Yleiskuvaus
Tarjotaanko peruskoulutusta? Jos sitä tarjotaan, onko se pakollinen?
Kyllä, rekisteröityäkseen asianajajayhdistykseen asianajajaharjoittelijan on suoritettava ammatillinen koulutus ja läpäistävä eettisten sääntöjen mukainen koe (ks. jäljempänä).
Onko peruskoulutuksessa eroa koulutettavien ryhmien, esimerkiksi organisaation sisäisten juristien ja asianajajien, välillä?
Tässä annetut vastaukset koskevat ainoastaan asianajajien peruskoulutusta.
Mitkä tahot vastaavat peruskoulutuksen järjestämisestä?
Asianajajien ammatillisen peruskoulutuksen järjestävät ammatilliset koulutuskeskukset (lisätietoja on jäljempänä).
Mikä on peruskoulutuksen oikeusperusta?
Asianajajien käytännesäännöt – 3.14 § ja sitä seuraavat pykälät
Oikeuslaitoksesta annettu laki – 434 §
Peruskoulutukseen pääsy
Onko koulutukseen hakijoille pääsyvaatimuksia?
Asianajajan ammatin harjoittamisen edellytyksistä säädetään seuraavaa:
”Asianajajan ammattinimikettä ei saa käyttää eikä asianajajan ammattia harjoittaa, ellei ole Belgian tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, jolla on oikeustieteen tohtorin tai maisterin tutkinto, joka on vannonut 429 §:ssä tarkoitetun valan ja joka on rekisteröity asianajajaliittoon tai harjoittelijaluetteloon ” (oikeuslaitoksesta annetun lain 428 §).
Peruskoulutuksen osalta säädetään seuraavaa:
”Rekisteröityäkseen asianajajayhdistykseen harjoittelijan on suoritettava ammatillinen koulutus ja läpäistävä eettisten sääntöjen mukaisesti järjestettävä koe” (asianajajien käytännesääntöjen 3.14 §).
Mikä on pääasiallinen rekrytointimenettely? Jos menettely perustuu kilpailuun, kuka hallinnoi sitä?
–
Voiko koulutukseen päästä muilla tavoin?
Ei.
Yksi poikkeus on, ja siitä säädetään 17 päivänä helmikuuta 1998 annetussa direktiivissä 98/5/EY (jota sovelletaan Belgiassa ammattiaan harjoittaviin asianajajiin, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa jossain toisessa jäsenvaltiossa).
Peruskoulutuksen muoto ja sisältö
Mikä on koulutuksen kesto ja aikataulu?
”Asianajajayhdistykseen rekisteröityminen edellyttää, että kolmen vuoden koulutusjakso on suoritettu, jollei 428 a §:n 2 momentista muuta johdu” (oikeuslaitoksesta annetun lain 434 §).
Ks. eettisten sääntöjen 3.14 § ja sitä seuraavat pykälät koulutusvuosien sisällöstä (kurssit, kokeet, koulutusvelvoitteet).
Miten koulutus järjestetään?
Koulutus järjestetään sisäisesti eettisten sääntöjen 3.23 §:n mukaisesti.
Ammatilliset koulutuskeskukset järjestävät oikeudellisen peruskoulutuksen. Ammatillisia koulutuskeskuksia on neljä, ja niihin kuuluvat seuraavat asianajajayhdistykset: Bryssel; Namur-Dinant-Luxembourg; Charleroi-Mons-Brabant Wallon-Tournai; Liège-Eupen-Huy-Verviers.
Ammatillisen koulutuskeskuksen johtaja järjestää ja koordinoi oikeudellista ammatillista koulutusta ja kokeita.
Keitä kouluttajat ovat?
Opettajat ovat asianajajia, jotka ovat rekisteröityneet johonkin ammatillisen koulutuskeskuksen lainkäyttövaltaan kuuluvaan asianajajayhdistykseen. Opettaminen on vapaaehtoista, ja asianajajat työskentelevät joskus työparina opetettavaan aineeseen erikoistuneen tuomarin kanssa.
He ovat siis asianajajan ammatin ohella kouluttajia.
Ammatilliset koulutuskeskukset koordinoivat tätä.
Mitkä ovat peruskoulutuksen sisältö ja tavoitteet?
Ensimmäinen harjoitteluvuosi (eettisten sääntöjen 3.14 §)
Kurssilla – ja kokeessa, ellei erikseen toisin määrätä – käsitellään yhteensä 84 tunnin ajan seuraavia aiheita:
1. etiikka (16 tuntia)
2. siviilioikeudellinen menettely (16 tuntia)
3. rikosoikeudellinen menettely, mukaan lukien vapautensa menettäneiden tai poliisin, syyttäjänviraston tai tutkintatuomarin kuulemien henkilöiden puolustaminen (16 tuntia)
4. hallinnollinen menettely (8 tuntia)
5. oikeusapu (8 tuntia)
6. talousoikeudesta ja rahanpesun estämisestä johtuvat vero- ja sosiaaliturvavelvoitteet (8 tuntia)
7. vaihtoehtoiset riitojenratkaisumuodot (8 tuntia)
8. asianajajien käytettävissä olevat tietotekniset välineet (4 tuntia).
Harjoittelun toinen ja kolmas vuosi (eettisten sääntöjen 3.14 a §)
Harjoittelijan, joka on saanut 3.16 §:n 1 momentin mukaisen pätevyyttä koskevan todistuksen asianajajan ammatista, on toisen ja kolmannen harjoitteluvuotensa aikana osallistuttava käytännön ammatilliseen koulutukseen, jossa käsitellään seuraavia aiheita:
1. etiikka (12 tuntia)
2. EU:n lainsäädäntö, mukaan lukien eurooppalainen yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (vähintään 12 tuntia)
3. yksi tai useampi ei-tyhjentävä aihepiiri (vähintään 24 tuntia), joka valitaan seuraavista vaihtoehdoista:
- nuorten oikeudet (vähintään 8 tuntia)
- omaisuuden ja henkilöiden tilapäinen hallinnointi (vähintään 8 tuntia)
- ulkomaalaislainsäädäntö (vähintään 8 tuntia)
- yksityiskohtainen rikosoikeus, mukaan lukien rangaistuksen täytäntöönpano ja toimivaltaiset tuomioistuimet (vähintään 8 tuntia)
- maksukyvyttömyyslainsäädäntö (luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt) (vähintään 8 tuntia)
- takavarikointi- ja pakkotäytäntöönpano-oikeus (vähintään 8 tuntia) – perheoikeus (vähintään 8 tuntia)
- taseiden ja tilinpäätösten lukeminen (vähintään 8 tuntia)
- oikeus vastuuseen ja korvaukseen henkilövahingoista, mukaan lukien tahallisten väkivallantekojen uhrien korvausrahasto (vähintään 16 tuntia)
- työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntö (vähintään 16 tuntia).
Heidän on myös osallistuttava vähintään neljän päivän ajan yhteen tai useampaan seminaariin, joissa keskitytään erityisesti kirjalliseen viestintään, suulliseen viestintään, tiedotusvälineitä koskevaan viestintään, edunvalvontaan, kokouksiin, neuvotteluihin, yhteistyöoikeuteen, sovitteluun, asianajajiin ja sovitteluun jne.
Ammatillisten koulutuskeskusten järjestämät tietyt erityiskoulutuskurssit, joilla koulutettava voi seurata toisen ammatinharjoittajan työtä, voidaan rinnastaa näihin.
Kuka suunnittelee peruskoulutusohjelmat?
Eettisten sääntöjen 3.24 §:
”Rajoittamatta Belgian ranskan- ja saksankielisten asianajajayhdistysten liiton valtuuksia tehdä sellaisia aloitteita, joita se pitää hyödyllisinä peruskoulutuksen vaatimusten ja sisällön standardoimiseksi, jokainen ammatillinen koulutuskeskus hyväksyy ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteet ja sisällön sekä työjärjestyksen kuultuaan Belgian ranskan- ja saksankielisten asianajajayhdistysten liiton hallintoneuvostoa ja, jos koulutuskeskus kuuluu useammalle kuin yhdelle asianajajayhdistykselle, myös näiden jäseniä. Näin päätetään myös koulutettavalle ehdotetuista lisäasioista ja niiden pakollisuudesta.”
Mitä menetelmiä koulutuksessa käytetään?
Katso vastaus edellä olevaan kohtaan Mitkä ovat peruskoulutuksen sisältö ja tavoitteet?
Mitä koulutuksen käytännön elementtejä sovelletaan koulutettaviin?
Katso vastaus edellä olevaan kohtaan Mitkä ovat peruskoulutuksen sisältö ja tavoitteet?
Miten koulutettavia arvioidaan? Kuinka usein ja kenen toimesta?
Harjoittelun ensimmäinen vuosi:
Katso 3.16 §:
”Ensimmäisessä istunnossa kurssin suorittamisen jälkeen harjoittelijan on suoritettava koe (= todistus asianajajan ammattiin soveltuvuudesta), jossa on kirjallinen kysymys seuraavista asioista: siviiliprosessi, rikosprosessi, hallinnollinen menettely, kabinetti- ja verovelvoitteiden järjestäminen, oikeusapu. Lisäksi siihen kuuluu suullinen kysymys etiikasta.”
ja 3.18 §:
”Ammatilliset koulutuskeskukset järjestävät yhdessä 3.16 §:n 1 momentissa ja 3.17 §:n 1 momentissa tarkoitetut kirjalliset kokeet. Kukin ammatillinen koulutuskeskus järjestää suullisen kokeen etiikasta Belgian ranskan- ja saksankielisten asianajajayhdistysten liiton laatiman kysymyspatteriston pohjalta ja liiton etiikasta vastaavan johtajan johdolla.”
Pisteytys:
Koulutettavalle, joka on saanut vähintään 10/20 pistettä kaikissa oppiaineissa, myönnetään todistus asianajajan pätevyydestä. Valintalautakunta voi myös myöntää todistuksen koulutettavalle, joka on saanut vähintään viidestä aineesta 10/20 pistettä ja kaikista aineista keskimäärin 50 prosenttia pisteistä.
Harjoittelun toinen ja kolmas vuosi:
Katso 3.14 a §:
- kurssi
- seminaarit
Kursseihin ja seminaareihin osallistuminen on pakollinen osa harjoittelua.
Toteutetaanko mitään koulutustoimia muiden oikeusalan ammattilaisten kanssa? Jos toteutetaan, miten tämä on järjestetty?
Eettisten sääntöjen 3.2 §:
”Harjoittelujakso, joka on suoritettu ulkomailla asianajotoimistossa, yrityksessä, jossa on organisaation sisäinen asianajaja, tai kansainvälisen tuomioistuimen oikeussihteerinä, voidaan ottaa huomioon harjoitteluna seuraavilla kolmella ehdolla:
- Koulutettava on suorittanut vuoden harjoittelun ja täyttänyt siihen liittyvät velvollisuutensa
- Koulutettavalla on ennakkoon saatu lupa
- Koulutettava toimittaa luvan myöntäjälle yksityiskohtaisen selvityksen toiminnastaan kyseisenä ajanjaksona.
Harjoittelun valvojan, sen yrityksen sisäisen asianajajan, jonka kanssa hän on suorittanut harjoittelunsa, tai sen tuomarin, jolle hän on toiminut avustajana, on hyväksyttävä tämä selvitys.”
Tätä säännöstä tarkistetaan parhaillaan, jotta voidaan mahdollisesti laajentaa määräaikaisen palvelukseen siirron mahdollisuuksia.
Mitkä ovat EU-lainsäädäntökoulutusta, kieltenopetusta ja peruskoulutuksen EU:hun liittyviä osia koskevat erityispiirteet, esimerkiksi osallistuminen Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvoston (Council of Bars and Law Societies of Europe, CCBE) tai Euroopan asianajajaliiton (European Lawyers Foundation, ELF) toimintaan?
Näitä aiheita käsitellään harjoittelun toisena vuonna (ks. 3.14 a §) kurssilla:
EU:n lainsäädäntö, mukaan lukien eurooppalainen yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (vähintään 12 tuntia).
Kuinka monta koulutettavaa koulutukseen hyväksytään? Mukautetaanko koulutettavien lukumäärää vuosittain ja kenen toimesta?
Peruskoulutuksen ja pätevöitymisprosessin päättäminen
Päättyykö peruskoulutus loppukokeeseen? Miten tämä on järjestetty? Kuka vastaa kokeesta?
Ks. vastaus kysymykseen 3.8.
Suoritettuaan CAPA-testin ja täytettyään eettisten sääntöjen mukaiset harjoitteluvelvoitteensa koulutettava hakee asianajajaneuvostolta asianajajayhdistyksen jäsenyyttä.
Onko olemassa muuta rekrytointimenettelyä, jonka avulla voi päästä asianajajaksi, kun peruskoulutus on suoritettu?
–