Yleiskuvaus
Yleisten tuomioistuinten tuomareiden ja syyttäjien peruskoulutuksesta vastaa Itävallan oikeuslaitos. Seuraavat tiedot koskevat ainoastaan näitä oikeusalan ammattilaisten ryhmiä.
Itävallan tuomareiden ja yleisten syyttäjien peruskoulutusvaihe on pakollinen, ja sen järjestävät neljän alueellisen ylioikeuden (Wien, Graz, Linz ja Innsbruck) presidentit. Toisin kuin joissakin muissa maissa, Itävallassa ei ole oikeusalan oppilaitosta tai akatemiaa, vaan koulutusjärjestelmä on melko hajanainen.
Tuomari- ja syyttäjäharjoittelijat suorittavat saman neljän vuoden peruskoulutuksen. Tässä vaiheessa ei ole erikoistumista.
Peruskoulutuksen peruselementit on määritelty tuomareista ja syyttäjistä annetussa laissa sekä tuomareiden koulutusasetuksessa.
Peruskoulutuksen suunnittelusta ja sisällöstä päättävät neljän alueellisen ylioikeuden presidentit.
Heinäkuun 1. päivästä 2021 alkaen koulutettavia tuomareita ja syyttäjiä on ollut 180.
Peruskoulutukseen pääsy
Oikeustieteellisestä koulutuksesta valmistuneella on oikeus osallistua seitsemän kuukauden pituiseen tuomioistuinharjoitteluun, joka on lakisääteinen vaatimus ”klassisen” oikeusalan ammatin (tuomarin, yleisen syyttäjän, asianajajan tai notaarin) harjoittamiselle. Hakiessaan tuomioistuimen harjoittelupaikkaa hakijoiden on ilmoitettava, hakevatko he tuomioistuimen valmistavaan palveluun (eli tuomariksi tai yleiseksi syyttäjäksi). Tietyissä olosuhteissa myös takautuva ilmoitus on mahdollinen.
Tuomioistuimen valmistavan palvelun hakumenettelystä vastaa hakijan asuinpaikan perusteella toimivaltainen alueellinen ylioikeus.
Tuomioistuinharjoittelu koostuu kahden tai kolmen kuukauden pituisista toimeksiannoista eri yleisille tuomioistuimille, jotka käsittelevät siviili- ja rikosoikeudellisia asioita.
Ensimmäisen toimeksiannon jälkeen jokainen hakija suorittaa toimivaltaisen alueellisen ylioikeuden presidentin edessä kokeen, joka kattaa toimeksiannon aiheet. Jos hakija läpäisee kokeen, hänellä on oikeus osallistua valintamenettelyn seuraavalle kierrokselle.
Toinen kierros koostuu kahdesta siviili- ja rikosoikeutta koskevasta kirjallisesta kokeesta, joissa hakijoiden on laadittava tuomioistuimen päätös todellisten oikeudenkäyntiasiakirjojen perusteella. Näiden kokeiden kesto on viisi tuntia. Peruskoulutuksessa mukana olevat tuomarit tai syyttäjät arvioivat päätösluonnokset.
Toisen kierroksen läpäisseet hakijat etenevät kolmannelle kierrokselle, johon kuuluu neljä suullista koetta (siviilioikeus, siviiliprosessi, rikosoikeus, rikosprosessi) samoin peruskoulutuksessa mukana olevien tuomareiden edessä.
Kaikki hakijat, jotka ovat läpäisseet edelliset valintakierrokset, kutsutaan toimivaltaisen alueellisen ylioikeuden presidentin sekä ylemmän syyttäjänviraston ja Itävallan tuomariliiton edustajan haastatteluun.
Tämän jälkeen alueellisen ylioikeuden presidentti nimittää valitut hakijat liittovaltion oikeusministeriöön valintakierrosten tulosten sekä tuomioistuintoimeksiantojen aikana koulutuksesta vastaavien tuomareiden laatimien vakiomuotoisten kirjallisten arviointien perusteella.
Lopuksi liittovaltion oikeusministeriö kutsuu nimetyt hakijat loppuhaastatteluun.
Tämän jälkeen liittovaltion oikeusministeri nimittää valitut hakijat tuomari- ja syyttäjäharjoittelijoiksi.
Kaikki edellä mainitut kokeet ja haastattelut voi suorittaa vain kerran. Koko valintamenettely kestää noin 14 kuukautta.
Koulutuksen suorittaneita asianajajia pyydetään hakemaan tuomariharjoittelijan avoimena olevaa tehtävää. Heidän on suoritettava mukautettu peruskoulutusvaihe ja lisäkoe.
Peruskoulutuksen muoto ja sisältö
Nelivuotinen peruskoulutusvaihe toteutetaan työssä oppimalla. Tämä tarkoittaa, että tuomari- ja syyttäjäharjoittelijat voidaan määrätä tuomioistuimeen tai syyttäjänvirastoon milloin tahansa heidän peruskoulutuksensa aikana.
Heidän päätehtävänään on avustaa kouluttavaa tuomaria tai syyttäjää laatimalla oikeudellisia päätöksiä, järjestämällä kuulemisia, edustamalla syyttäjänvirastoa oikeudenkäynneissä jne. kouluttavan tuomarin tai syyttäjän valvonnassa.
Nämä toimeksiannot kestävät kahdesta neljään kuukautta, ja ne kattavat kaikkien oikeusasteiden tuomioistuimet (kuten piirituomioistuimet, aluetuomioistuimet, alueelliset ylioikeudet jne.) ja syyttäjänviraston sekä asianajotoimistot.
Näiden tuomioistuintehtävien lisäksi kaikki tuomari- ja syyttäjäharjoittelijat suorittavat kahden viikon toimeksiannon jossakin rikoksen uhrien suojeluorganisaatiossa sekä kolmen viikon toimeksiannon vankeinhoitolaitoksessa.
Lisäksi kaikki tuomari- ja syyttäjäharjoittelijat suorittavat teoriakursseja, jotka kattavat muun muassa siviilioikeuden, rikosoikeuden, perheoikeuden, EU:n oikeuden, hallinto- ja perustuslakioikeuden, oikeusalan osaamisen ja digitaaliset taidot.
Jokaisen tuomari- ja syyttäjäharjoittelijan on myös suoritettava ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia sekä Itävallan oikeushistoriaa koskevat opinnot.
Teoriatunnit sisältävät esitelmiä, ryhmätöitä, työpajoja jne. Oikeudellisissa asioissa kouluttajina toimivat pääasiassa tuomarit ja yleiset syyttäjät. Pehmeän osaamisen kouluttamisessa Itävallan oikeuslaitos luottaa enimmäkseen alan asiantuntijoihin.
Kansallisen koulutusohjelman lisäksi tuomari- ja syyttäjäharjoittelijoita kehotetaan ja kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin koulutustoimiin, kuten EJTN:n ja ERA:n tarjoamiin koulutustoimiin.
Peruskoulutuksen ja pätevöitymisprosessin päättäminen
Loppukoe suoritetaan peruskoulutusvaiheen neljän viimeisen kuukauden aikana (tuomareista ja syyttäjistä annetun lain 20 §, ks. linkki Yleiskuvaus-osiossa). Se koostuu kahdesta kirjallisesta kokeesta (siviili- ja rikosoikeus), joissa harjoittelijan on kymmenen tunnin aikana laadittava yksi päätös todellisten oikeudenkäyntiasiakirjojen perusteella. Lisäksi loppukokeeseen kuuluu suullinen koe, joka suoritetaan neljän tuomarin/syyttäjän (joista yhden on oltava toimivaltaisen alueellisen ylioikeuden presidentti) ja yhden asianajajan muodostaman lautakunnan edessä. Suulliseen kokeeseen kuuluvat rikosoikeus, rikosprosessioikeus, siviilioikeus, siviiliprosessioikeus, kauppaoikeus, valtiosääntöoikeus, ihmis- ja perusoikeudet, hallinto-oikeuden perusteet, kuulemismenettelyt, palvelussuhdelainsäädäntö ja EU:n oikeus. Suullinen koe ei ole julkinen, ja se kestää vähintään kaksi tuntia. Kokeen voi uusia kerran.
Loppukokeen ja neljän vuoden peruskoulutuksen jälkeen tuomariharjoittelija voidaan nimittää tuomariksi tai syyttäjäksi. Tätä varten harjoittelijan on haettava avointa tehtävää. Haetusta tehtävästä riippuen hakijat asettaa paremmuusjärjestykseen joko yksi tai kaksi valiokuntaa, jotka koostuvat tuomioistuinten jäsenten keskuudestaan soveltuvuuden perusteella valitsemista tuomareista. Valiokunta toimittaa jokaista avointa tehtävää kohti kolmen hakijan luettelon liittovaltion oikeusministerille, joka nimittää tuomarin tai syyttäjän luettelon mukaisesti.