisissa, alle 15 v ei kuulla tuomioistuimessa. Tälliasessa tapauksessa tuomioistuimessa katsotaan tarvittaessa poliisissa tehty tallenne.

4. Siviili- ja kauppaoikeudellisiin menettelyihin liittyvät maksut

Tieto tuomioistuimissa perittävistä maksuista ja maksamiskäytännöistä löytyy tuomioistuinten verkkosivuilta oheisen linkin takaa.

5. Sähköiset maksutavat

Tuomioistuinlaitos vastaanottaa maksusuorituksia ainoastaan tilisiirtona tuomioistuinlaitoksen pankkitilille. Tämä koskee kaikkia maksuja, joita tuomioistuinlaitos laskuttaa sekä muita mahdollisia korvauksia, joita tuomioistuinlaitos hakee maksajan edellyttämällä tavalla.

Tuomioistuinlaitos toimittaa asiakkaalle kaikista veloittamistaan maksuista myyntilaskun ensisijaisesti verkkolaskuna ns. Peppol-standardia hyödyntäen tai toissijaisesti paperilaskuna postitse.

Tuomioistuinlaitoksen tulotilit ovat:

Danske Bank
IBAN: FI40 8129 9710 0114 95
BIC: DABAFIHH

Nordea
IBAN: FI97 1804 3000 0167 58
BIC: NDEAFIHH

6. Ilmoitus hajautetun tietojärjestelmän varhaisesta käyttöönotosta

Hajautettu tiejärjestelmä ei vielä ole käytössä Suomessa.

7. Ilmoitus videoneuvottelujen varhaisesta käyttöönotosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

8. Ilmoitus videoneuvottelujen varhaisesta käyttöönotosta rikosasioissa

Päivitetty viimeksi: 09/12/2024