Închide

VERSIUNEA BETA A PORTALULUI ESTE ACUM DISPONIBILĂ!

Accesați versiunea BETA a portalului european e-justiție și spuneți-ne cum vi se pare!

 
 

Cale de navigare

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Jäsenvaltion oikeus - Slovenia

Această pagină este o versiune realizată cu ajutorul instrumentului de traducere automată. Nu putem oferi nicio garanție în ceea ce privește calitatea traducerii.

Traducerea a fost evaluată ca fiind inacceptabilă

V-a fost utilă traducerea?

Tällä sivulla kerrotaan Slovenian oikeusjärjestyksestä


Oikeudelliset lähteet

Oikeudellisten asiakirjojen tyypit – kuvaus

Slovenian tasavallan oikeusjärjestyksessä abstrakteja oikeusnormeja hyväksytään sekä valtiollisella että paikallisella tasolla. Valtion tason oikeudellisia välineitä ovat perustuslaki (ustava), lait (zakon) ja täytäntöönpanosäädökset, jotka jaetaan kahteen pääryhmään: asetuksiin (uredba, käännetään toisinaan ”määräyksiksi”) ja sääntöihin (pravilnik).

Kunnanvaltuustot hyväksyvät pääasiassa määräyksiä (odlok).

Slovenian oikeusjärjestyksessä ei tunneta oikeudellista ensisijaisuutta, mikä merkitsee sitä, että ylempien tuomioistuimien päätökset eivät muodollisesti sido alempia tuomioistuimia. Alemmat tuomioistuimet ottavat kuitenkin yleensä huomioon ylempien tuomioistuimien ja korkeimman oikeuden oikeuskäytännön ja noudattavat sitä.

Korkein oikeus voi täysistunnossaan hyväksyä periaatteellisia oikeudellisia lausuntoja (načelno pravno mnenje) aiheista, jotka ovat tärkeitä lakien yhdenmukaiselle soveltamiselle. Tuomioistuinlain mukaan periaatteelliset oikeudelliset lausunnot sitovat ainoastaan korkeimman oikeuden jaostoja, ja niitä voidaan muuttaa ainoastaan uudessa täysistunnossa. Alemmat tuomioistuimet ottavat kuitenkin yleensä huomioon periaatteelliset oikeudelliset lausunnot, ja korkein oikeus edellyttää oikeuskäytännössään, että osapuoli, joka vetoaa jo hyväksyttyyn, käsiteltävänä olevaa kysymystä koskevaan oikeudelliseen lausuntoon, on otettava asianmukaisesti huomioon.

Lakien ja muiden säädösten on oltava kansainvälisen oikeuden yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden sekä Sloveniaa velvoittavien perussopimusten mukaisia (perustuslain 8 artiklan mukaisesti). Ratifioituja ja julkaistuja sopimuksia on sovellettava suoraan. Slovenian perustuslakituomioistuimen kannan mukaan kansainväliset sopimukset ovat säädöshierarkiassa laissa annettuja säännöksiä tärkeämpiä. Ratifioidut sopimukset sisällytetään sisäiseen oikeusjärjestykseen, ja siten niillä luodaan maan luonnollisille ja juridisille henkilöille oikeuksia ja velvollisuuksia (edellyttäen että sopimukset ovat luonteeltaan suoraan sovellettavia).

Slovenian oikeusjärjestys on mannermaisen oikeuskulttuurin mukainen. se on siviilioikeusjärjestelmä, mikä tarkoittaa, että tapaoikeus ei sellaisenaan kuulu oikeusjärjestykseen. Slovenian lainsäädäntöelin ottaa kuitenkin tavat jossakin määrin huomioon. Esimerkiksi velvoitteita koskevan lain (Obligacijski zakonik) 12 artiklan nojalla, jossa säännellään luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden välisiä sopimuksia, osapuolten väliset liiketoimintatavat, -tottumukset ja käytännöt otetaan huomioon arvioitaessa vaadittavia toimia ja sen vaikutuksia kaupallisten toimijoiden pakollisiin suhteisiin.

Tuomarinvirkaa harjoittaessaan tuomarin on noudatettava perustuslakia ja muita lakeja, kansainvälisen oikeuden yleisiä periaatteita sekä ratifioituja ja julkaistuja kansainvälisiä sopimuksia. Tuomioistuinlain mukaan tuomarin on otettava huomioon vastaavanlaisiin tapauksiin sovellettavat määräykset, jos siviilioikeudellista asiaa ei voida ratkaista voimassa olevien määräysten perusteella. Jos asian ratkaisu on tästä huolimatta oikeudellisesti kyseenalainen, tuomarin on tehtävä päätös valtion oikeusjärjestyksen yleisten periaatteiden mukaisesti. Tässä yhteydessä tuomarin on noudatettava oikeusperinnettä ja vakiintuneita oikeuskäytännön periaatteita. Tuomarin on toimittava aina siten kuin hänellä olisi käytettävissään rajaton määrä vastaavanlaisia aikaisempia tapauksia.

Normihierarkia

Kaikkien oikeusnormien on oltava perustuslain mukaisia. Laeissa ja määräyksissä on noudatettava yleisesti sovellettavia kansainvälisen oikeuden periaatteita ja Sloveniaa sitovia kansainvälisiä sopimuksia (perustuslain 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti). Täytäntöönpanosäädösten ja paikallisten määräysten on lisäksi oltava lakien mukaisia.

Julkisen vallan käyttöä koskevien yleisten lakien (splošni akti za izvrševanje javnih pooblastil) on oltava perustuslain ja muiden lakien sekä täytäntöönpanosäädösten mukaisia.

Valtion, paikallisten sekä julkista valtaa käyttävien viranomaisten yksittäisten oikeustoimien ja toiminnan on perustuttava hyväksyttyyn lakiin tai lain perusteella annettuun määräykseen.

Slovenian oikeusjärjestyksessä Euroopan unionin lainsäädännön ensisijaisuus hyväksytään perustuslain nojalla. sellaisten kansainvälisten järjestöjen hyväksymiä säädöksiä ja päätöksiä, joille Slovenia on siirtänyt oikeuden käyttää osaa täysivaltaisista oikeuksistaan, on perustuslain mukaan noudatettava Sloveniassa kyseisten järjestöjen (tässä tapauksessa Euroopan unionin) oikeudellisen sääntelyn mukaisesti.

Institutionaalinen kehys

Oikeussääntöjen antamisesta vastaavat toimielimet

Lait hyväksytään Slovenian kaksikamarisen parlamentin alahuoneessa, jota kutsutaan kansalliskokoukseksi ( Državni zbor). Perustuslain 80 ja 81 §: n mukaan kansalliskokoukseen kuuluu 90 edustajaa, jotka edustavat Slovenian kansalaisia. Kahdeksankymmentäkahdeksan edustajaa valitaan suorilla vaaleilla, jotka ovat yleiset, yhtäläiset ja salaiset. Italialaisen ja unkarilaisen yhteisön jäsenet valitsevat kumpikin yhden yhteisönsä edustajan kansalliskokoukseen. Kansalliskokous valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Hallitus (Vlada) hyväksyy asetukset, kun taas hallituksen yksittäiset ministerit antavat sääntöjä. Perustuslain 110–119 §: n mukaisesti hallituksen muodostavat pääministeri ja ministerit. Hallitus ja yksittäiset ministerit ovat toimivaltansa rajoissa riippumattomia ja vastuussa kansalliskokoukselle, joka voi asettaa heidät syytteeseen, äänestää luottamuksesta tai päättää heidän toimikautensa tekemällä välikysymyksen. Kansalliskokous valitsee hallituksen pääministerin, minkä jälkeen pääministeri tekee ehdotuksen ministereistä, jotka kansalliskokous nimittää (ja erottaa).

Perustuslakituomioistuimella (Ustavno sodišče) on keskeinen rooli toimielinjärjestelmässä, sillä se voi kumota perustuslain vastaisina pitämänsä lait, täytäntöönpanosäädökset ja paikalliset määräykset. Se myös antaa lausuntoja kansainvälisten sopimusten perustuslaillisuudesta ja tekee päätökset vahinkoa kärsineiden kansalaisten esittämistä yksittäisistä perustuslakiin liittyvistä valituksista, joita voidaan jättää sen jälkeen, kun mitään muita muutoksenhakukeinoja ei enää ole käytettävissä.

Paikalliset määräykset hyväksytään kunnanvaltuustoissa (občinski svet, mestni svet), joiden jäsenet kuntien asukkaat valitsevat suorilla vaaleilla.

Päätöksentekomenettely

Hallitus, kansalliskokouksen yksittäiset edustajat, parlamentin ylähuone, kansallisneuvosto (Državni svet) tai vähintään viisituhatta äänestäjää voivat esittää lakeja kansalliskokouksen hyväksyttäväksi. Kansalliskokouksen työjärjestyksen mukaan lakiehdotusta käsitellään kansalliskokouksessa yleensä kolmivaiheisessa menettelyssä.

Lisäksi työjärjestyksen mukaan voidaan noudattaa kiireellistä menettelyä. Päätöksen 86 artiklan mukaan kansalliskokous voi tehdä päätöksen, jos läsnä olevien kansanedustajien enemmistö on läsnä ja laki/säädös hyväksytään läsnäolevien henkilöiden antamien äänten enemmistöllä, paitsi jos määrätään toisenlaista enemmistöä. Kansallisneuvosto voi käyttää veto-oikeuttaan hyväksytyn lain voimaantulon estämiseksi, mutta kansalliskokous voi kumota veto-oikeuden, jos edustajien enemmistö niin päättää.

Kansanäänestyksestä (jonka määritelmä on perustuslain 90 artiklassa) säädetään kansanäänestyksestä ja kansalaisaloitteista annetussa laissa (Zakon o referenduu in o ljadski inciativi), ja kansalliskokous voi perustaa sen itse tai, kansallisen neuvoston pyynnöstä, yksi kolmasosa kansanedustajista tai 40 000 äänestäjää. Äänestäjillä on mahdollisuus vahvistaa tai hylätä kansalliskokouksen hyväksymä laki, ennen kuin tasavallan presidentti (Predsednik republike) julkaisee sen.

Tasavallan presidentin on julkaistava hyväksytty laki kahdeksan päivän kuluessa sen hyväksymisestä. Perustuslain 154 artiklan mukaan kaikki normit on julkaistava ennen kuin ne voivat tulla voimaan. Valtion elinten hyväksymät oikeusnormit julkaistaan Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä (Uradni list Republike Slovenije), kun taas määräykset ja muut paikalliset säännökset julkaistaan paikallisissa lehdissä.

Perustuslain muuttaminen tapahtuu erityisellä perustuslaissa määrätyllä menettelyllä. Perustuslain muuttamista koskevassa ehdotuksessa voi olla 20 kansalliskokouksen jäsentä, hallituksen jäsentä tai 30.000 äänestäjää. Kansalliskokous päättää tällaisesta esityksestä läsnä olevien edustajien kahden kolmasosan enemmistöllä, ja esitys hyväksytään, jos kaksi kolmasosaa kaikista kansanedustajista äänestää sen puolesta. Perustuslain 87 artiklan mukaan kansalliskokous voi määrittää kansalaisten ja muiden henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet vain lailla.

EU:n toimielinten antamia asetuksia ja päätöksiä sovelletaan suoraan Sloveniassa. Niiden soveltaminen ei edellytä ratifioimista ja julkaisemista Slovenian virallisessa lehdessä.

Slovenian allekirjoittamat kansainväliset sopimukset tulevat voimaan, kun kansalliskokous on ne erityisessä menettelyssä ratifioinut. Kansainväliset sopimukset ratifioidaan hyväksymällä hallituksen esittämä laki. Ellei perustuslaissa tai jossakin muussa laissa toisin määrätä, kansainvälisen sopimuksen ratifioimista koskeva laki hyväksytään, jos läsnä olevien kansanedustajien enemmistö äänestää sen puolesta.

Oikeudellisia tietokantoja

Oikeudellinen tietojärjestelmä – AAC

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegal Information System— Slovenian lakirekisteri on yhteydessä muiden valtion viranomaisten ja virallisen lehden tietokantaan.

Kansalliskokouksen lainsäädäntö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanKansalliskokouksen lainsäädäntöä koskeva tietokanta sisältää kaikkien kansalliskokouksen käsiteltävinä olevien lakien ja muiden säädösten tekstit. Näitä tekstejä ovat muun muassa seuraavat:

  • Konsolidoidut säädöstekstit — 29. marraskuuta 2002 jälkeen hyväksyttyjen ja Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä julkaistujen lakien konsolidoidut tekstit sekä epäviralliset konsolidoidut tekstit 17. kesäkuuta 2007 alkaen;
  • Lait, jotka kansalliskokous on hyväksynyt ja jotka on julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä itsenäistymisen jälkeen 25. kesäkuuta 1991,
  • Säädökset — kansalliskokouksen hyväksymät lait, jotka on julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä 28. marraskuuta 1996 jälkeen;
  • Lakiehdotukset – kansalliskokouksen kuluvan toimikauden lakiesitykset (tietokanta sisältää myös hyväksytyt lakiesitykset, joita ei ole vielä julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä)
  • Lakien ja lakien käsittely (menettelyn päättyminen) – arkisto kaikista lain tai lain käsittelyvaiheista, jotka jätetään käsiteltäväksi kansalliskokouksessa 28. marraskuuta 1996 jälkeen;
  • Ehdotukset säädöksiksi — ehdotukset säädökseksi, josta keskustellaan kuluvan vaalikauden aikana (tietokanta sisältää myös hyväksyttyjä ehdotuksia säädöksiksi, joita ei ole vielä julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä)
  • Lakien käsittely (menettelyn lopussa) – arkisto kaikista lain käsittelyjärjestyksestä, joka on toimitettu kansalliskokoukselle 28. marraskuuta 1996 jälkeen;
  • Määräysluonnokset — ehdotuksia koskevat ehdotukset, joista on tarkoitus keskustella kansalliskokouksen nykyisellä toimikaudella (tietokanta sisältää myös hyväksytyt esitysluonnokset, joita ei ole vielä julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä);
  • Ordinanttien ( obravnave odlokov) käsittely (menettelyn päättyminen) – arkistoi kaikki asetuksen käsittelyt, jotka on toimitettu kansalliskokoukselle 28. marraskuuta 1996 jälkeen.

Slovenian tasavallan virallinen lehti

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovenian tasavallan virallisessa lehdessä julkaistaan virallisesti kaikki kansalliset säädökset. Kaikki säädökset julkaistaan internetissä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaankansalliskokouksen lainsäädäntö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegal Information System (oikeudellinen tietojärjestelmä)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSlovenian tasavallan virallinen lehti


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 23/10/2019