Hyppää pääsisältöön
suomi

Voidaanko minun tapaukseeni soveltaa perusoikeuskirjaa?

Jos epäilet, että perusoikeuksiasi on loukattu, voit selvittää tämän osion avulla, voidaanko asiaan soveltaa EU:n perusoikeuskirjaa.

Johdanto

Tämän tarkistuslistan avulla voit selvittää, kuuluuko jokin tietty tapaus EU:n perusoikeuskirjan soveltamisalaan.

Perusoikeuskirjaa sovelletaan vain

  • EU:n toimielinten antamiin säädöksiin, tai
  • EU-maiden kansallisten elinten säädöksiin, joilla pannaan täytäntöön EU:n lainsäädäntöä.

Tarkistuslistan avulla voit selvittää, koskevatko kansallisten elinten säädökset EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Tarvitsetko lisätietoja?

Vastuuvapauslauseke

Tarkistuslista on tarkoitettu ainoastaan ohjeeksi. Siinä ei anneta oikeudellista neuvontaa eikä se aiheuta laatijoille tähän liittyvää vastuuta.

Jos tarvitset opastusta omaa asiaasi koskevan oikeudenkäyntimenettelyn aloittamiseksi, pyydä apua oikeusalan ammattilaiselta.

Näissä ohjeissa tarkastellaan vain sitä, voidaanko perusoikeuskirjaa soveltaa yksittäiseen tapaukseen. Vaikka vastaus olisi myönteinen, se ei välttämättä tarkoita, että perusoikeuskirjaa olisi rikottu.

Tarkistuslista

Charterclick steps
Kuka valittaa perusoikeuden rikkomisesta?
Lisätietoja perusoikeuskirjan suojan piiriin kuuluvista henkilöistä on käyttöohjeiden osan II kohdassa 1.
Liittyykö asiaan EU:n kansalaisille vahvistettu perusoikeus?
Ks. luettelo perusoikeuskirjan määräyksistä

Consider the following list of the Charter’s provisions

Asia voi koskea perusoikeutta, jota perusoikeuskirja ei takaa EU:n kansalaisille (erityisesti perusoikeuskirjan 18 artiklan mukaista oikeutta turvapaikkaan). Se voi koskea myös oikeutta, joka ei ole perusoikeuskirjan mukainen perusoikeus.
Ennen kuin todetaan, että EU:n perusoikeudet eivät ole asian kannalta merkityksellisiä, on otettava huomioon, että perusoikeuskirja ei ole ainoa perusoikeuksien suojelun tarjoaja EU:ssa. Koska EU:ssa ei aiemmin ollut kattavaa oikeuksia koskevaa säädöstä, unionin tuomioistuin on 70-luvulta lähtien edistänyt perusoikeuksien suojelua vahvistamalla ne EU:n oikeuden yleisiksi periaatteiksi. Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan, että nämä yleiset periaatteet ovat yksi EU:n perusoikeuksien lähtökohdista. Lisätietoa on käyttöohjeiden osan I kohdassa 2.3.
Jos asiassa voi olla kyse perusoikeudesta, joka on taattu EU:n oikeuden yleisenä periaatteena, siirry tarkistuslistan seuraavaan kysymykseen. Perusoikeuskirjan tapaan EU:n oikeuden yleiset periaatteet sitovat EU:n toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja sekä jäsenvaltioita niiden pannessa täytäntöön EU:n lainsäädäntöä.
Jos sitä vastoin perusoikeuskirja ja EU:n oikeuden yleiset periaatteet eivät ole asian kannalta merkityksellisiä, on todennäköistä, että asiassa ei ole kyse EU:n perusoikeuden loukkauksesta (tai yleensä minkään perusoikeuden loukkauksesta).

Liittyykö asiaan muille kuin EU:n kansalaisille EU:n oikeuden mukaisesti vahvistettu perusoikeus?

Consider the following list of the Charter’s provisions. Does the case involve one of the following fundamental rights listed?

Asia voi koskea perusoikeutta, jota perusoikeuskirja ei takaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille (esim. äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa perusoikeuskirjan 39–40 artiklan nojalla sekä oikeus diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antamaan suojeluun 46 artiklan nojalla). Se voi koskea myös oikeutta, joka ei ole perusoikeuskirjan mukainen perusoikeus.
Ennen kuin todetaan, että EU:n perusoikeudet eivät ole asian kannalta merkityksellisiä, on otettava huomioon, että perusoikeuskirja ei ole ainoa perusoikeuksien suojelun tarjoaja EU:ssa. Koska EU:ssa ei aiemmin ollut kattavaa oikeuksia koskevaa säädöstä, unionin tuomioistuin on 70-luvulta lähtien edistänyt perusoikeuksien suojelua vahvistamalla ne EU:n oikeuden yleisiksi periaatteiksi. Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan, että nämä yleiset periaatteet ovat yksi EU:n perusoikeuksien lähtökohdista. Lisätietoa asiasta on osan I kohdassa 2.3.
Jos asiassa voi olla kyse perusoikeudesta, joka on taattu EU:n oikeuden yleisenä periaatteena, siirry tarkistuslistan seuraavaan kysymykseen. Perusoikeuskirjan tapaan EU:n oikeuden yleiset periaatteet sitovat EU:n toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja sekä jäsenvaltioita niiden pannessa täytäntöön EU:n lainsäädäntöä.
Jos sitä vastoin perusoikeuskirja ja EU:n oikeuden yleiset periaatteet eivät ole asian kannalta merkityksellisiä, on todennäköistä, että asiassa ei ole kyse EU:n perusoikeuden loukkauksesta (tai yleensä minkään perusoikeuden loukkauksesta).

Liittyykö asiaan jokin perusoikeus, jonka suojaa sovelletaan myös oikeushenkilöihin?
For information on the protection offered by the Charter to legal persons, see Section 1.1 Part IIof the Tutorial.

Kyseessä on perusoikeus, joka koskee myös oikeushenkilöitä perusoikeuskirjan sanamuodon tai unionin tuomioistuimen tulkinnan perusteella.
Huomattakoon, että kyseessä oleva perusoikeus voi rajoittua vain pieneen oikeushenkilöiden ryhmään. Esimerkiksi 42, 43 ja 44 artiklaa sovelletaan ainoastaan oikeushenkilöihin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on jossakin EU:n jäsenvaltiossa. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä otetaan toisinaan kantaa näihin kysymyksiin: ks. asia C-279/09 DEB, joka koskee oikeushenkilöiden oikeutta saada oikeusapua.
Jos perusoikeuskirjassa vahvistettu perusoikeus vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (ECHR) vahvistettua perusoikeutta, perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan mukaisesti voi olla hyödyllistä tarkastella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä HUDOC-tietokannasta.
Esimerkiksi DEB-asiassa unionin tuomioistuin tarkasteli ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä määrittääkseen, voiko mikä tahansa oikeushenkilö hakea oikeusapua. Lisätietoa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön merkityksestä perusoikeuskirjan tulkinnan kannalta: ks. käyttöohjeiden osan III kohta 5.1.

Ks. luettelo perusoikeuskirjan määräyksistä. Liittyykö tapaukseen jokin seuraavassa luetelluista perusoikeuksista?

Asia koskee perusoikeutta, joka on lähtökohtaisesti rajattu luonnollisiin henkilöihin. Näin ollen ei ole loukattu EU:n oikeuden nojalla oikeushenkilöille vahvistettua perusoikeutta.

Ks. luettelo perusoikeuskirjan määräyksistä. Liittyykö tapaukseen jokin seuraavassa luetelluista perusoikeuksista?

Asia koskee perusoikeussopimuksessa vahvistettua perusoikeutta; on kuitenkin epävarmaa, kattaako tämän oikeuden suoja EU:n oikeuden nojalla myös oikeushenkilöt.
Voit siirtyä seuraavaan kysymykseen, mutta jos toteat, että asia kuuluu EU:n oikeuden soveltamisalaan, ota huomioon, että tämä seikka ei itsessään osoita, voiko asianomainen henkilö vedota kyseiseen perusoikeuteen. Siirry seuraavaan kysymykseen.

Asia ei koske perusoikeuskirjassa vahvistettua perusoikeutta.
Ennen kuin todetaan, että EU:n perusoikeudet eivät ole asian kannalta merkityksellisiä, on kuitenkin otettava huomioon, että perusoikeuskirja ei ole ainoa perusoikeuksien suojelun tarjoaja EU:ssa. Koska EU:ssa ei aiemmin ollut kattavaa oikeuksia koskevaa säädöstä, unionin tuomioistuin on 70-luvulta lähtien edistänyt perusoikeuksien suojelua vahvistamalla ne EU:n oikeuden yleisiksi periaatteiksi. Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan, että nämä yleiset periaatteet ovat yksi EU:n perusoikeuksien lähtökohdista. Lisätietoa on käyttöohjeiden osan I kohdassa 2.3.
Jos asiassa voi olla kyse perusoikeudesta, joka on taattu EU:n oikeuden yleisenä periaatteena, siirry tarkistuslistan seuraavaan kysymykseen. Perusoikeuskirjan tapaan EU:n oikeuden yleiset periaatteet sitovat EU:n toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja sekä jäsenvaltioita niiden pannessa täytäntöön EU:n lainsäädäntöä.
Jos sitä vastoin perusoikeuskirja ja EU:n oikeuden yleiset periaatteet eivät ole asian kannalta merkityksellisiä, on todennäköistä, että asiassa ei ole kyse EU:n perusoikeuden loukkauksesta.

Kuka on väitetyn oikeuksien loukkauksen tekijä?
Ennen vastauksen valintaa on suositeltavaa tutustua asiaa koskevaan käyttöohjeiden osioon:
Mistä väitetty oikeuden loukkaus johtuu:

EU:n toimielimet, elimet, toimistot ja virastot hyväksyvät tehtäviään hoitaessaan erilaisia säädöksiä (ks. SEUT-sopimuksen 288 artikla ja käyttöohjeiden osan II kohta 2).
Ne ovat oikeudellisesti sitovia tai oikeudellisesti sitomattomia.
SEUT-sopimuksen 288 artiklan mukaan tyypillisiä EU:n oikeudellisesti sitovia säädöksiä ovat asetukset, direktiivit ja päätökset. Myös EU:n unionin ulkopuolisten valtioiden tai muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin liittyy oikeudellisesti sitovia vaikutuksia.
Saman säännöksen mukaan tyypillisiä EU:n oikeudellisesti sitomattomia säädöksiä ovat suositukset ja lausunnot.
EU-elimet voivat antaa myös muuntyyppisiä säädöksiä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan niiden vaikutuksia arvioidaan tapauskohtaisesti sen määrittämiseksi, voidaanko ne faktisesti ja myös muodollisesti rinnastaa oikeudellisesti sitoviin säädöksiin.
Säädöksen luonne ei pääsääntöisesti vaikuta EU:n toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen velvollisuuteen noudattaa perusoikeuskirjaa, joka koskee kaikkea niiden toimintaa. Käytettävissä olevat keinot, joilla voidaan reagoida jostakin EU:n toimenpiteestä johtuviin oikeuksien loukkaamisiin, vaihtelevat kuitenkin säädöksen luonteen ja vaikutusten mukaan.

Käyttöohjeiden osan II kohdassa 2.1 selostetun mukaisesti perusoikeuden väitetyssä loukkauksessa on kyse seuraavasta:
Onko säädös tullut voimaan ennen 1.12.2009 vai sen jälkeen?

Perusoikeuskirjaa sovelletaan. Siirry seuraavaan kysymykseen, jossa käsitellään käytettävissä olevia oikeusturvakeinoja.

EU:n perusoikeuskirjasta tuli kyseisenä päivänä oikeudellisesti sitova, kun Lissabonin sopimus tuli voimaan.

Milloin väitetty perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien loukkaus tapahtui?

Perusoikeuskirja ei ollut oikeudellisesti sitova, kun rikkominen tapahtui. Tuolloin perusoikeudet oli kuitenkin suojattu EU:n oikeuden yleisinä periaatteina. Tarkista, onko unionin tuomioistuin vahvistanut kyseessä olevalle perusoikeudelle tällaisen yleisen periaatteen aseman (ks. käyttöohjeiden osan I kohta 2.3). Jos näin on, siirry seuraavaan kysymykseen. Jos näin ei ole, on todennäköistä, että perusoikeutta ei ole loukattu.

Perusoikeuskirjaa sovelletaan. Siirry seuraavaan kysymykseen, jossa käsitellään käytettävissä olevia oikeusturvakeinoja.

Peruskirjan vastaisten konkreettisten toimien ajankohta:

Perusoikeuskirja ei ollut oikeudellisesti sitova, kun rikkominen tapahtui. Tuolloin perusoikeudet oli kuitenkin suojattu EU:n oikeuden yleisinä periaatteina. Tarkista, onko unionin tuomioistuin vahvistanut kyseessä olevalle perusoikeudelle tällaisen yleisen periaatteen aseman (ks. käyttöohjeiden osan I kohta 2.3). Jos näin on, siirry seuraavaan kysymykseen. Jos näin ei ole, on todennäköistä, että perusoikeutta ei ole loukattu.

Perusoikeuskirjaa sovelletaan. Siirry seuraavaan kysymykseen, jossa käsitellään käytettävissä olevia oikeusturvakeinoja.

Milloin väitetty oikeuksien loukkaaminen tapahtui?
The EU Charter has been legally binding since 1st December 2009, the date when the Lisbon Treaty entered into force. The alleged violation occurred:
Oikeuksien loukkaus tapahtui:

Perusoikeuskirja ei ollut oikeudellisesti sitova kyseisen tapahtuman aikana. Perusoikeudet oli kuitenkin suojattu EU:n oikeuden yleisinä periaatteina. Tarkista, onko unionin tuomioistuin vahvistanut kyseessä olevalle perusoikeudelle tällaisen yleisen periaatteen aseman (lisätietoa EU:n oikeuden yleisistä periaatteista: ks. käyttöohjeiden osan I kohta 2.3). Jos näin ei ole, on todennäköistä, että perusoikeutta ei ole loukattu.
Jos näin on, siirry seuraavaan kysymykseen sen selvittämiseksi, kuuluuko asia EU:n oikeuden soveltamisalaan: perusoikeuskirjan tapaan EU:n oikeuden yleisiä periaatteita sovelletaan vain kansallisiin säädöksiin, joilla EU:n lainsäädäntö pannaan täytäntöön.

Kuuluuko tapaus EU:n lainsäädännön soveltamisalaan?
According to Article 51(1), the Charter states that the provisions thereof are binding on the Member States “only when they are implementing EU law”. The national provision at issue:

Jotta perusoikeuskirjan suojaan voisi vedota, ei riitä, että asiaan liittyvää perusoikeuskirjan takaamaa perusoikeutta väitetään loukatun.
On määritettävä, sovelletaanko asiaan jotakin muuta EU:n primaari- tai sekundaarioikeuden säännöstä kuin väitetysti rikottua perusoikeuskirjan säännöstä – toisin sanoen tapauksen tosiseikat kuuluvat tämän säännön henkilölliseen, asialliseen ja ajalliseen soveltamisalaan. Tämän säännön soveltaminen käynnistää myös perusoikeuskirjan soveltamisen.
Käyttöohjeiden osan III kohdassa 2 esitetään unionin tuomioistuimen voimassa olevaan oikeuskäytäntöön perustuva katsaus yleisimmistä EU:n oikeuden soveltamisalaan kuuluvista tilanteista.
Seuraavien kysymysten tarkoituksena on antaa käytännön apua sen selvittämiseksi, kuuluuko asia EU:n oikeuden soveltamisalaan.
On huomattava, että jos asia ei kuulu EU:n oikeuden soveltamisalaan, asianomainen henkilö voi kyllä väitetyn perusoikeuksien loukkauksen tapauksessa saada suojaa, mutta sitä olisi haettava kotivaltion lainsäädännön tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla, ei perusoikeuskirjan nojalla.

Koskeeko asia EU:n oikeudessa yksityisille vahvistettua oikeutta?

Unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että koska EU ei ole antanut tätä kysymystä koskevia säännöksiä, kunkin jäsenvaltion sisäisessä oikeusjärjestyksessä on määritettävä toimivaltaiset tuomioistuimet ja annettava menettelysäännöt sellaisia oikeussuojakeinoja varten, joilla pyritään turvaamaan EU:n oikeuden välittömään oikeusvaikutukseen perustuvat oikeussubjektien oikeudet (ks. esim. asia C-276/01, Steffensen, 60 kohta).
Perusoikeuskirjaa (erityisesti sen tehokasta oikeussuojaa koskevaa 47 artiklaa) sovelletaan kansallisiin menettelysäännöksiin, joita (riippumatta siitä, onko ne hyväksytty tähän nimenomaiseen tarkoitukseen) sovelletaan EU:n oikeudessa yksityisille vahvistettujen oikeuksien käyttämiseen kansallisissa tuomioistuimissa.
Ks. käyttöohjeiden osan III kohdan 2 alakohdan 3 esimerkki.
Tarkista siis, liittyykö kyseessä olevaan tapaukseen muu oikeus (kuin perusoikeus, jota väitetään rikottavan), joka on vahvistettu yksityisille EU:n oikeudellisesti sitovalla säädöksellä tai EU:n primaarioikeuden säännöksellä (eli EU:n jollakin perussopimusten määräyksellä, kuten tavaroiden, palvelujen, pääoman, työntekijöiden ja EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevalla määräyksellä).

Koskeeko asia EU:n lainsäädännön velvoitteen noudattamatta jättämistä?

EU:n oikeudellisissa toimenpiteissä kehotetaan jäsenvaltioita yhä useammin säätämään tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan, jos kyseisissä säädöksissä tai niiden täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettuja velvoitteita ei noudateta.
Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön erityisiä seuraamuksia, joiden on oltava perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien suojaamista koskevien vaatimusten mukaisia. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin myös soveltaa jo aiemmin säädettyjä seuraamuksia, joita sovelletaan (vastaaviin) kansallisen lainsäädännön rikkomisiin. Tässä tapauksessa perusoikeuskirjaan voidaan vedota vain silloin, kun näitä seuraamuksia sovelletaan EU:n oikeudesta johtuvan velvoitteen rikkomiseen. Ks. käyttöohjeiden osan III kohdan 2 esimerkkitilanne 4.
Tarkista siis, koskeeko kyseessä oleva tapaus EU:n oikeudellisesti sitovan säädöksen tai EU:n primaarioikeuden säännöksen nojalla asetetun velvoitteen rikkomista.

See the explanation of this situation in Section 2 Part III of the Tutorial, no. 7.
Onko olemassa oikeudellisesti sitovaa EU:n toimenpidettä, joka on asian kannalta merkityksellinen?
Mr X is a third country national who has legally resided in the Member State Y since 2005. In 2016, his application for a housing benefit was rejected, on the ground that the funds for third-country nationals were exhausted. The national law concerning the housing benefit at issue foresees different criteria as regards the granting of the benefit, depending on the personal status of the applicant; in particular, the criteria applied to third-country nationals are less favorable than those applied to EU citizens. Whilst no EU measure concerning specifically the granting of housing benefits, Article 11(1) of on the status of third-country nationals who are long-term residents stipulates: “‘Long-term residents shall enjoy equal treatment with nationals as regards: (d) social security, social assistance and social protection as defined by national law”. If Mr X enjoys the status of long-term resident under Directive 2003/109/EC, this Directive is relevant to the case and may trigger the application of the Charter. This example draws on Case C-571/10 Kamberaj
Mikä on EU:n säännöksen ja kyseisen kansallisen säännöksen välinen suhde?
See the explanation of this situation in Section 2 Part III of the Tutorial, no. 1.
See the explanation of this situation in Section 2 Part III of the Tutorial, no. 2.
See the explanation of this situation in Section 2 Part III of the Tutorial, no. 8.
Kyseisessä kansallisessa säännöksessä määritellään kyseiseen EU:n toimenpiteeseen sisältyvä käsite/luokka, jonka määrittelyn EU:n lainsäätäjä on jättänyt jäsenvaltioiden tehtäväksi.
Tällaisia tapauksia selostetaan käyttöohjeiden osan III kohdan 2 alakohdassa 6.

TULOS
Perusoikeuskirjaa sovelletaan.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseessä olevassa tapauksessa olisi loukattu perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia. Erityisesti on huomattava, että useimmat perusoikeuskirjassa vahvistetut perusoikeudet eivät ole ehdottomia. Tämä tarkoittaa, että oikeuksia voidaan rajoittaa peruskirjan vaatimusten mukaisesti. Käyttöohjeiden osan III kohdissa 4–6 annetaan neuvoja sen arviointiin, onko perusoikeuskirjan loukkaus todella tapahtunut.
Euroopan unionin tuomioistuin on kuitenkin ainoa elin, jolla on toimivalta todeta, että jokin EU:n säädös tai sen yksittäinen säännös on perusoikeuskirjan vastainen. Tuomioistuinta voidaan pyytää tutkimaan säädöksen laillisuutta kumoamiskanteen avulla tai pyytämällä pätevyyttä koskevaa ennakkoratkaisua. Lisätietoa tällaisesta oikeudellisesta valvonnasta on käyttöohjeiden osan I kohdassa 4.
Jos katsot, että jokin EU:n säädös tai sen yksittäinen säännös on perusoikeuskirjan vastainen, tarkista säädöksen julkaisu- tai tiedoksiantopäivämäärä. Jos tämä päivämäärä ei ole tiedossa, tarkista päivä, jona henkilö, joka väittää perusoikeutta loukatun, on saanut tiedon säädöksestä.
Jos loukkaamisen ajankohdasta on kulunut yli 2 kuukautta, määräaika kumoamiskanteen nostamiselle säädöksen osalta on päättynyt. Säädöksen lainvoimaisuus voidaan riitauttaa unionin tuomioistuimelle osoitettavalla ennakkoratkaisupyynnöllä.
Lisätietoja erilaisista oikeussuojakeinoista ja muista suojakeinoista tapauksissa, joissa perusoikeuksia katsotaan loukatun, on käyttöohjeiden osan I kohdassa 4 ja osan I kohdassa 5.
Jos loukkaamisen ajankohdasta on kulunut alle 2 kuukautta, määräaika kumoamiskanteen nostamiselle (SEUT-sopimuksen 263 artikla) säädöksen osalta ei ole vielä päättynyt.
Tarkista myös, täyttyvätkö muut edellytykset (erityisesti asiavaltuussäännöt). Ks. käyttöohjeiden osan I kohta 4.
Jos eivät, säädöksen lainvoimaisuus voidaan riitauttaa unionin tuomioistuimelle osoitettavalla ennakkoratkaisupyynnöllä. Ks. käyttöohjeiden osan I kohta 4.

TULOS
Väitetty oikeuksien loukkaus tapahtui, kun kyseistä EU:n säädöstä ei sovellettu kyseiseen jäsenvaltioon. Näin ollen perusoikeuskirjaa tai EU:n oikeuden yleisinä periaatteina suojattuja perusoikeuksia ei voida soveltaa. Suojaa olisi haettava kyseisen valtion perusoikeuksien suojaa koskevan lainsäädännön tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla.

TULOS
Perusoikeuskirjaa voidaan todennäköisesti soveltaa tähän tapaukseen.
Huom. Tämän tarkastuslistan tarkoituksena on selvittää alustavasti, sovelletaanko perusoikeuskirjaa kyseessä olevaan tapaukseen. Se, että perusoikeuskirjaa sovelletaan, ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että sen määräyksiä on rikottu. Lisätietoa siitä, miten määritetään, onko oikeuksien loukkaus tapahtunut, on käyttöohjeiden osan III kohdissa 4–6.
Kansallisilla tuomioistuimilla on toimivalta tarjota suojaa siinä tapauksessa, että perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien loukkaus johtuu kansallisesta säännöksestä. Tietoa siitä, minkälaista suojaa kansallinen tuomioistuin voi antaa, on käyttöohjeiden osan III kohdassa 7.

TULOS
Perusoikeuskirjaa ei todennäköisesti voida soveltaa tähän tapaukseen.
Huom. Tämä tarkistuslista on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi. Siinä ei anneta sitovia ohjeita. Lisäksi perusoikeuskirjan soveltamisalaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö täydentyy jatkuvasti.

TULOS
SEUT-sopimuksen 288 artiklan mukaan unionin toimielimet voivat antaa seuraavia oikeudellisesti sitovia säädöksiä: asetukset, direktiivit ja päätökset.
Oikeudellisesti sitovia säädöksiä ovat lisäksi puitepäätökset. Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa (1.12.2009) tällaisia säädöksiä käytettiin rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä koskevan lainsäädännön alalla.
Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen puitepäätöksiä ei ole enää tehty, mutta jotkin aiemmat puitepäätökset ovat edelleen voimassa. Esimerkkejä tällaisista päätöksistä ovat neuvoston puitepäätös 2002/584/JHA (13.6.2002) eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä sekä neuvoston puitepäätös 2008/913/JHA (28.11.2008) rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin.
Puitepäätökset ovat samankaltaisia kuin direktiivit, sillä niissä edellytetään, että jäsenvaltiot saavuttavat tietyn tuloksen, mutta niissä ei määritellä, millä tavoin tulos olisi saavutettava. Niiden säännöksillä ei kuitenkaan voi olla suoraa vaikutusta (niihin ei voida vedota ristiriidassa olevien kansallisten säännösten soveltamatta jättämiseksi).

TULOS
”Asian kannalta merkityksellisellä” toimenpiteellä tarkoitetaan EU:n toimenpidettä, jonka kohteena on tapauksen asiakysymys. Huomiota on kiinnitettävä kaikkiin tapauksen olosuhteisiin. Ennen kuin valitset vastauksesi, tutustu seuraavaan esimerkkitapaukseen.
X on EU:n ulkopuolisen maan kansalainen, joka on asunut laillisesti jäsenvaltiossa Y vuodesta 2005. Vuonna 2016 hänen asumistukihakemuksensa hylättiin sillä perusteella, että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille tarkoitetut varat oli käytetty loppuun. Kyseessä olevaan asumistukea koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvät etuuden myöntämisen perusteet vaihtelevat hakijan henkilökohtaisen aseman mukaan. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin sovelletaan vähemmän suotuisia perusteita kuin EU:n kansalaisiin.
Vaikka mikään EU:n toimenpide ei koske nimenomaisesti asumistukien myöntämistä, jäsenmaissa pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun direktiivin 2003/109/EY 11 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Pitkään oleskellutta kolmannen maan kansalaista on kohdeltava tasavertaisesti jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa seuraavilla aloilla: d) sosiaaliturva ja sosiaaliapu ja sosiaalinen suojelu sellaisena kuin se on määritelty kansallisessa lainsäädännössä”.
Jos X:llä on direktiivin 2003/109/EY mukainen pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asema, tämä direktiivi on asian kannalta merkityksellinen ja voi johtaa perusoikeuskirjan soveltamiseen.

TULOS
Ellet tiedä, onko EU:ssa olemassa tapaukseesi sovellettavia oikeudellisesti sitovia sääntöjä, voit hakea lainsäädäntöä EU:n virallisesta EUR-Lex-säädöstietokannasta.
EU:n lainsäädäntö -osion tarkennetussa haussa voi Aihealue-kohdan Aihe-kentässä valita haluamansa aiheen EU:n lainsäädännön piiriin kuuluvien aiheiden luettelosta. Siirry hakuun seuraavasti:
EUR-Lex → EU:n oikeus ja siihen liittyvät asiakirjat → EU:n lainsäädäntö → Haku lainsäädännöstä.
Siirry hakulomakkeessa Aihealue-kohdan Aihe-kenttään. Plus-painikeesta (+) saat esiin aiheluettelon. Valitse haluamasi aihe(et) ja napsauta Hae-painiketta.
Valitse ainoastaan EU:n oikeudellisesti sitovat välineet (asetukset, direktiivit ja päätökset) ja tarkista aina, onko valittu väline voimassa (valitun välineen nimen alapuolella näkyy vihreä tai punainen ikoni, joka osoittaa, onko asiakirja edelleen voimassa haun ajankohtana; asiakirjan voimaantulopäivä ilmoitetaan sen loppusäännöksissä). Jos kyse on direktiivistä, on lisäksi tarkistettava, onko sen kansalliselle täytäntöönpanolle asetettu määräaika päättynyt (määräaika ilmoitetaan direktiivin loppusäännöksissä).tion in the domestic legal orders has passed (you will find this deadline in one of the final provisions of the directive).

 

TULOS
1. Valitse ensin, mistä perusoikeuskirjan mukaisesta oikeudesta asiassa on kyse.
Tarkastele niiden EU:n toimenpiteiden luetteloa, joiden kannalta kyseinen perusoikeuskirjan määräys on erityisen merkityksellinen: voidaanko jotakin niistä soveltaa tähän tapaukseen?
Tarkastele asian kannalta merkityksellistä oikeuskäytäntöä: onko olemassa aiempaa oikeustapausta, joka on samanlainen kuin oma tapauksesi?
2. Hae oikeustapauksia unionin tuomioistuimen Curia-tietokannasta seuraavasti: Curia -> Haku; valitse hakulomakkeesta
– Asioiden käsittelyvaihe -kohdassa: Ratkaistut asiat
– Tuomioistuin-kohdassa: Unionin tuomioistuin – Viittaukset oikeuskäytäntöön ja lainsäädäntöön / Luokka -kohdasta: Sopimus –> Euroopan unionin perusoikeuskirja ja kyseinen artikla.
Tarkastele asian kannalta merkityksellistä oikeuskäytäntöä: onko olemassa aiempaa oikeustapausta, joka on samanlainen kuin oma tapauksesi?
3. Hae lisäksi lainsäädäntöä EU:n virallisesta EUR-Lex-tietokannasta seuraavasti: EUR-Lex -> EU:n oikeus ja siihen liittyvät asiakirjat -> EU:n lainsäädäntö -> Haku lainsäädännöstä -> Aihealue -> Aihe.

TULOS
Asia olisi käsiteltävä kansallisella tasolla.

Ilmoita teknisestä tai sisältöä koskevasta ongelmasta tai anna muuta palautetta sivustosta