Tuomareiden ja syyttäjien peruskoulutus Euroopan unionissa

Tuomarit

Yleiskuvaus

Unkarin kansallisen tuomioistuinviraston (OBH) järjestämiin koulutuksiin kuuluvat peruskoulutukset ennen tuomariksi nimittämistä ja äskettäin nimitettyjen tuomareiden valmistava koulutus. Kaikki tuomioistuinten henkilökunnalle eli tuomariharjoittelijoille, avustaville tuomareille ja määräajaksi nimitetyille tuomareille järjestettävät koulutukset ovat pakollisia.

Koulutukset järjestetään seuraavien lainkäyttöalueiden mukaan: siviili-, rikos-, hallinto- ja työoikeus. Koulutuksiin sisältyy EU:n lainsäädäntöä, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuskirjaa koskevia osatekijöitä. Käytännöllisillä moduuleilla helpotetaan oikeusalan ammattiin kouluttautumista.

Koulutuksista vastaa Unkarin kansallisen tuomioistuinviraston puheenjohtaja, joka järjestää peruskoulutuksen Unkarin oikeusakatemian kautta.

Magyar Igazságügyi Akadémia | Magyarország Bíróságai (birosag.hu)

Peruskoulutukseen osallistuneiden määrä 2021

Peruskoulutukseen pääsy

Osallistujat valitaan hakumenettelyn kautta. Heidän on saatava hyväksyntä työnantajaltaan tuomioistuimessa, jossa he työskentelevät, sekä Unkarin oikeusakatemialta.

Peruskoulutuksen muoto ja sisältö

Tuomariharjoittelijoiden koulutusten tavoitteena on auttaa heitä valmistautumaan tuomaritutkintoon ja antaa vahvat perustiedot tuomarinuraa varten.

Tuomariharjoittelijoiden koulutus on jaettu neljään moduuliin:

1. Siviilioikeus (prosessioikeus ja aineellinen oikeus)
2. Rikosoikeus (prosessioikeus ja aineellinen oikeus)
3. Hallinto-oikeus, työoikeus, valtiosääntöoikeus ja EU:n lainsäädäntö.
4. Oikeuslaitoksen tehtävissä tarvittavien ammatillisten valmiuksien kehittäminen

Kaikki moduulit ovat tuomariharjoittelijoille pakollisia.

Rikosoikeutta varten on olemassa verkkokoulutus, johon sisältyy aineellista oikeutta, prosessioikeutta ja rangaistuslainsäädäntöä. Se koostuu 13 verkkoluennosta, jotka ovat osittain vuorovaikutteisia siten, että osallistuja voi jatkaa oppimateriaalin käsittelyä vain, jos hän vastaa oikein kouluttajan ja ammatillisen ohjaajan esittämiin kysymyksiin.

Siviilioikeutta varten on olemassa verkkokoulutus, johon sisältyy aineellista oikeutta, prosessioikeutta ja talousoikeutta. Se koostuu 13 verkko-oppimisluennosta, joista kaksi on vuorovaikutteisia siten, että osallistuja voi jatkaa oppimateriaalin käsittelyä vain, jos hän vastaa oikein luennoitsijan ja ammatillisen ohjaajan esittämiin kysymyksiin.

Hallinto- ja työalaa varten on olemassa verkko-opiskelukoulutus, johon sisältyy valtiosääntö-, hallinto- ja työoikeutta sekä EU:n lainsäädäntöä. Se koostuu 16 luennosta. Luennoista 11 on vuorovaikutteisia siten, että osallistuja voi jatkaa oppimateriaalin käsittelyä vain, jos hän vastaa oikein luennoitsijan ja ammatillisen ohjaajan esittämiin kysymyksiin.

Kouluttajat ovat tuomioistuinorganisaation tuomareita, ja ammatillisten valmiuksien kehittämisestä vastaava kouluttaja on ammattipsykologi.

Avustavien tuomareiden koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on laajentaa heidän tietämystään tapauksista, joita he voisivat käsitellä itsenäisesti, sekä tuomarinuraan valmistautuminen.

Avustavien tuomareiden koulutus koostuu oikeudenkäyntiharjoittelusta ja ammatillisten valmiuksien kehittämisestä. Osanottajat ovat avustavia tuomareita, jotka haluavat ryhtyä tuomareiksi. Koulutukset ovat heille pakollisia.

Kouluttajat ovat tuomioistuinorganisaation tuomareita, ja ammatillisten valmiuksien kehittämisestä vastaava kouluttaja on ammattipsykologi.

Määräajaksi nimitettäville tuomareille tarkoitetut koulutukset

Koulutuksen tavoitteena on antaa tukea oikeuslaitoksissa tehtävää työtä varten käytännönläheisellä menetelmällä, laajentaa koulutettavien ammatillista tietämystä sekä tarjota foorumi, jossa voidaan keskustella ratkaisutyön alkuvaiheessa esiin tulevista kysymyksistä.

Osat:

1. Siviili- ja rikosalan aineellinen oikeus
2. Siviili- ja rikosalan prosessioikeus
3. Ammatillisten valmiuksien kehittäminen

Koulutus on pakollinen tuomareille, jotka nimitetään määräajaksi. Koulutus on suoritettava oikeudellista tutkintoa edeltävänä vuonna.

Kouluttajat ovat tuomioistuinorganisaation tuomareita, ja ammatillisten valmiuksien kehittämisestä vastaava kouluttaja on ammattipsykologi.

Unkarin kansallinen tuomioistuinvirasto (OBH) edistää kansainvälisen kokemuksen hankkimista ja tutustumista erilaisiin oikeudellisiin taustoihin sekä EU:n lainsäädännön käytännön täytäntöönpanoon järjestämällä lyhytaikaisia kansainvälisiä koulutuksia, tarjoamalla mahdollisuuden osallistua vaihto-ohjelmiin ja ryhtymällä yhteistyökumppaniksi erilaisiin koulutushankkeisiin, jotta vähintään viisi prosenttia nimitetyistä tuomareista ja tulevista tuomareista voisi osallistua rajatylittävään koulutukseen.

EJTN:n jäsenenä ja eurooppalaisen tutkimusalueen tukijana OBH levittää koulutuksiaan, vaihto-ohjelmiaan ja opintokäyntejään näiden kahden laitoksen koulutusluetteloiden mukaan. OBH:n puheenjohtaja myöntää avustuksia tuomareille ja avustaville tuomareille sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomariharjoittelijoille sekä viiden kuukauden harjoittelujaksoon Eurooppaoikeuden akatemiassa.

Peruskoulutuksen ja pätevöitymisprosessin päättäminen

Koulutusten päätteeksi ei järjestetä koetta. Unkarin kansallinen tuomioistuinvirasto varmistaa Unkarin oikeusakatemian kautta, että tuomariharjoittelijoilla, avustavilla tuomareilla ja määräajaksi nimitetyillä tuomareilla on mahdollisuus osallistua suositeltuihin ja pakollisiin koulutuksiin, ja että heillä on pääsy verkko-opiskelumateriaaliin.

Syyttäjät

Yleiskuvaus

Unkarin syyttäjien koulutuskeskus (MÜK) on tarjonnut institutionaalisen kehyksen syyttäjäharjoittelijoiden ja alemman tason syyttäjien peruskoulutusta varten vuodesta 2006 lähtien. Sääntelytaustasta säädetään valtakunnansyyttäjän määräyksellä 14/2005. (ÜK. 9.) LÜ (unkariksi: 14/2005. (ÜK. 9.) LÜ utasítás). Syyttäjälaitoksessa työskentelee tällä hetkellä 93 syyttäjäharjoittelijaa. Kun heidät nimitetään syyttäjiksi, ei tehdä eroa sen välillä, nimitetäänkö heidät rikosoikeuden alalla vai rikosoikeuden ulkopuolisella alalla toimiviksi syyttäjiksi.

Unkarin syyttäjien koulutuskeskuksessa opiskellessaan syyttäjäharjoittelijat osoittavat valvotun oikeudellisen harjoittelujakson loppuun saakka, missä määrin he ovat pystyneet hankkimaan tietoa koulutusmateriaalista pääsyyttäjänvirastoissa järjestettävissä sisäisissä kokeissa, jotka arvioidaan arvosanoin. Näin heitä ei pyydetä suorittamaan lisäkoulutusta, ennen kuin he ovat suorittaneet asianajajatutkinnon. Koulutuskurssien hyödyllisyydestä kertovat sekä pääsyyttäjänvirastojen vuosikertomukset että asianajajatutkintojen tulokset. Unkarin asianajajatutkinnossa asetetaan yhdenmukaiset vaatimukset asianajajille, joilla on käytännön kokemusta eri oikeudenaloilta. Sääntelytausta on seuraava: Vuoden 2013 aikuiskoulutuksesta annetun lain nro LXXVII 27/A §, oikeusministerin antamasta asianajajatutkinnosta annettu asetus 5/1991. (IV. 4.).

Peruskoulutukseen pääsy

Avoimet syyttäjäharjoittelijapaikat voidaan täyttää hakemusten perusteella. Vuoden 2011 valtakunnansyyttäjän, syyttäjien ja muiden syyttäjälaitosten työntekijöiden asemasta ja syyttäjän urasta annetun lain nro CLXIV 109 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään siitä, kuka voidaan nimittää syyttäjäharjoittelijaksi. Edellytyksiin sisältyvät erityisesti seuraavat: Unkarin kansalaisuus, puhdas rikosrekisteri ja oikeustieteellinen tutkinto. Syyttäjäharjoittelija ei saa olla poliittisen puolueen jäsen eikä harjoittaa poliittista toimintaa. Valtakunnansyyttäjä päättää syyttäjäharjoittelijoiden nimittämisestä. Lain nro CLXIV säännöksiä sovelletaan syyttäjäharjoittelijoille maksettaviin palkkioihin.

Avoimia syyttäjäharjoittelijapaikkoja on voinut hakea sähköisesti vasta vuodesta 2019 lähtien. Sääntelytausta on seuraava: Syyttäjäharjoittelijapaikkahakemuksia käsittelevästä tietotekniikkajärjestelmästä annettu valtakunnansyyttäjän määräys 10/2019. (V. 28.) (unkariksi: 10/2019. (V. 28.) LÜ utasítás). Kaikille hakijoille annetaan mahdollisuus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi kaksikierroksisen valintamenettelyn aikana. Kahdessa viimeisimmässä syyttäjäharjoittelijoiden valintamenettelyssä vuosina 2019 ja 2021 hakijoilla oli myös tilaisuus esitellä vieraiden kielten taitojaan. Kielihaastattelujen myötä tarjoutui myös tilaisuus rekrytoida hakijoita, joilla on korkeatasoiset kielitaidot, erityisesti englannin kielen taito. Tämä vahvistettiin THEMIS-kilpailuun kahden viime vuoden aikana osallistuneiden syyttäjäharjoittelijaryhmien tuloksissa.

Peruskoulutuksen muoto ja sisältö

Unkarin syyttäjien koulutuskeskuksen koulutusjärjestelmä perustuu keskitetysti järjestettyyn syyttäjäkoulutukseen, joka koostuu luennoista ja ammatillisista kuulemisista. Se kestää yhteensä kuusi viikkoa. Syyttäjäharjoittelijoiden teoreettisessa valmistautumisessa asianajajatutkintoon noudatetaan oikeusministerin antamaa aiheluetteloa ja se mukautetaan siihen. Se perustuu yhtenäiseen kansalliseen opetussuunnitelmaan ja koulutusohjelmaan. Luennoilla käsitellään yksityiskohtaisesti syyttäjien toimivaltaan ja pätevyyteen liittyviä aiheita tai aiheita, jotka kokemuksen mukaan aiheuttavat ongelmia tai oikeudellisia tulkintavaikeuksia asianajajatutkinnoissa.

Syyttäjälaitoksen koulutustoiminnasta vastaavat pääasiassa syyttäjälaitoksen johtavat syyttäjät, joilla on laaja työkokemus ja teoreettinen tietämys. Useilla heistä on myös tieteellinen tai akateeminen tutkinto, ja he toimivat oikeustieteellisen tiedekunnan professoreina tai luennoitsijoina ja asianajajatutkintojen tutkintolautakunnan jäseninä. Luennot ja esitykset on myös ladattu syyttäjälaitoksen intranetiin, ja ne ovat siellä saatavilla.

Syyttäjäharjoittelijoiden koulutusprosessin vaiheet ovat seuraavat:

Syyttäjän ammatin perusteet (3 päivää):

(Syyttäjälaitoksen historia, Syyttäjälaitoksen rakenne ja symbolit, Syyttäjäetiikka, Syyttäjien perusoikeudet ja -velvollisuudet syyttäjän oikeudellisesta asemasta annetun lain mukaisesti, Työsuhteet syyttäjälaitoksessa, Rikosoikeuden alalla toimivien syyttäjien perustehtävät ja -vastuut, Rikosoikeuden ulkopuolisilla aloilla toimivien syyttäjien tehtävät, Syyttäjien harjoittama valvonta rangaistusten täytäntöönpanossa, Päivittäisen syyttäjäntyön organisointi, Asiakirjojen ja asianhallinnan perussäännöt, Salassa pidettävien tapausten käsittely (tietosuoja ja tietoturva)).

Asianajajatutkinnon B-osa (3 viikkoa):

Rikosalan aineellinen oikeus, rikosalan prosessioikeus, rangaistuslainsäädäntö ja rangaistusten täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö, oikeuskäytäntöä koskeva keskustelu (viharikoksia, ihmiskauppaa, perheväkivaltaa, oikeudellista syytettä ja todisteiden käyttöä koskeva oikeuskäytäntö), oikeudenkäyntejä ja riita-asioita koskevat taidot, muutoksenhaun laatiminen, vähäisiä ja hallinnollisia rikkomuksia koskeva lainsäädäntö (hallinnolliset menettelyt, hallinnolliset rangaistukset, toimenpiteet, ratkaisut ja valitukset, paikan päällä tapahtuvat menettelyt, muutoksenhaku ja oikeussuojakeinot, syyttäjien rooli, uudelleenkäsittely ja täytäntöönpano).

Asianajajatutkinnon A-osa (1 viikko):

Siviilioikeus, kauppaoikeus ja siviilialan prosessioikeus

Asianajajatutkinnon C-osa (1 viikko):

Työ- ja sosiaaliturvaoikeus, valtiosääntöoikeus ja julkishallinto-oikeus, EU:n lainsäädäntö.

Syyttäjäharjoittelijoiden käytännön harjoittelu järjestetään maakuntien syyttäjänvirastoissa (ks. pääsyyttäjänvirastot). Jokainen syyttäjäharjoittelija suorittaa harjoittelunsa ja hankkii käytännön kokemusta yksilöllisesti mukautetun oikeudellisen harjoittelusuunnitelman mukaisesti toimimalla vuorotellen kaikilla syyttäjäntoiminnan aloilla (syyttäjän tutkinta, rikosoikeuden ala, rikosoikeuden ulkopuolinen ala, rangaistuslainsäädäntö ja rangaistusten täytäntöönpano). Suoritetut tehtävät kirjataan oikeudellista harjoittelua koskevaan kertomukseen. Tätä tehtävää varten ”ohjaajiksi” kutsutut valvojat antavat syyttäjäharjoittelijoille päivittäin tehokasta tukea, jotta he saavat ammatillista tietoa ja kokemusta.

Koska yksi oikeustieteellisen tutkinnon edellytyksistä on vähintään keskitasoinen vieraan kielen koe (vieraan kielen tutkintotodistus), syyttäjäharjoittelijoilla on vieraan kielen taito jo silloin, kun heidät hyväksytään syyttäjälaitokseen. Useimmat heistä ovat suorittaneet kielitutkinnon vähintään kahdella vieraalla kielellä. Koulutukseen kuuluu myös erilaisia kilpailuja (Kozma Sándor -tiedekilpailu, Mailáth György -tiedekilpailu, kuvitteellisia tuomioistuimia ja oikeuskäytäntöä koskevat kilpailut, Themis-kilpailu) sekä (syyttäjälaitoksen ja EU:n järjestämiä) tieteellisiä ja tutkimuskonferensseja, joihin syyttäjäharjoittelijat voivat osallistua. Tällaisissa ohjelmissa he voivat syventää vieraan kielen taitojaan. THEMIS-kilpailuun osallistuvat syyttäjäharjoittelijat saavat erittäin intensiivistä ja erittäin ammattimaista englanninkielisen oikeusterminologian koulutusta englantia toisena kielenään puhuvan juristiopettajan johdolla. Tulevaisuudessa tarkoituksena on lisätä vieraiden kielten kurssien määrää ja ottaa suurempi määrä syyttäjäharjoittelijoita mukaan EJTN:n järjestämiin koulutuksiin.

Syyttäjäharjoittelijoille järjestetyn koulutuksen lisäksi syyttäjälaitos tukee osallistumista muuhun koulutustoimintaan. Sen puitteissa on myös mahdollista tehdä opintosopimus, jonka perusteella voidaan hakea muun muassa vapautusta työntekovelvollisuudesta ja tukea opintomaksuihin. Myös syyttäjäharjoittelijoilla on tämä mahdollisuus tavallisesti osallistuessaan oikeuden erityisalan jatkokoulutukseen ja saadakseen tohtorin tutkinnon.

Alemman tason syyttäjien eli syyttäjäntutkinnon suorittaneiden syyttäjälaitosten työntekijöiden, joita ei ole vielä nimitetty syyttäjiksi, ammatillisesta koulutuksesta määrätään määräyksessä 13/2017 (VIII. 17.) LÜ (unkariksi: 13/2017 (VIII. 17.) LÜ utasítás). Alemman tason syyttäjien koulutusta tuetaan pitkälle kehitetyllä kannustinjärjestelmällä: kunkin alemman tason syyttäjän on saatava tietty määrä koulutuspisteitä tietyin väliajoin. Pistejärjestelmä on esitetty edellä mainitun valtakunnansyyttäjän määräyksen liitteessä, ja pisteitä voidaan myöntää muun muassa osallistumisesta koulutuskursseille, konferensseihin ja seminaareihin, luennoimisesta ja tieteellisten julkaisujen julkaisemisesta.

Vuodesta 2022 lähtien syyttäjäharjoittelijoiden, alemman tason syyttäjien ja syyttäjien koulutukseen lisätään kaksi uutta koulutusmoduulia. Ensimmäinen on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä kolmipäiväinen kansainvälinen kurssi, joka tarjoaa kattavaa ja monitahoista tietoa syyttäjälaitoksen kansainvälisistä suhteista. Koulutuksen on määrä kattaa monenlaisia kysymyksiä kansainvälisiä yhteyksiä ja viestintää koskevista säännöistä aina syyttäjän kansainvälisiin tehtäviin.

Toinen on kaksipäiväinen eurooppaoikeuden kurssi, joka pidetään niin ikään kahdesti vuodessa syyttäjäharjoittelijoille, alemman tason syyttäjille ja syyttäjille. Ensimmäisenä päivänä järjestetään yleinen EU:n lainsäädäntöä koskeva koulutus ja toisena päivänä kattava oikeusvaltioperiaatetta koskeva koulutus, joka perustuu asiakirjaan EJTN Training Guide on the rule of law for judges and prosecutors (EJTN:n oikeusvaltioperiaatetta koskeva koulutusopas tuomareille ja syyttäjille, ei suomenkielistä versiota).

Peruskoulutuksen ja pätevöitymisprosessin päättäminen

Syyttäjäharjoittelijoiden tiedot testataan säännöllisesti kirjallisin tai suullisin kokein kunkin koulutustilaisuuden jälkeen. Jos syyttäjäharjoittelija on suorittanut kaikki koulutustilaisuudet ja kokeet, pääsyyttäjä, joka soveltaa syyttäjäharjoittelijaan työnantajan oikeuksiaan, päättää syyttäjäharjoittelijan harjoittelua koskevan kertomuksen ja antaa todistuksen kolmivuotisen oikeudellisen harjoittelun onnistuneesta suorittamisesta. Mainittu todistus on edellytyksenä hakemukselle oikeusministeriön järjestämään asianajajatutkintoon. Todistuksen saatuaan syyttäjäharjoittelijat voivat jättää suoraan ja sähköisesti hakemuksensa osallistumiseksi asianajajatutkinnon kolmeen osaan. Syyttäjäharjoittelijat voivat hakea alemman tason syyttäjän ja syyttäjän virkoja saatuaan todistuksen, joka osoittaa, että he ovat suorittaneet asianajajatutkinnon hyväksytysti.

Syyttäjälaitoksella on useita kannustintasoja, joilla tuetaan syyttäjäharjoittelijoiden valmistautumista asianajajatutkintoon. Niihin kuuluu 20 päivän työaikakorvaus kustakin kokeen osasta, josta maksetaan palkkaa. Syyttäjäharjoittelijoilla on oikeus saada täysimääräinen korvaus maksetuista tutkintomaksuista, jos he saavat asianajajatutkinnosta erinomaisen tai erittäin hyvän tuloksen, ja puolet tutkintomaksuista korvataan, jos he saavat hyvän tuloksen. Jos asianajajatutkinnon tulos on erittäin hyvä, valvova syyttäjä saa rahallisia kannustimia.