Asetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot
a) Tuomioistuinten tai muiden viranomaisten kanssa viestimiseen käytettävät kansalliset tietotekniset portaalit
Ruotsissa ei ole kansallista tietotekniikkaportaalia, joka vastaisi digitalisointiasetuksella käyttöön otettua portaalia. Ruotsin viranomaisilla on omat digitaaliset alustansa, joilla ne tarjoavat palveluja ja tietoa. Esimerkiksi Ruotsin tuomioistuinvirastolla (Domstolsverket), kruununvoudin virastolla (Kronofogdemyndigheten) ja Ruotsin verovirastolla (Skatteverket) on verkkosivuillaan sähköisiä palveluja, joiden avulla yksityishenkilöt ja yritykset voivat olla yhteydessä viranomaisiin.
Esimerkiksi Ruotsin tuomioistuinhallinnon tarjoaman sähköisen palvelun avulla kansalaiset voivat toimittaa asiakirjoja allekirjoittamatta niitä. Sitä voidaan käyttää myös yhteydenottolomakkeena, ja se on turvallisempi yhteydenottomuoto kuin tavallinen sähköposti. Lisäksi tarjolla on sähköinen allekirjoitus- ja toimituspalvelu, jonka avulla kansalaiset voivat allekirjoittaa asiakirjoja digitaalisesti ja lisäksi toimittaa ne digitaalisesti Ruotsin tuomioistuimille ja niiden lautakunnille. Asiointipalveluun pääsee domstol.se-palvelun kautta, ja se edellyttää sähköistä tunnistautumista. Toinen esimerkki on kruununvoudin virasto, jonka sähköisessä palvelussa voi suorittaa sähköisiä rajat ylittäviä maksuja pankkimaksuina. Tietoja maksuista on saatavilla kruununvoudin viraston verkkosivustolla. Myös Ruotsin verovirastolla on sähköinen palvelu, joka tarjoaa sähköisiä pankkimaksuja rajat ylittäviin maksuihin, esimerkiksi eurooppalaisen perintötodistuksen maksuihin. Tietoja maksuista on saatavilla Ruotsin veroviraston verkkosivustolla. Lisätietoja on jäljempänä d kohdassa (Sähköiset maksutavat).
Sellaista sähköistä asiointipalvelua, jota voisi käyttää kaikkien viranomaisten kanssa, ei ole. Sen sijaan kukin viranomainen tarjoaa palvelujaan verkkosivustollaan, joka on kaikkien saatavilla riippumatta siitä, missä maassa he ovat. Asiointipalvelujen edellytykset voivat kuitenkin vaihdella tapauksen tyypin ja palvelun käyttötarkoituksen mukaan. Lisätietoja videoneuvottelujen mahdollisuudesta rajat ylittävissä menettelyissä on jäljempänä olevissa vastauksissa.
b) Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa
Kun oikeudenkäynti pidetään tuomioistuimessa jonkin 5 artiklassa tarkoitetun säädöksen nojalla, siihen sovelletaan asetuksissa vahvistettujen suoraan sovellettavien sääntöjen lisäksi oikeudenkäyntilain ja tuomioistuinasioita koskevan lain (1996:242) menettelysääntöjä.
a)
Oikeudenkäyntilakia sovelletaan riita-asioiden eli siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden käsittelyyn. Tuomioistuin voi oikeudenkäyntilain 5 luvun 10 §:n nojalla perustellusta syystä päättää, että henkilö, jonka on määrä osallistua istuntoon, voi osallistua audioyhteyden tai audiovisuaalisen yhteyden avulla. Arvioidessaan, onko audioyhteyden tai audiovisuaalisen yhteyden avulla osallistumiselle perusteita, tuomioistuimen on otettava huomioon muun muassa ne kustannukset ja haitat, joita aiheutuisi, jos istuntoon osallistuvan henkilön olisi oltava läsnä oikeussalissa. Se, että jonkun asianosaisen tai istuntoon osallistuvan henkilön asuinpaikka on Ruotsin ulkopuolella, on yleinen syy sille, että tuomioistuin sallii osallistumisen videoneuvotteluna. Päätöksessä otetaan huomioon henkilökohtaisen läsnäolon aiheuttamat kustannukset ja haitat. Asiasta päättää lopullisesti tuomioistuin. Lisäksi säännöksessä todetaan, että henkilön, joka osallistuu istuntoon audioyhteyden tai audiovisuaalisen yhteyden avulla, katsotaan saapuneen fyysisesti istuntosaliin. Tämä tarkoittaa, että videoneuvotteluun osallistuvaan henkilöön sovellettavat menettelysäännöt ovat samat kuin ne, joita sovellettaisiin, jos henkilö olisi fyysisesti oikeussalissa.
Oikeudenkäyntilain 5 luvun 10 §:n säännökset tarkoittavat myös, että henkilöön, joka osallistuu istuntoon videoneuvottelun avulla, sovelletaan menettelyllisiä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia yleisiä kansallisia sääntöjä. Tämä koskee muun muassa asiakirjojen ja haasteiden tiedoksiantoa (ks. muun muassa oikeudenkäyntilain 9 luku ja asiakirjojen tiedoksiannosta annetun lain 3 §), oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin (ks. oikeudenkäyntilain 5 luvun 6 § ja 33 luvun 9 §), oikeutta korvaukseen istuntoon osallistumisesta (lainkäyttölain 36 luvun 24 § ja 37 luvun 3 §), seuraamuksia, sakkoja ja perintää, jos henkilö jättää saapumatta istuntoon (ks. muun muassa oikeudenkäyntilain 9 luvun 7–10 § ja 32 luku), sekä muutoksenhakua tuomioistuimen päätöksiin (ks. oikeudenkäyntilain 49 luku).
Tuomioistuinasialakia (1996:242) sovelletaan tiettyjen sellaisten asioiden käsittelyyn, joita ei käsitellä oikeudenkäyntilain nojalla. Siinä viitataan pääasiassa oikeudenkäyntilain prosessuaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia koskeviin säännöksiin – myös seuraamuksia, sakkoja ja perintää (43 §) sekä tulkkausta ja käännöksiä (48 §) koskevissa kysymyksissä. Tuomioistuinasialaissa säädetään myös, että oikeudenkäyntilain 5 luvun 10 §:ää sovelletaan osallistumiseen audioyhteyden tai audiovisuaalisen yhteyden kautta (21 §).
Lisätietoja tuomioistuimeen kutsutun oikeuksista ja velvollisuuksista sekä siitä, miten istunto järjestetään käytännössä, on Ruotsin tuomioistuinten verkkosivustolla.
Asetus (EU) N:o 606/2013 yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta on pantu täytäntöön muun muassa yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annettua EU:n asetusta täydentäviä säännöksiä sisältävässä laissa (2015:197). Lain 3 §:n mukaan tuomioistuinasialakia (1996:242) sovelletaan menettelyihin, joilla on tarkoitus muuttaa suojelutoimenpiteitä EU:n asetuksen 11 artiklan mukaisesti, ja menettelyihin, joilla on tarkoitus evätä suojelutoimenpiteiden tunnustaminen tai täytäntöönpano 13 artiklan mukaisesti.
b)
Yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annettua EU:n asetusta täydentäviä säännöksiä sisältävän lain 3 §:n mukaan se tuomioistuin, jolla on toimivalta yksityisoikeudellisissa asioissa toteutettavien suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 606/2013 mukaisessa menettelyssä, on käräjäoikeus.
c)
Tuomioistuin voi kutsua istunnon koolle omasta aloitteestaan; tälle ei ole muodollisia esteitä. Käytännössä istunnot järjestetään kuitenkin usein osapuolten pyynnöstä tai niitä kuullen.
d)
Käytettävissä olevat videoneuvottelutyökalut ovat Cisco ja Mividas.
Lisätietoja on saatavilla Ruotsin tuomioistuinten verkkosivustolla.
e)
Videoneuvottelupyyntö voidaan esittää tuomioistuimelle milloin tahansa ennen istuntoa. Pyynnölle ei ole asetettu muotovaatimuksia. Pyyntö voidaan siten esittää tuomioistuimelle suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Yleensä tuomioistuin tekee pyynnöstä päätöksen hyvissä ajoin ennen istuntoa, mutta lakisääteisiä määräaikoja ei ole. Tuomioistuimen päätöstä siitä, millä tavalla henkilön on osallistuttava istuntoon, ei voida riitauttaa menettelyn aikana vaan ainoastaan asiaa koskevan lopullisen päätöksen yhteydessä.
f)
Kaikista istunnoista tehdään ääni- ja videotallenteet, jotta ne voidaan toistaa ylemmissä tuomioistuimissa, jos asiaan haetaan muutosta (oikeudenkäyntilain 6 luvun 6 §). Koska istunnot nauhoitetaan, osallistujien ei yleensä tarvitse saapua ylempään tuomioistuimeen esittääkseen todisteensa uudelleen. Äänitiedosto on julkinen asiakirja, joka voidaan pyynnöstä saattaa yleisön saataville, jos salassapidolle ei ole perusteita. Sen sijaan videotiedostoa ei aseteta yleisön saataville. Kun asiassa on annettu tuomio, videot tuhotaan. Istuntojen tallennusta koskevia sääntöjä sovelletaan myös rajat ylittäviin tapauksiin.
g)
Luottamuksellisuus taataan teknisillä ja käytännön toimenpiteillä tapauksen olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi asianajaja voi keskustella päämiehensä kanssa erikseen etäyhteydellä istuntosalin viereisessä tilassa.
h)
Yleistä tietoa ääni- ja videotallenteiden käytöstä on saatavilla Ruotsin tuomioistuinten verkkosivustolla (domstol.se). Yksityiskohtaiset käytännön toimenpiteet kussakin tapauksessa kuuluvat toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Puheentunnistustekniikkaa ei käytetä.
i)
Kunkin tapauksen osapuolille annetaan tiedot siitä, miten videoneuvottelu järjestetään. Tuomioistuimen tehtävänä on myös antaa asianomaisille ohjeet videoneuvotteluun osallistumisesta. Tiedot kattavat kaiken, mitä henkilö tarvitsee yhteyden ottamiseen ja istuntoon osallistumiseen. Kuulovammaisille voidaan tarjota kuulokojeita.
j–m)
Videoneuvotteluun osallistuvaan henkilöön sovellettavat menettelysäännöt ovat samat kuin ne, joita sovellettaisiin, jos hän olisi ollut fyysisesti oikeussalissa. Lisätietoja on a kohdassa. Yksityiskohtaiset käytännön toimenpiteet kussakin tapauksessa päätetään osapuolia kuullen.
n)
Videoneuvotteluliikenne, videoneuvotteluinfrastruktuuri ja videoneuvottelujärjestelmät on suojattu muun muassa salauksella ja palomuureilla.
b) Kansallinen lainsäädäntö videoneuvotteluista rikosasioissa
Kun oikeudenkäynti pidetään tuomioistuimessa jonkin 6 artiklassa tarkoitetun säädöksen nojalla, siihen sovelletaan asetuksissa vahvistettujen suoraan sovellettavien sääntöjen lisäksi oikeudenkäyntilain ja tuomioistuinasioita koskevan lain (1996:242) menettelysääntöjä.
a)
Rikosasioiden käsittelyyn sovelletaan oikeudenkäyntilakia. Tuomioistuin voi oikeudenkäyntilain 5 luvun 10 §:n nojalla perustellusta syystä päättää, että henkilö, jonka on määrä osallistua istuntoon, voi osallistua audioyhteyden tai audiovisuaalisen yhteyden avulla. Arvioidessaan, onko audioyhteyden tai audiovisuaalisen yhteyden avulla osallistumiselle perusteita, tuomioistuimen on otettava huomioon muun muassa ne kustannukset ja haitat, joita aiheutuisi, jos istuntoon osallistuvan henkilön olisi oltava läsnä oikeussalissa. Se, että jonkun asianosaisen tai istuntoon osallistuvan henkilön asuinpaikka on Ruotsin ulkopuolella, on yleinen syy sille, että tuomioistuin sallii osallistumisen videoneuvotteluna. Päätöksessä otetaan huomioon henkilökohtaisen läsnäolon aiheuttamat kustannukset ja haitat. Asiasta päättää lopullisesti tuomioistuin. Lisäksi säännöksessä todetaan, että henkilön, joka osallistuu istuntoon audioyhteyden tai audiovisuaalisen yhteyden avulla, katsotaan saapuneen fyysisesti istuntosaliin. Tämä tarkoittaa, että videoneuvotteluun osallistuvaan henkilöön sovellettavat menettelysäännöt ovat samat kuin ne, joita sovellettaisiin, jos henkilö olisi ollut fyysisesti oikeussalissa.
Oikeudenkäyntilain 5 luvun 10 §:n säännökset tarkoittavat myös, että henkilöön, joka osallistuu istuntoon videoneuvottelun avulla, sovelletaan menettelyllisiä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia yleisiä kansallisia sääntöjä. Tämä koskee muun muassa asiakirjojen ja haasteiden tiedoksiantoa (ks. muun muassa oikeudenkäyntilain 9 luku ja asiakirjojen tiedoksiannosta annetun lain 3 §), oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin (ks. oikeudenkäyntilain 5 luvun 6 § ja 33 luvun 9 §), oikeutta korvaukseen istuntoon osallistumisesta (lainkäyttölain 36 luvun 24 § ja 37 luvun 3 §), seuraamuksia, sakkoja ja perintää, jos henkilö jättää saapumatta istuntoon (ks. muun muassa oikeudenkäyntilain 9 luvun 7–10 § ja 32 luku), sekä muutoksenhakua tuomioistuimen päätöksiin (ks. oikeudenkäyntilain 49 luku).
Tuomioistuinasialakia (1996:242) sovelletaan tiettyjen sellaisten asioiden käsittelyyn, joita ei käsitellä oikeudenkäyntilain nojalla. Siinä viitataan pääasiassa oikeudenkäyntilain prosessuaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia koskeviin säännöksiin – myös seuraamuksia, sakkoja ja perintää (43 §) sekä tulkkausta ja käännöksiä (48 §) koskevissa kysymyksissä. Tuomioistuinasialaissa säädetään myös, että oikeudenkäyntilain 5 luvun 10 §:ää sovelletaan osallistumiseen audioyhteyden tai audiovisuaalisen yhteyden kautta (21 §).
Lisätietoja tuomioistuimeen kutsutun oikeuksista ja velvollisuuksista sekä siitä, miten istunto järjestetään käytännössä, on Ruotsin tuomioistuinten verkkosivustolla.
- Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehty neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS on pantu täytäntöön muun muassa lailla (2003:1156) luovuttamisesta Ruotsista eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla. Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyn puitepäätöksen 18 ja 19 artiklan mukaisiin kuulemisiin sovelletaan samoja menettelysäännöksiä kuin kansallisessa esitutkinnassa. Niistä säädetään pääasiassa oikeudenkäyntilaissa.
- Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa 27 päivänä marraskuuta 2008 tehty neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS on pantu täytäntöön muun muassa vapausrangaistusten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetulla lailla (2015:96). Lain mukaan menettelyihin, joissa järjestetään digitalisointiasetuksen 6 artiklan mukainen kuuleminen, sovelletaan tuomioistuinasioita koskevaa lakia (1996:242).
- Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi 27 päivänä marraskuuta 2008 tehty neuvoston puitepäätös 2008/947/YOS on pantu täytäntöön muun muassa koerangaistusten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetulla lailla (2015:650). Lain mukaan menettelyihin, joissa järjestetään digitalisointiasetuksen 6 artiklan mukainen kuuleminen, sovelletaan sekä oikeudenkäyntilakia että tuomioistuinasioita koskevaa lakia (1996:242).
- Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona 23 päivänä lokakuuta 2009 tehty neuvoston puitepäätös 2009/829/YOS on pantu täytäntöön muun muassa valvontatoimenpiteitä koskevien päätösten tunnustamisesta ja seurannasta Euroopan unionissa annetulla lailla (2015:485). Lain mukaan menettelyihin, joissa järjestetään digitalisointiasetuksen 6 artiklan mukainen kuuleminen, sovelletaan oikeudenkäyntilakia.
- Eurooppalaisesta suojelumääräyksestä 13 päivänä joulukuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/99/EU on pantu täytäntöön muun muassa eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetulla lailla (2015:642). Lain mukaan menettelyihin, joissa järjestetään digitalisointiasetuksen 6 artiklan mukainen kuuleminen, sovelletaan tuomioistuinasioita koskevaa lakia (1996:242).
- Jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta 14 päivänä marraskuuta 2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805 on pantu täytäntöön muun muassa omaisuuden jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevan EU:n asetuksen täydentäviä säännöksiä sisältävällä lailla (2020:968). Lain mukaan menettelyihin, joissa järjestetään digitalisointiasetuksen 6 artiklan mukainen kuuleminen, sovelletaan tuomioistuinasioita koskevaa lakia (1996:242).
b)
Videoneuvottelupyyntö voidaan esittää tuomioistuimelle milloin tahansa ennen istuntoa. Pyynnön muodolle ei ole vaatimuksia. Pyyntö voidaan siten esittää tuomioistuimelle suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Yleensä tuomioistuin ratkaisee pyynnön hyvissä ajoin ennen istuntoa, mutta lakisääteisiä määräaikoja ei ole. Kun tuomioistuin päättää, millä tavalla henkilön on osallistuttava, päätöstä ei voida riitauttaa menettelyn aikana vaan ainoastaan asiaa koskevan lopullisen päätöksen yhteydessä.
c)
Kunkin tapauksen osapuolille annetaan tiedot siitä, miten videoneuvottelu järjestetään. Tuomioistuimen tehtävänä on myös antaa asianomaisille ohjeet videoneuvotteluun osallistumisesta. Tiedot kattavat kaiken, mitä henkilö tarvitsee yhteyden ottamiseen ja istuntoon osallistumiseen. Kuulovammaisille voidaan tarjota kuulokojeita.
d)
Luottamuksellisuus taataan teknisillä ja käytännön toimenpiteillä tapauksen olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi julkinen oikeusavustaja voi keskustella etäyhteydellä päämiehensä kanssa erikseen istuntosalin viereisessä tilassa.
e)
Jos istuntoon kutsutaan henkilö, joka ei ole täyttänyt 18:aa vuotta, haasteesta on lain mukaan ilmoitettava hänen huoltajalleen tai muulle hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavalle henkilölle, ellei erityisiä syitä olla ilmoittamatta ilmene. Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi se, että huoltajalle ilmoittamisesta voidaan olettaa olevan nuorelle enemmän haittaa kuin hyötyä, tai se, että huoltajalle ilmoittamisella ei selvästikään olisi mitään merkitystä. Vastaava velvollisuus ilmoittaa huoltajalle on myös rikosoikeudellisessa menettelyssä, kun nuori saa syytteen rikoksesta. Velvollisuus tiedottaa huoltajille ja muille on voimassa riippumatta siitä, miten istunto järjestetään – myös silloin, kun se tapahtuu videoneuvotteluna.
f)
Kaikista istunnoista tehdään ääni- ja videotallenteet, jotta ne voidaan toistaa ylemmissä tuomioistuimissa, jos asiaan haetaan muutosta (oikeudenkäyntilain 6 luvun 6 §). Koska istunnot nauhoitetaan, osallistujien ei yleensä tarvitse saapua ylempään tuomioistuimeen esittääkseen todisteensa uudelleen. Äänitiedosto on julkinen asiakirja, joka voidaan pyynnöstä saattaa yleisön saataville, jos salassapidolle ei ole perusteita. Sen sijaan videotiedostoa ei aseteta yleisön saataville. Kun asiassa on annettu tuomio, videot tuhotaan. Istuntojen tallennusta koskevia sääntöjä sovelletaan myös rajat ylittäviin tapauksiin.
g)
Päätökseen siitä, että istuntoon osallistutaan videoneuvottelun avulla, voidaan hakea muutosta puitepäätöksiin 2008/909/YOS, 2008/947/YOS ja 2009/829/YOS, direktiiviin 2011/99/EU ja asetukseen (EU) 2018/1805 liittyviä menettelyjä koskevan lopullisen päätöksen tai tuomion yhteydessä. Muutoksenhaun yhteydessä asetuksen (EU) 2018/1805 nojalla syytetty, epäilty, tuomittu tai henkilö, jota asia koskee, voi väittää, että hänen digitalisointiasetuksen 6 artiklan mukaisia oikeuksiaan on loukattu. Jos tuomioistuin hyväksyy arvioinnin, se voi joko muuttaa päätöstään kantelijan hyväksi, palauttaa asian uudelleen alemman oikeusasteen tuomioistuimen tarkasteltavaksi tai järjestää uuden käsittelyn alemman oikeusasteen tuomioistuimen tekemän virheen korjaamiseksi.
Syyttäjä voi määrätä eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyn puitepäätöksen 2002/584/YOS 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen kuulemisen. Syyttäjän menettelyä ja virheellisiä päätöksiä esitutkinnassa voidaan tarkastella osana Ruotsin syyttäjäviranomaisen valvontatoimintaa. Ruotsin tuomioistuimet soveltavat Ruotsin pääkäsittelyissä todistusaineiston vapaan arvioinnin periaatetta (oikeudenkäyntilain 35 luvun 1 §). Näin ollen Ruotsin lainsäädännön mukaan kaikenlaiset todisteet ovat pääsääntöisesti sallittuja. Se, että esimerkiksi todisteet on saatu tietyn oikeussäännön vastaisesti, ei periaatteessa estä niiden esittämistä oikeudenkäynnissä. Jos tuomioistuin todistusaineiston vapaan arvioinnin yhteydessä esittää syitä kyseenalaistaa todisteiden saantitavan, se voi katsoa, että tiedoilla on vain vähän tai ei lainkaan todistusarvoa. On myös mahdollista saada korvaus todisteiden epäasianmukaiseen saamiseen johtaneesta rikkomuksesta, esimerkiksi rangaistusta alentamalla. Näin ollen digitalisointiasetuksen 6 artiklan vastaisesti saaduilla tiedoilla voi olla vain vähän tai ei välttämättä lainkaan todistusarvoa, tai ne voivat johtaa rangaistuksen lieventämiseen.
Jos digitalisointiasetuksen 6 artiklan mukaisia yksilön oikeuksia on loukattu, hän voi vaatia vahingonkorvausta julkisen vallan virheellisestä käyttämisestä (ks. vahingonkorvauslain (1972:207) 3 luku).
h)
Käytettävissä olevat videoneuvottelutyökalut ovat Cisco ja Mividas.
Lisätietoja on saatavilla Ruotsin tuomioistuinten verkkosivustolla.
i)
Yleistä tietoa ääni- ja videotallenteiden käytöstä on saatavilla Ruotsin tuomioistuinten verkkosivustolla (domstol.se). Yksityiskohtaiset käytännön toimenpiteet kussakin tapauksessa kuuluvat toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Tuomioistuimen tehtävänä on myös antaa asianomaisille ohjeet videoneuvotteluun osallistumisesta. Tiedot sisältävät kaiken, mitä henkilö tarvitsee yhteyden ottamiseen ja istuntoon osallistumiseen.
j)
Puheentunnistustekniikkaa ei käytetä.
k–m)
Videoneuvotteluun osallistuvaan henkilöön sovelletaan samoja menettelysääntöjä kuin häneen sovellettaisiin, jos hän olisi fyysisesti oikeussalissa. Lisätietoja on a kohdassa.
n)
Videoneuvotteluliikenne, videoneuvotteluinfrastruktuuri ja videoneuvottelujärjestelmät on suojattu muun muassa salauksella ja palomuureilla.
c) Siviili- ja kauppaoikeudellisiin menettelyihin liittyvät maksut
Oikeudenkäyntimaksuista säädetään yleisten tuomioistuinten palkkioista annetussa asetuksessa (1987:452). Lisätietoja muiden viranomaisten perimistä maksuista on jäljempänä.
Eurooppalainen maksamismääräys
Eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 1896/2006 nojalla käsiteltävissä tapauksissa hakemusmaksu on 300 Ruotsin kruunua (kruununvoudin viraston maksuista annetun asetuksen (1992:1094) 1 §). Hakija maksaa hakemusmaksun etukäteen eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä annetun lain (2008:879) 5 §:n mukaisesti. Jos palvelu suoritetaan toisessa EU-maassa, kyseinen maa voi joissakin tapauksissa periä siitä maksun, joka tulee hakijan maksettavaksi.
Tapauksissa, jotka koskevat pankkitilitietojen hankkimista eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetun asetuksen (EU) N:o 655/2014 mukaisesti, peritään kruununvoudin viraston maksuista annetun asetuksen 17 §:n mukaisesti 300 kruunun suuruinen maksu.
Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely
Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn yhteydessä veloitetaan vain hakemusmaksu, joka on maksettava samalla, kun hakemus toimitetaan tuomioistuimeen. Muita menettelyyn tai siihen liittyviin toimiin liittyviä maksuja ei veloiteta. Menettelystä kaikkiaan perittävä hakemusmaksu on 1. heinäkuuta 2014 jälkeen 900 Ruotsin kruunua (yleisten tuomioistuinten maksuista annetun asetuksen (1987:452) liite).
Eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys
Oikeudenkäyntimaksuista säädetään yleisten tuomioistuinten maksuista annetussa asetuksessa (1987:452). Eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä koskevan hakemuksen maksu on 2 800 kruunua. Maksu on maksettava jätettäessä hakemusta tuomioistuimeen.
Perintöasetus
Ruotsin verovirasto perii EU:n perintöasetusta täydentäviä säännöksiä sisältävän asetuksen (2015:422) 2 §:n ja asetuksen (1992:191) 10 §:n nojalla seuraavat maksut:
- perintötodistusta koskeva hakemus: 1 660 kruunua
- perintötodistuksen uutta oikeaksi todistettua jäljennöstä tai jo myönnettyä perintötodistusta koskeva hakemus: 320 kruunua
- perintötodistuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen voimassaoloajan pidentämistä koskeva hakemus: 320 kruunua.
Muut määräykset
Muissa asetuksissa, kuten maksukyvyttömyysasetuksessa, aviovarallisuussuhteita koskevissa asetuksissa, Bryssel II -asetuksessa ja elatusapua koskevassa asetuksessa, säädetyille toimille ei ole määritetty maksuja.
Ruotsin täytäntöönpanoviranomaisen maksut täytäntöönpanotoimista
Perintätapauksissa ja muissa täytäntöönpanotoimissa perusmaksu on 600 kruunua (kruununvoudin viraston maksuista annetun asetuksen 5 ja 6 §). Yksittäisissä ulosottotapauksissa peritään perusmaksu jokaiselta vuodelta, jona tapaus on ollut käsiteltävänä.
Irtaimen omaisuuden pakkomyynnistä peritään myyntimaksu. Myyntimaksu on 4 prosenttia kauppahinnasta (kruununvoudin viraston maksuista annetun asetuksen 11 §).
Kiinteän omaisuuden pakkomyynnistä peritään valmistelu- ja myyntimaksut.
Valmistelumaksu on 1 prosentti kiinteistön arvioidusta arvosta. Myyntimaksu on 4 prosenttia kauppahinnasta. Valmistelumaksun ja myyntimaksun summa ei saa olla alle 20:tä prosenttia eikä yli 150:tä prosenttia kruununvoudin viraston maksuista annetun asetuksen 12 §:n mukaisesta hintaperusteesta.
Kruununvoudin viraston maksuista annetun asetuksen 13 §:n mukaan peritään erityismaksu, kun toimenpiteestä aiheutuu valtiolle erityiskustannuksia. Maksu on kulujen suuruinen. Esimerkiksi häädön jälkeisestä varastoinnista voidaan periä erityismaksu. Erityismaksua ei peritä valtion kuluista, joita syntyy esimerkiksi asiakirjojen tiedoksiannosta tai tulkeista (kruununvoudin viraston maksuista annetun asetuksen 14 §).
Muissa tapauksissa perittävät maksut ilmenevät kruununvoudin viraston maksuista annetun asetuksen 17 §:stä.
Hakijan vastuu kulujen maksamisesta
Kruununvouti perii kulut normaalisti vastaajalta/velalliselta. Jos kuluja ei voida periä vastaajalta/velalliselta, niistä vastaa yleensä kantaja, ks. täytäntöönpanolain 17 luvun 2–4 §.
Elatusapua ja rikoksesta aiheutuneita vahinkoja koskevissa tapauksissa hakija ei vastaa täytäntöönpanokustannuksista, ks. ulosottolain 17 luvun 3 §:n toinen kohta ja 7 luvun 14 §:n 1 ja 4 momentti.
Kruununvouti voi pyytää hakijaa maksamaan maksun etukäteen, ks. täytäntöönpanolain 17 luvun 5 jakso ja kruununvoudin viraston maksuista annetun asetuksen 4 §:n ensimmäinen ja toinen kappale.
d) Sähköiset maksutavat
Yleisten tuomioistuinten maksuista annetun asetuksen (1987:452) nojalla perittävien hakemusmaksujen maksamiseen on kaksi vaihtoehtoista tapaa. Ne voidaan maksaa pankki- tai luottokortilla tai Ruotsin tuomioistuinten pankkitilille. Molemmat maksutavat ovat käytettävissä Ruotsin tuomioistuinten verkkosivuilla. Maksuja pankki- tai luottokortilla voidaan suorittaa myös Ruotsin rajojen ulkopuolelta. IBAN-tilinumero ja BIC-tunnus puolestaan ilmenevät maksupalvelussa luoduista maksutositteista. Näiden tietojen avulla ulkomaalaiset voivat suorittaa maksuja Ruotsin tuomioistuimille. Pankki- tai luottokorttimaksuihin tarvittavat tiedot löytyvät maksupalvelusta. Maksupalvelu luo maksun pankkisiirto- ja viitetiedot, kun maksu suoritetaan.
Ruotsin verovirasto tarjoaa sähköisten pankkimaksujen palvelun rajat ylittäviin maksuihin, esimerkiksi eurooppalaisen perintötodistuksen maksuun. Tietoja maksuista on Ruotsin veroviraston verkkosivustolla.
Kruununvoudin virasto tarjoaa mahdollisuuden sähköisiin pankkimaksuihin rajat ylittävissä maksuissa. Tietoja maksuista on kruununvoudin viraston verkkosivustolla.
Asetuksen 17 artiklan 2 kohta – Ilmoitus hajautetun tietojärjestelmän varhaisesta käyttöönotosta
Ruotsi ei ole valmis aloittamaan hajautetun järjestelmän käyttöä etuajassa osana digitalisointiasetuksen mukaista yhteistyötä.
Asetuksen 17 artiklan 2 kohta – Ilmoitus videoneuvottelun varhaisesta käyttöönotosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa
Ruotsi ei ole valmis aloittamaan digitalisointiasetuksen 5 artiklan soveltamista etuajassa.
Asetuksen 17 artiklan 2 kohta – Ilmoitus videoneuvottelun varhaisesta käyttöönotosta rikosasioissa
Ruotsi ei ole valmis aloittamaan digitalisointiasetuksen 6 artiklan soveltamista etuajassa.