E-Citizens (e-Građani) on kaikki julkiset palvelut kattava verkkopalvelu. EU:n kansalaiset ja muiden maiden kansalaiset, joilla on tunnisteet mistä tahansa EU:n jäsenvaltiosta, voivat käyttää e-Citizens-portaalia samalla tavalla kuin Kroatian kansalaiset. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, joilla ei ole tunnisteita mistään EU:n jäsenvaltiosta, eivät voi käyttää palveluja Kroatian tasavallassa. Palvelujen käyttäminen Kroatian tasavallassa edellyttää OIB-henkilötunnusta. EU:n kansalaisilta edellytetään tunnistetta, jonka kaikki EU:n jäsenvaltiot tunnustavat t rajatylittävää sähköistä tunnistautumista varten. Kroatian OIB-henkilötunnuksen saanut ulkomaan kansalainen voi käyttää sähköisiä palveluja Kroatiassa.
Miten e-Citizens-portaaliin kirjaudutaan?
e-Citizens-portaaliin kirjaudutaan omilla tunnistetiedoilla eli sähköisen henkilöllisyyden vahvistamiseen käytettävillä keinoilla. Jos käyttäjä käyttää verkkopankkia tai on terveydenhuollon tai korkeakoulun työntekijä, opiskelija tai liiketoimintavarmenteen käyttäjä, hänellä on jo voimassa oleva tunniste (ePASS-käyttäjätunnus ja -salasana, mToken tai henkilökortti) ja hän voi käyttää e-Citizens-portaalia.
Miten suojaustasot vaikuttavat portaalin käyttöön?
Julkiset sähköiset palvelut jaetaan turvallisuustasoihin.
Sähköinen asiointi edellyttää käyttäjältä OIB-henkilötunnusta ja mahdollisuutta pyytää tunnistetietoja sen perusteella. Tunnistetta voidaan pyytää ensimmäiselle, toiselle tai kolmannelle tasolle (riippumatta siitä, onko kyse valtion tunnisteesta vai yksityisistä tunnisteista, joita ovat esimerkiksi ePASS, OBZ token, Zaba token, mToken, Certilia Personal, Fina Personal Certificate jne.).
Entä jos käyttäjällä ei ole tunnistetta?
Jos käyttäjällä ei ole tunnistetta, hänen on pyydettävä niitä tunnisteen myöntäjältä. Kroatian tasavallassa on käytössä 27 tunnistetta eri tasoille.
Luettelo Kroatian tasavallassa hyväksytyistä tunnisteista on saatavana osoitteesta https://gov.hr/hr/lista-prihvacenih-vjerodajnica/1792.
e-Citizens-järjestelmään pääsee verkkoselaimella tai iPhone- tai Android-sovelluksella.
Kroatiassa ei ole verkkopalvelua oikeusapuhakemuksen tekemistä varten. Lisätietoja oikeusavun saamisesta Kroatiassa on saatavilla täällä ja Euroopan oikeudellisen verkoston verkkosivuilla Euroopan oikeusportaalissa.
Kroatiassa ei ole korvauksiin liittyviä verkkopalveluja. Lisätietoja korvauksien saamisesta Kroatiassa on saatavilla täällä ja Euroopan oikeudellisen verkoston verkkosivuilla Euroopan oikeusportaalissa.
Tarkoitus ja laajuus: Kansalaiset voivat panna siviiliasian vireille verkossa oikeus- ja hallintoministeriön tarjoamaa palvelua käyttäen.
Toimivaltainen viranomainen: Oikeus- ja hallintoministeriö
Käyttöehdot:
- Palvelua voivat käyttää (kaikki, jotka voivat käyttää e-Citizens-tiliä tai e-Communication-tiliä [e-Građani/e-Komunikacije]): kaikki Kroatian kansalaiset; Kroatiassa oleskelevat EU:n/ETA:n kansalaiset; Kroatiassa oleskelevat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset; diginomadit; EU:n kansalaiset rajatylittävän yhteistyön keskuksen kautta.
- Tunnistautumis- ja todentamisvaatimukset: Palveluihin pääsee NIAS-järjestelmän kautta (OIB-tunnistautuminen). Jotta käyttäjä voi kirjautua palveluun ja käyttää sitä, hänellä on oltava e-Citizens-tili ja hänen on haettava sähköistä NIAS-tunnistetta, jonka turvallisuustaso on merkittävä (2) tai korkeampi (luettelo hyväksytyistä tunnisteista on saatavilla osoitteessa https://gov.hr/hr/lista-prihvacenih-vjerodajnica/1792), lisäksi hänellä on oltava asianmukainen allekirjoitusvarmenne.
- Toimitettavat asiakirjat: –
Sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutukset: –
Mahdollisuus hoitaa menettely kokonaan verkossa: Kyllä
Hinta: Maksuton
Linkkejä:
https://usluge.pravosudje.hr/komunikacija-sa-sudom/ e-Communication (e-Komunikacije)
Lisätietoja siviiliasian vireillepanosta verkossa Kroatiassa on saatavana Euroopan oikeusportaalissa:
Tarkoitus ja laajuus: Tuomioistuin voi toimittaa e-Communication-järjestelmän kautta kaikki oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat (päätökset ja tiedoksiannot) osapuolille, jotka ovat rekisteröityneet järjestelmän käyttäjiksi.
Toimivaltainen viranomainen: Oikeus- ja hallintoministeriö
Käyttöehdot:
- Palvelua voivat käyttää kaikki, jotka voivat käyttää e-Citizens-järjestelmää tai joilla on e-Communication-tili.
- Tunnistautumis- ja todentamisvaatimukset: Palveluihin pääsee NIAS-järjestelmän kautta (OIB-tunnistautuminen).
- Toimitettavat asiakirjat: –
Sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutukset: Kun suostumus on saatu ja hyväksytty,
oikeusviranomaiset voivat toimittaa ilmoitukset, kuitit ja haasteet sähköisesti.
Mahdollisuus hoitaa menettely kokonaan verkossa: Kyllä
Hinta: Maksuton
Linkki: https://usluge.pravosudje.hr/komunikacija-sa-sudom/ e-Communication (e-Komunikacije)
Lisätietoja on saatavilla Euroopan oikeudellisen verkoston verkkosivuilla Euroopan oikeusportaalissa: Asiakirjojen tiedoksianto: oikeudellisten asiakirjojen virallinen toimittaminen – Kroatia
Tarkoitus ja laajuus: Sähköinen huutokauppa (e-Dražba) on Finan palvelu, jossa voi osallistua sähköisesti kiinteistöjen ja irtaimiston julkiseen huutokauppaan, joka järjestetään osana ulosotto-, konkurssi- tai vakuusmenettelyä.
Toimivaltainen viranomainen: Rahoitusviranomainen (FINA)
Käyttöehdot:
– Palvelua voivat käyttää EU:n kansalaiset.
– Tunnistautumis- ja todentamisvaatimukset: Palveluihin pääsee NIAS-järjestelmän (OIB-tunnistautuminen) (e-Citizens) sähköisen allekirjoituksen kautta.
– Toimitettavat asiakirjat:
- tarjoajan henkilöllisyyden varmistava voimassa oleva digitaalinen varmenne sekä varmenne, jolla kyseinen henkilö voi liittää tarjoukseensa kehittyneen sähköisen allekirjoituksen
- sähköiseen julkiseen huutokauppaan osallistumista koskeva hakulomake.
Sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutukset: –
Mahdollisuus hoitaa menettely kokonaan verkossa: Kyllä
Hinta: Palvelu on maksuton.
Linkki: hakulomake
Lisätietoja osallistumisesta Kroatiassa järjestettäviin pakkohuutokauppoihin:
- https://www.fina.hr/documents/168187/633054/Brosura+PONIP+2021_engl.pdf/6266d9cc-9f23-312c-f94b-4e2a8b782d15?t=1620390940125
- https://www.fina.hr/documents/168187/633054/Faq.pdf/ee9fa2a1-6c30-05ef-336a-8186a4e7e045?t=1639648939551
- https://www.fina.hr/web/fina-en/search?p_p_id=net_croz_liferay7_sitesearch_web_portlet_searchresult_SearchResultPortlet&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view
- Pakkohuutokaupat – Kroatia
Sovittelu tuomioistuimessa ja sen ulkopuolella
Sovittelua voidaan käyttää kaikissa ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tavanomaisissa ja erityistuomioistuimissa (kunnalliset ja maakunnalliset tuomioistuimet, kauppatuomioistuimet ja ylin kauppatuomioistuin) ja kaikissa oikeudellisen menettelyn vaiheissa, myös muutoksenhakumenettelyn aikana. Sovittelua johtaa toimivaltaisen tuomioistuimen tuomari, joka on saanut koulutusta sovittelusta ja joka mainitaan sovittelijaluettelossa, jonka tuomioistuimen presidentti laatii vuosittain tuomareiden tehtävänjaon yhteydessä. Sama henkilö ei voi toimia sovittelijana riita-asiassa, jossa hän on tuomarina.
Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua on käytetty jo vuosien ajan sovittelukeskuksissa, joita toimii Kroatian keskuskauppakamarissa, Kroatian kauppa- ja käsiteollisuuskamarissa, Kroatian sovittelujärjestössä, Kroatian asianajajaliitossa, Kroatian vakuutusyhdistyksessä ja hallituksen alaisessa työmarkkinasuhteiden toimistossa. Sovittelijan johdolla tapahtuva sovittelu on mahdollista myös näiden keskusten ulkopuolella.
Rauhanomaista riidanratkaisua koskevan lain (Kroatian tasavallan virallinen lehti nro 67/2023), sovitteluelimistä annetun asetuksen (virallinen lehti nro 100/23) ja sovittelijarekisteristä annetun asetuksen (virallinen lehti nro 100/23) mukaan rauhanomaisen riidanratkaisun keskus ylläpitää sovittelijarekisteriä ja sovitteluelinten rekisteriä. Lain 8 §:ssä säädetään, että sovittelijana voi toimia vain sovittelijarekisteriin rekisteröitynyt sovittelija, joka on saanut akkreditoidulta sovitteluelimeltä todistuksen sovittelijan peruskoulutuksen suorittamisesta.
Vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen toimikunta
Oikeusministeriö on perustanut ja nimittänyt vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen toimikunnan, jossa ovat edustettuina tuomioistuimet, syyttäjänvirasto, hallituksen alainen työmarkkinasuhteiden toimisto, Kroatian keskuskauppakamari, Kroatian työnantajaliitto, Kroatian kauppa- ja käsiteollisuuskamari ja oikeusministeriö.
Toimikunnan tehtävänä on seurata vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen kehitystä ja ohjelmien täytäntöönpanoa sekä ehdottaa toimenpiteitä, joilla vaihtoehtoista riidanratkaisua voidaan kehittää edelleen. Toimikunnan tehtäviin kuuluu myös antaa lausuntoja ja vastata kyselyihin sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.
Vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen toimikunnan 26. marraskuuta 2009 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin sovittelijoiden eettiset säännöt.
Lainsäädäntö
Sovittelua riidanratkaisukeinona säänneltiin ensimmäisen kerran sovittelulailla, joka tuli voimaan 24. lokakuuta 2003 (NN, nro 163/03). Lakiin on sisällytetty sovittelusta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan neuvoston suosituksen sekä vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetun vihreän kirjan johtoperiaatteita. Lakia muutettiin vuonna 2009, ja vuoden 2011 alussa annettiin uusi sovittelulaki (NN, nro 18/11), joka tuli kaikilta osin voimaan samana päivänä, jona Kroatian tasavalta liittyi Euroopan unioniin.
Vuonna 2023 hyväksyttiin uusi laki riitojen rauhanomaisesta ratkaisemisesta (virallinen lehti nro 67/2023).
Lain valmistelussa pyrittiin säilyttämään ja parantelemaan olemassa olevia laadukkaita ratkaisuja ja ottamaan lisäksi käyttöön uusia.
Laissa säädetään sen soveltamisalasta uudella tavalla: lain 1 §:n 1 momentissa säädetään, että lailla säännellään siviili-, kauppa-, työ-, perhe- ja hallintoasioita sekä muita osapuolten tahdonalaisia oikeuksia koskevien riitojen rauhanomaista ratkaisemista. Rauhanomaisen riidanratkaisun alue määritellään täten laajasti niin, että se sisältää sovittelun, lailla säännellyt neuvottelut ja muut vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot, minkä lisäksi vapaaehtoinen sovittelu otetaan käyttöön hallintoriidoissa.
Lain 9 §:ssä säädetään velvollisuudesta yrittää ratkaista riita rauhanomaisesti ennen siviilioikeudellisen vahingonkorvauskanteen nostamista, lukuun ottamatta työsuhteeseen liittyviä vahingonkorvauskanteita. Elleivät osapuolet yritä ratkaista riitaa sovinnollisesti, tuomioistuin ohjaa osapuolet sovittelua koskevaan tiedotustapaamiseen (10 artikla). Tiedotustapaamisessa sovittelija ei hoida sovittelua. Tapaamisen tarkoituksena on kertoa osapuolille sovittelun kaikista eduista, rohkaista osapuolia sellaiseen vuorovaikutukseen, jota ei ole tapahtunut spontaanisti ennen menettelyn aloittamista, kannustaa heitä ratkaisemaan riita rauhanomaisesti ja osallistumaan sovitteluun sekä rajata riitakysymykset, jotka on ratkaistava siviilioikeudellisessa oikeudenkäynnissä, jos rauhanomainen riidanratkaisuyritys epäonnistuu. Jos osapuolet päättävät sovittelusta vapaaehtoisesti tiedotustapaamisen jälkeen, se on vietävä päätökseen 60 päivän kuluessa.
Velvollisuus yrittää ratkaista riidat rauhanomaisesti ennen siviilioikeudellisen vahingonkorvauskanteen nostamista ei estä osapuolia käyttämästä oikeuttaan saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin ei hylkää kannetta, vaikka osapuolet eivät olisikaan yrittäneet ratkaista riitaa rauhanomaisesti ennen riita-asian vireillepanoa.
Sovittelun ja tiedotustapaamisen kustannuksista säädetään 26 §:ssä. Näin ollen 1 momentissa säädetään, että elleivät osapuolet toisin sovi, kumpikin maksaa omat kulunsa, mutta sovittelusta aiheutuneet kulut jaetaan tasapuolisesti asiasta annetun lain tai sovitteluelinten sääntöjen mukaisesti. Lisäksi 2 momentissa säädetään nimenomaisesti, että tuloksettoman tiedotustapaamisen ja sovittelun kustannukset sisällytetään oikeudenkäyntikuluihin.
Koska 3 §:n 1 momentissa säädetään, että lain tarkoituksena on luoda edellytykset riitojen sovinnolliselle ratkaisemiselle, välttää tuomioistuinmenettelyjen tarpeeton käynnistäminen ja varmistaa tasapainoinen suhde riitojen rauhanomaisen ratkaisemisen ja tuomioistuinmenettelyjen välillä, ja koska 2 momentissa säädetään myös, että lain tavoitteen saavuttamiseksi kannustetaan käyttämään rauhanomaista riidanratkaisua ja kouluttamaan sovittelijoita ja että tietoa näistä menettelyistä, myös sovitteluelimistä ja sovittelijoista, julkaistaan käyttämällä julkisia ja sähköisiä viestintävälineitä ja muita tiedotusvälineitä, perustetaan rauhanomaisen riidanratkaisun keskus (jäljempänä ”keskus”).
Laissa säädetään keskuksen perustamisesta ja määritellään sen tehtävät. Lain 6 §:n 1 momentissa säädetään, että lain tavoitteen saavuttamiseksi keskus
- edistää rauhanomaisen riidanratkaisun kulttuurin kehittämistä ja laissa säädettyjen menettelyjen käyttöä
- myöntää ja peruu sovitteluelinten lupia
- myöntää lupia tietyntyyppisiä rauhanomaisia riidanratkaisukeinoja koskeville koulutusohjelmille
- järjestää itsenäisesti tai yhteistyössä sovitteluelinten kanssa sovittelijoiden koulutusta ja täydennyskoulutusta
- päättää sovittelijoiden lisäämisestä rekisteriin ja rekisteristä poistamisesta
- ylläpitää sovittelijarekisteriä ja sovitteluelinten rekisteriä sekä antaa rekisteriotteita
- huolehtii tehokkaasta yhteistyöstä oikeusviranomaisten ja sovitteluelinten kanssa
- voi puuttua siihen, kuinka tapauksia osoitetaan sovitteluelimille
- nimittää osapuolten pyynnöstä henkilöt, jotka järjestävät sovittelua koskevan tiedotustapaamisen ja hoitavat sovittelun
- järjestää sovittelua koskevan tiedotustapaamisen ja hoitaa sovittelun, ellei toinen sovitteluelin voi järjestää sovittelua koskevaa tiedotustapaamista ja sovittelua kohtuullisessa ajassa ja edullisemmin kustannuksin
- antaa todistuksen sovitteluyrityksestä
- kerää järjestelmällisesti tietoa rauhanomaisista riidanratkaisumenettelyistä
- julkaisee tietoa rauhanomaisesta riidanratkaisusta, sovittelijoista ja sovitteluelimistä ja auttaa osapuolia valitsemaan asianmukaisen riidanratkaisumenetelmän.
Rauhanomaisesta riidanratkaisusta annetun lain lisäksi asiaa säännellään osittain muilla laeilla sekä lain täytäntöönpanon varmistavilla täytäntöönpanosäännöksillä.
Menettely
Sovittelu voidaan aloittaa riidan toisen osapuolen ehdotuksesta (jos toinen osapuoli hyväksyy sen), osapuolten yhteisestä ehdotuksesta sovintoratkaisun saavuttamiseksi tai kolmannen osapuolen (esim. oikeudenkäynnin yhteydessä tuomarin) ehdotuksesta.
Sovittelu tapahtuu yhden tai useamman sovittelijan johdolla ja osapuolten välisen sopimuksen perusteella. Sovittelijoiden on oltava tehtävään koulutettuja (sovittelijan asiantuntemus ja taitavuus ovat keskeisimpiä edellytyksiä sovittelun onnistumiselle) ja käytävä säännöllisesti täydennyskoulutuksessa.
Sovittelun on tapahduttava osapuolten ehdoilla. Sovittelija huolehtii siitä, että osapuolia kohdellaan sovittelussa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Sovittelija voi tavata kumpaakin osapuolta erikseen ja, elleivät osapuolet ole sopineet toisin, luovuttaa osapuolelta saatuja tietoja toiselle osapuolelle saatuaan tähän luvan. Sovittelija voi osallistua ratkaisun muotoiluun ja antaa suosituksia sen sisällöstä.
Sovittelussa saavutettu ratkaisu sitoo sen allekirjoittaneita osapuolia. Jos osapuolet ovat sitoutuneet täyttämään tiettyjä velvoitteita, ne on pantava täytäntöön sovitussa aikataulussa. Sovittelussa saavutettu ratkaisu on täytäntöönpanokelpoinen asiakirja, jos se sisältää velvoitteen, josta osapuolet voivat päästä sovintoratkaisuun, ja sen osapuolen, jota velvoite koskee, antaman täytäntöönpanoluvan (täytäntöönpanolauseke).
Sovitteluasiantuntijoiden enemmistön mukaan sovitteluun soveltuu mikä tahansa tahdonalaisia oikeuksia koskeva riita, ja riidan osapuolia pitäisi lähes poikkeuksetta rohkaista sovintoratkaisun etsimiseen. Sovittelu soveltuu erityisen hyvin yritysten riitoihin (esimerkiksi kaupallisiin riitoihin) sekä rajat ylittäviin riitoihin (joissa toisen osapuolen kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka on toisessa EU:n jäsenvaltiossa) siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Rajat ylittäviin riitoihin eivät kuitenkaan kuulu tulli-, vero- ja hallintoasiat eivätkä asiat, joissa riidan aiheena on valtion vastuu sen vallankäytön piiriin kuuluvista teoista tai laiminlyönneistä.
Tarkoitus ja laajuus: Käytettävissä on kaksi palvelua:
- e-Company on HITRO.HR:n palvelu, joka avulla voi perustaa sähköisesti osakeyhtiön tai yksinkertaisen rajavastuuyhtiön, jonka osakepääoma maksetaan käteisenä, mistä tahansa Kroatian tasavallassa sijaitsevasta notaarin toimistosta tai HITRO.HR:n toimistosta käsin ja hoitaa rekisteröinnin mihin tahansa kauppatuomioistuimeen 24 tunnin kuluessa
- e-Obrt, joka on verkkosivusto yksityisen ammatinharjoittajan toiminimen perustamista varten.
Toimivaltainen viranomainen:
Kauppatuomioistuin (Trgovački sud) – yrityksen perustaminen
Rahoitusviranomainen (FINA) ja tuomioistuinrekisteri (Sudski registar) – tietojen saatavuus
Käyttöehdot:
- Palvelua voivat käyttää Kroatian kansalaiset ja ulkomaalaiset.
- Tunnistautumis- ja todentamisvaatimukset: Yrityksen rekisteröintiin tarvitaan henkilökortti tai passi; yrityksen tietoihin voi tutustua ilman asiakirjavaatimuksia.
- Toimitettavat asiakirjat:
Yrityksen rekisteröinti:
Seuraavien asiakirjojen on oltava notaarin vahvistamia:
- hakemus merkitsemisestä tuomioistuinrekisteriin (lomake Po)
- perustamisasiakirja – yrityksen perustamissopimus (jonka kaikki perustajat ovat allekirjoittaneet) tai lausunto yrityksen perustamisesta (jos yrityksen perustajana on vain yksi henkilö)
- yrityksen valtuutettujen edustajien lausunto nimityksen hyväksymisestä
- päätös hallituksen jäsenten nimittämisestä
- toimitusjohtajan allekirjoitus tai hallituksen jäsenten allekirjoitukset
- hallintoneuvoston jäsenten allekirjoitukset (jos yhtiöllä on hallintoneuvosto)
- päätös yrityksen prokuran antamisesta ja prokuristin allekirjoitus (jos yrityksellä on prokuristi)
- päätös yrityksen osoitteesta.
Tietoihin tutustuminen ei edellytä asiakirjoja.
Sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutukset: –
Mahdollisuus hoitaa menettely kokonaan verkossa:
- Yrityksen rekisteröinti
Vaatii osittain notaarin valmistelua ja julkista ilmoitusta.
Yksityisen ammatinharjoittajan toiminimi (obrt) on mahdollista perustaa verkossa – https://e-obrt.gov.hr/.
Työskentely toiminimellä on luonteeltaan pysyvää ja itsenäistä sallitun elinkeinon harjoittamista lain mukaisesti. Kyse on luonnollisen henkilön voittoa tavoittelevasta toiminnasta, johon kuuluu tuotteiden valmistusta ja/tai myymistä tai palvelujen tarjoamista markkinoilla.
- Tiedonsaanti: Kyllä.
Hinta:
- Tietojen hankkiminen on maksutonta.
- Yrityksen rekisteröinti on maksuton palvelu, mutta 1) todistuskustannukset riippuvat osakepääoman määrästä ja ovat keskimäärin 331,81 euroa, ja kaikki vieraskieliset asiakirjat on käännätettävä auktorisoidulla kääntäjällä 2) monet toimijat tarjoavat ohjausta läpi yrityksen rekisteröintiprosessin (palvelun hinta on vähintään 100 euroa), mikä voi olla ulkomaalaisille hyvä vaihtoehto rekisteröinnin helpottamiseksi.
Linkkejä:
https://e-obrt.gov.hr/ – toiminimi (obrt)
https://sudreg.pravosudje.hr/registar/f?p=150:1:98708455565 – ensimmäinen vaihe: sen tarkistaminen, onko yrityksen nimi käytettävissä
https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2007_06_58_1870.html – yrityksen toimialan valitseminen
https://www.virtualni-ured.net/registracija-tvrtke/item/284-osnivanje-tvrtke.html – yritysten rekisteröintejä hoitava toimija
https://www.fina.hr/informacije-o-racunima-poslovnih-subjekata#pristup-podacima#pristup-podacima – tietoa yritysten tileistä
https://www.fina.hr/documents/52450/130224/Zahtjev+za+uvid+u+JRR.pdf/6a0235f2-961d-eea7-f78f-63409f787645?t=1610693716143 – pyyntölomake
https://ospd.fina.hr/ – asiakirjapyyntö
https://sudreg.pravosudje.hr/registar/f?p=150:1 – tietoja julkisista kaupallisista yhtiöistä (javna trgovačka društva), kommandiittiyhtiöistä (komanditna društva), etuyhtymistä (gospodarska interesna udruženja), osakeyhtiöistä (dionička društva), rajavastuuyhtiöistä (društva s ograničenom odgovornošću), yksityisistä elinkeinonharjoittajista (trgovci pojedinci), eurooppayhtiöistä (SE), eurooppalaisista taloudellisista etuyhtymistä (ETEY), eurooppaosuuskunnista (SCE), liikelaitoksista (ustanove), liikelaitosyhtymistä (zajednice ustanova), osuuskunnista (zadruge), osuustoimintaliitoista (savezi zadruga), luotto-osuuskunnista (kreditne unije), yksinkertaisista rajavastuuyhtiöistä (jednostavna društva s ograničenom odgovornošću [j.d.o.o.]) ja muista oikeushenkilöistä, joiden rekisteröinti on lakisääteistä
Kroatiassa ei ole oikeusalan käännöksiin liittyviä verkkopalveluja.