Tuomarit
Yleiskuvaus
Tuomioistuinvirasto (Domstolsverket) ja tuomioistuinakatemia (Domstolsakademin) vastaavat tuomareiden, esittelijöiden (föredragande) ja valmistelujuristien (beredningsjurist) oikeusalan koulutuksesta. Viskaalikoulutus eli tuomarikoulutus yleisten ja hallintotuomioistuinten viskaaleille on pakollista. (Ruotsin syyttäjät kouluttaa Ruotsin syyttäjävirasto (Åklagarmyndigheten). Koulutuksella on lakisääteien perusta. Koulutuksiin osallistuu noin 1 000 henkilöä.
Peruskoulutukseen pääsy
Tuomarikoulutus kestää neljä vuotta.
Yleensä kuusi vuotta kestävän yliopistokoulutuksen jälkeen haetaan ensin johonkin Ruotsin tuomioistuimeen notaarikoulutukseen, joka kestää kaksi vuotta.
Tuomariksi valmistumisen seuraavassa vaiheessa haetaan hovioikeuden- tai kamarioikeudenviskaaliksi. Kun tuomariharjoittelija on työskennellyt vähintään vuoden hovioikeudessa tai kamarioikeudessa, hän palaa käräjäoikeuteen tai hallinto-oikeuteen vähintään kahdeksi vuodeksi. Sen jälkeen harjoittelija työskentelee hovioikeudessa tai hallinto-oikeudessa vähintään vuoden, jonka aikana hän toimii tuomarina yksinkertaisemmissa tapauksissa. Tämän jälkeen hovioikeuden- ja kamarioikeudenviskaalit nimitetään asessoreiksi. Viskaalit ja asessorit ovat ei-vakinaisia tuomareita.
Peruskoulutuksen muoto ja sisältö
Tukholmassa järjestetään kymmenen pakollista koulutusjaksoa (kukin kestää viikon). Suurin osa kouluttajista on ylempiä tuomareita tai yliopiston professoreja, mutta osa heistä on myös lääkäreitä, psykologeja ja eri alojen asiantuntijoita.
Koulutus kattaa monia EU:n oikeuden eri aloja, kuten siviilioikeuden, rikosoikeuden ja horisontaalisen oikeuden kysymykset / oikeusalan erityisalat, hallinto- ja sosiaalioikeuden, vero-oikeuden, kauppaoikeuden, työoikeuden, tuomaritaidon ja perusoikeudet.
Koulutus järjestetään monimuoto-opiskeluna (luentoja, seminaareja, keskusteluja ja webinaareja) pienryhmissä. Osallistujia on keskimäärin 20–25 tilaisuutta kohti. Kielikoulutusta ei ole.
Peruskoulutuksen ja pätevöitymisprosessin päättäminen
Tietoa loppukokeesta sekä sitä, mikä taho vastaa kokeesta ja mikä on tuomariksi/syyttäjäksi/juristiksi rekrytoinnin jatkomenettely sen jälkeen, kun peruskoulutus on suoritettu.
Loppukoetta ei ole, mutta osallistujat saavat todistuksen. Asessorina toimineen on tuomarikoulutuksen jälkeen työskenneltävä eri aloilla (esimerkiksi Hallituksen kansliassa (Regeringskansliet) tai kirjaajana jossakin korkeimmassa oikeudessa) muutaman vuoden ajan, ennen kuin hän voi hakea vakinaista tuomarin virkaa.
Vakinaisten tuomareiden palvelukseen ottamisen ja ylennysten osalta tuomioistuinvirastolla on toimivalta ainoastaan ilmoittaa avoimesta virasta. Varsinaisen nimityksen tekee kuitenkin hallitus tuomarineuvoston (Domarnämnden) ehdotuksesta. Sen jäsenet nimittää hallitus, mutta se on myös täysin riippumaton valtion viranomainen. Tuomarineuvostolla on toimivalta ehdokkaiden valintaprosessissa, johon kuuluu muun muassa suositusten pyytäminen hakijan työpaikoista edellisiltä vuosilta. Kun suositukset on saatu, tuomarineuvosto lähettää kirjallisen lausunnon hakijoista kyseisen tuomioistuimen johtajalle. Tämä haastattelee tehtävään sopiviksi katsomansa ehdokkaat ja antaa sitten hakijoista kirjallisen arvion, jossa heidät on asetettu paremmuusjärjestykseen. Sen jälkeen tuomarineuvosto laatii oman paremmuusjärjestyksensä ja lähettää suosituksensa hallitukselle. Tuomarineuvoston suositus ei sido hallitusta, mutta sen on pyydettävä tuomarineuvostolta lausunto, jos se haluaa poiketa siitä.
Syyttäjät
Yleiskuvaus
Kaikkien uusien syyttäjien on osallistuttava pakolliseen peruskoulutukseen, joka sisältää tällä hetkellä noin 14 viikkoa paikan päällä annettavaa koulutusta sekä jonkin verran etäkoulutusta. Peruskoulutus on jaettu neljään moduuliin, jotka suoritetaan noin 2,5 vuoden aikana. Jokaisessa opiskeluryhmässä on 30 osallistujaa. Pakollisesta peruskoulutuksesta vastaa Syyttäjäviraston (Åklagarmyndigheten) koulutuskeskus.
Kaikilla vasta palkatuilla on työpaikallaan vähintään yksi ohjaaja, joka vastaa perehdytyksestä yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Sen jälkeen alkaa pakollinen peruskoulutus.
Peruskoulutukseen pääsy
Kaikkien uusien syyttäjien on käytävä läpi pakollinen peruskoulutus. Syyttäjäksi aikovalla on kuitenkin oltava vakinainen virka, jotta hän voi aloittaa peruskoulutuksen. Hänet vakinaistetaan 9–12 kuukauden työskentelyn jälkeen. Kaikki uudet syyttäjät osallistuvat pakolliseen peruskoulutukseen riippumatta taustastaan, joka voi olla esimerkiksi asianajajan tai tuomarin.
Peruskoulutuksen muoto ja sisältö
Peruskoulutuksen yleisenä päämääränä on, että jokainen syyttäjä tuntee olonsa varmaksi hoitaessaan syyttäjän tehtävää itsenäisesti kaikentyyppisissä tapauksissa, joita syyttäjä tavallisesti käsittelee.
Peruskoulutuksen tavoitteena on, että uudet syyttäjät saavat tietoa ja kokemusta, joiden avulla he pystyvät käsittelemään kaikki tapaukset, jotka eivät edellytä suoraa erityisosaamista. Lisäksi peruskoulutuksessa pyritään antamaan uusille syyttäjille osaamisperustan päivystystehtäviin.
Peruskoulutus liittyy käytännön operatiiviseen työhön syyttäjänä paikallisessa syyttäjäkamarissa. Peruskoulutus on siis työelämään integroitua oppimista.
Peruskoulutus on jaettu neljään moduuliin. Syyttäjä osallistuu yhteen moduuliin lukukautta kohden. Moduulien 3 ja 4 välissä on yhden lukukauden tauko. Sinä aikana osa osallistujista osallistuu AIAKOS-vaihto-ohjelmaan.
Moduuli 1 kestää 15 päivää, moduuli 2 kestää 20 päivää, moduuli 3 kestää 20 päivää ja moduuli 4 kestää 15 päivää.
Jokaisessa moduulissa on neljä kurssinvetäjää (syyttäjää), jotka suunnittelevat ja järjestävät kurssin ja huolehtivat kurssin osallistujista. Suurin osa kouluttajista on sisäisiä kouluttajia, ylempiä syyttäjiä Syyttäjävirastosta. Lisäksi käytetään ulkopuolisia kouluttajia, kuten poliiseja, tuomareita, rikostutkijoita, psykologeja ja toimittajia.
Peruskoulutuksen sisältö on hyvin laaja, sillä se kestää 14 viikkoa. EU:n oikeudesta ei järjestetä erillistä koulutusta. Peruskoulutuksen aiheisiin kuuluu kuitenkin Euroopan ihmisoikeussopimus.
Peruskoulutuksen ja pätevöitymisprosessin päättäminen
Loppukoetta ei ole. Henkilö työskentelee syyttäjänä ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Noin kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden jälkeen saa ammattinimikkeen, jonka myötä oikeudet ja valtuudet lisääntyvät. Neljännen moduulin lopussa järjestetään seremonia.