Zapri

BETA RAZLIČICA PORTALA JE ZDAJ NA VOLJO!

Obiščite BETA različicoevropskega portala ePravosodje in opišite svojo izkušnjo!

 
 

Navigacijska pot

menu starting dummy link

Page navigation

menu ending dummy link

Oikeusalan ammatit - Belgia

Stran je strojno prevedena in njena kakovost ni zajamčena.

Kakovost prevoda je: nezanesljiva

Ali menite, da je ta prevod koristen?

Tässä osassa on tietoa oikeusalan ammateista Belgiassa.


Oikeusalan ammatit

Oikeusalan ammatit – yleisen
syyttäjän

virasto —#n04 lakimiehet,
muut

oikeusalan ammattilaiset,
järjestöt, jotka tarjoavat maksutonta
oikeudellista neuvontaa antavia pankkivirkailijoita

Oikeusalan ammatit

Tässä osassa kerrotaan muun muassa seuraavista oikeusalan ammateista:

  • yleiset syyttäjät,
  • tuomarit
  • asianajajat
  • notaarit
  • haastemiehet.

Syyttäjälaitos

Organisaatio

Syyttäjälaitokseen kuuluu virkamiehiä, jotka toimivat syyttäjälaitoksen tai työtuomioistuimen yhteydessä toimivan syyttäjäviranomaisen alaisuudessa ja hoitavat tehtäväänsä hoitaessaan edustajantointaan sen tuomioistuimen tuomiopiirin alueella, johon he ovat sijoittautuneet.

Oikeusaste (tribunal de première instance/rechtbank van eesseste/jeugdrechtbank) toimii oikeusasteena missä tahansa tuomiopiirissä (tribunal de première instance/rechtbank van eerste aanreg) ja myös alioikeudessa (contribution de la jeunesse/jeugdrechtbank), joka kuuluu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (juge de la jeunesse/jeugdrechtbank) puoleen. He hoitavat syyttäjäntehtäviä myös tuomiopiirinsä poliisituomioistuimissa ja kauppatuomioistuimessa.

Työtuomioistuimissa (tribunaux de travail de travail de arbeidsrechtbanken) tätä tehtävää hoitaa työtarkastajana tunnettu toimihenkilö, jolla on myös sijaisia ja mahdollisesti sijaisia. He hoitavat näitä tehtäviä myös toimivaltaansa kuuluvissa rikosasioissa rikosoikeudessa, joka on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jaosto, ja poliisituomioistuimissa.

Muutoksenhakutuomioistuinten ja työtuomioistuinten tasolla yleisen syyttäjän viraston tehtäviä hoitaa yleinen syyttäjä, joka johtaa ja valvoo yleisen syyttäjälaitoksen ja työtuomioistuimen yleisen syyttäjäviranomaisen virkamiehiä. Yleisen syyttäjälaitoksen toimintaa ylempää syyttäjälaitosta avustaa julkisasiamies, julkisasiamies ja yleisen syytteen ajaminen. Yleisten syyttäjäviranomaisten tapauksessa on olemassa johtavia julkisasiamiehiä, julkisasiamiehiä ja julkisasiamiehiä.

Kassaatiotuomioistuimessa syyttäjänä toimii kassaatiotuomioistuimen pääsyyttäjä ( procureur général) apulaissyyttäjineen (premier avocat général, avocats généraux). Vaikka nimitykset ovat samat, syyttäjäntehtävät kassaatiotuomioistuimessa ovat täysin erilaiset kuin muissa tuomioistuimissa. Kassaatiotuomioistuin ei nimittäin tutki asiaperusteita vaan oikeudellisten menettelyjen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta.

Syyttäjä tekee tutkimuksiaan ja nostaa syytteitä riippumattomasti. toimivaltaisella ministerillä on kuitenkin oikeus määrätä syyttäjä nostamaan kanteita ja antaa sitovia rikosoikeudellisia toimintaohjeita – myös tutkimusten tekemisen ja syytteennoston alalla.

Asema ja tehtävät

Valtioneuvoston kansliassa on useita tehtäviä ja tehtäviä. Nämä tehtävät ja tehtävät ovat sekä rikosasioiden että siviiliasioiden tapausten ja jatkotoimien tasolla.

  • Rikosasioissa syyttäjäntoimen virkamiehet toimivat yleisen edun mukaisesti ja pyrkivät varmistamaan rikosoikeudenkäyntien asianmukaisen kulun ja ratkaisemisen. Tämä koskee sekä asian sisältöä että aiempia tietoja ja tutkintamenettelyjä (kun on kyse tutkintatuomioistuimista: esitutkintajaosto ja syytejaosto). Suullisessa käsittelyssä he hakevat rikosoikeuden soveltamista; samalla ne varmistavat, että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan annettujen tuomioiden asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Ennen rikostuomioistuinta syyttäjänä toimii yleisen syyttäjän virasto, joka toimii muutoksenhakutuomioistuimen yhteydessä ja joka voi kuitenkin siirtää tämän tehtävän syyttäjän hoidettavaksi.
  • Siviiliasioissa syyttäjäviranomaisen on toimittava viran puolesta laissa säädetyissä tapauksissa. lisäksi sen on otettava siviilikanteet ajaakseen aina, kun yleinen järjestys sitä edellyttää. Tällaisissa tapauksissa yleinen syyttäjä antaa tapauksesta lausunnon (kirjallinen tai suullinen).Yleisen syyttäjän virastolle on ilmoitettava seikoista, jotka liittyvät oikeudenkäyntilain 764 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin erityisasioihin. Lisäksi hän voi saada ilmoituksen kaikista muista syistä, jos hän katsoo sen aiheelliseksi, ja tuomioistuin voi myös omasta aloitteestaan määrätä asian (oikeudenkäyntilain 764 artiklan 2 kohta).

Näiden varsinaisten päätehtäviensä lisäksi syyttäjäviranomaisella on tuomiopiirissään myös valta panna rikosoikeutta koskevat poliittiset päätökset ja toimintaohjeet täytäntöön ja seurata niiden täytäntöönpanoa.

Oikeusministeri vahvistaa kriminaalipolitiikkaa koskevat direktiivit kuultuaan syyttäjäneuvostoa (joka koostuu viidestä syyttämisestä, jotka on liitetty muutoksenhakutuomioistuimiin).

Syyttäjäkollegio toimii oikeusministerin alaisuudessa ja tekee päätöksiä edistääkseen mahdollisimman johdonmukaista politiikkaa ja koordinointia sekä syyttäjäviranomaisen toiminnan yleistä asianmukaisuutta.

Syyttäjäkollegion toimivalta kattaa koko maan, ja sen päätökset velvoittavat muutoksenhakutuomioistuinten pääsyyttäjiä ja kaikkia heidän alaisuudessaan toimivia syyttäjäviranomaisen edustajia.

Lisätietoa Linkki avautuu uuteen ikkunaanjulkisen ostotarjouksen kohteesta.

Tuomarit

Organisaatio

Belgian valtio perustuu vallanjaon periaatteeseen eli lainsäädäntävaltaan, toimeenpanoelimeen ja oikeuslaitokseen. Bulgarian oikeuslaitos on riippumaton.
Asiat erotetaan toisistaan penkin (alemman oikeusasteen tuomarit ja alemman oikeusasteen tuomioistuimet) ja kruunun (Crown law) virkamiehet (yleinen syyttäjä tai syyttäjälaitos – ks. edellä).
Tuomioistuinlaitos (päätoimipaikka) ratkaisee riita-asiat ja tuomioistuimet. Sillä myös valvotaan toimeenpanohaaran säädösten laillisuutta.
Alemman oikeusasteen tuomioistuinten jäseniä kutsutaan yleensä ”tuomareiksi”, kun taas muutoksenhakutuomioistuinten jäseniä kutsutaan myös ”neuvonantajiksi”.
Lautakunnan jäsenten tehtävänä on soveltaa lakia siviilioikeudellisessa asiassa vallitsevaan tilanteeseen/riita-asiaan sekä henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet rikokseen.
Joissakin tuomioistuimissa maallikkotuomarit toimivat uransa tuomareiden rinnalla. Maallikkotuomareita on seuraavissa tuomioistuimissa:

  • Kauppatuomioistuin (tribunal de commerce): ammattituomarit ja ammattituomarit (muut kuin ammattimaiset tuomarit).
  • Työtuomioistuin: ammattituomarit ja (ei-ammattimaiset) tuomarit
  • Tuomion täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin: tuomarit ja arvioijat, joiden tehtävänä on rangaistusten soveltaminen.

Syyttäjänvirasto huolehtii oikeuslaitoksen erityistehtävistä. sen lisäksi, että syyttäjälaitos noudattaa rikosoikeutta koskevia normeja, siihen kuuluu myös luonteeltaan siviilitehtäviä muun muassa sosiaali-, nuoriso- ja kauppaoikeuden alalla.

Hallinto ja tuki

Linkki avautuu uuteen ikkunaanCourts of Courts and Tribunals

Tuomioistuimet ovat osa oikeuslaitosta. Niiden on lainsäätäjän sille antaman toimivallan rajoissa osallistuttava kriisinratkaisun tai konfliktien ehkäisemisen riippumattomaan, puolueettomaan ja ammattimaiseen ehkäisemiseen lainsäätäjän antaman toimivallan puitteissa noudattaen samalla lainsäädäntöä ja käyttämällä käytettävissä olevia keinoja mahdollisimman suuren laadun saavuttamiseksi.
Kollegio avustaa tuomioistuimia niiden päätehtävien hoitamisessa:

  • pyynnön esittämistä avoimella, ammattitaitoisella ja hyvin perustellulla tavalla tarvittavalla tavalla ja sen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi;
  • toimiminen ulkoisten toimijoiden edustajana tuomioistuinkäsittelyssä
  • tuomioistuinten ja tuomioistuinten hallinnon tukeminen

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSyyttäjänvirasto

Yleisten syyttäjäviranomaisten lisäksi syyttäjänvirastoon kuuluu liittovaltion syyttäjä, kolme syyttäjäviranomaisen jäsentä ja yksi työnhakijan lautakunnan jäsen. Yhdessä ne käsittelevät kaikkia yleisen syyttäjän viraston hyvään hallintoon liittyviä kysymyksiä.
Myös syyttäjälaitoksen pääjohtaja on yleisen syyttäjän viraston puheenjohtaja.
Ensinnäkin syyttäjänvirasto tukee ylimmän syyttäjäviranomaisen määrittämää kriminaalipolitiikan täytäntöönpanoa. Toiseksi sillä pyritään syyttäjälaitoksen täydelliseen laatuun erityisesti viestinnän, tietämyksen hallinnan, tietokoneistamisen, työmäärän mittaamisen, työprosessien, tilastojen ja henkilöresurssien strategisen hallinnan aloilla. Lisäksi siinä säädetään oikeudellisista yksiköistä eli yleisistä syyttäjänvirastoista, syyttäjänvirastojen julkisista syyttäjänvirastoista, syyttäjänvirastosta, syyttäjänvirastosta ja liittovaltion syyttäjänvirastosta.
Näiden tehtävien suorittamiseksi syyttäjänvirasto toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ja voi antaa sitovia suosituksia ja direktiivejä.
Muut henkilöstön jäsenet voidaan johtajan päätöksellä ottaa väliaikaisesti hallintoneuvoston jäseniksi. Se järjestää säännöllisesti kuulemisia oikeusministerin kanssa.

Lausunto

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeudellinen neuvoa-antava toimikunta

Neuvoa-antava sekakomitea on oikeuslaitoksen edustaja kaikissa oikeuslaitoksen asemaan, työoloihin ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Itsenäiset ja liittovaltion oikeudelliset yksiköt

Linkki avautuu uuteen ikkunaanConseil supérieur de la Justice
Contrôle et avis

Korkeimman oikeuden neuvoston olisi autettava Belgian oikeusjärjestelmää toimimaan paremmin siten, että sillä on ratkaiseva rooli tuomareiden valinnassa ja nimittämisessä, sen toiminnan ulkoisessa valvonnassa, erityisesti tilintarkastusten, erityisten tutkimusten ja valitusten käsittelyn avulla sekä antamalla lausuntoja.
CSJ on parlamentin, hallituksen ja oikeuslaitoksen riippumaton elin.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusalan oppilaitos

Koulutuksen

IFJ on riippumaton liittovaltion elin, joka vastaa tuomareiden ja oikeuslaitosten jäsenten täysimittaisen kehitys- ja koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toteutuksesta, jotta voidaan edistää laadukasta oikeudenkäyttöä.

Asianajajat

Asema ja tehtävät

Asianajaja on lain ja oikeuden ammattilainen. Hänen on noudatettava eettisiä sääntöjä, jotka takaavat täyden riippumattomuuden. Lisäksi häntä sitoo salassapitovelvollisuus.

Asianajaja on koulutettu toimimaan oikeuden eri aloilla, jotka ovat usein myös päällekkäisiä (yhtiöoikeus, hallinto-oikeus, kaupunkisuunnittelua koskeva oikeus, vero-oikeus, perheoikeus jne.). Asianajaja voi uransa kuluessa erikoistua yhteen tai useampaan näistä aloista hankittuaan niitä koskevaa erityisosaamista.

Asianajajan tehtävä on avustaa asiakkaitaan sekä tuomioistuimissa että kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa tämä saattaa tarvita oikeudellista tukea, virallista edustajaa, tekstinlaatijaa tai yksinkertaisesti moraalista tukea.

Yleisesti ottaen asianajajalla on kolme tehtävää:

  • Asianajaja neuvoo
  • Asianajaja sovittelee
  • Asianajaja hoitaa puolustusta.

Asianajaja voi puhua asiakkaansa puolesta ja edustaa häntä kaikissa Belgian tuomioistuimissa (poliisituomioistuin, rauhantuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, kauppatuomioistuin, työtuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin, toisen oikeusasteen työtuomioistuin, rikostuomioistuin, korkein hallinto-oikeus) samoin kuin muissa Euroopan unionin valtioissa.

Asianajaja avustaa myös välimies- ja sovittelumenettelyissä, kaikkien vaihtoehtoisten riitatilanteiden ratkaisumenettelyjen yhteydessä (méthode alternative de résolution des conflits, M.A.R.C.) sekä kaikissa kokoontumisissa ja kokouksissa.

Asianajajan tehtävät eivät rajoitu riitatilanteissa toimimiseen. He antavat myös neuvoja ja laativat tai mukauttavat sopimuksia niin, että oikeudenkäynnit voidaan usein välttää.

Asianajaja voi auttaa asiakastaan myös kiinteistön ostossa tai vuokraamisessa, yrityksen perustamisessa, velkojen hoitamiseen liittyvien vaikeuksien yhteydessä, uuden työsopimuksen tekemisessä, onnettomuuden tai hyökkäyksen uhriksi joutumisen jälkeen, asiakkaan saatua kutsun oikeuteen, asumuseron yhteydessä jne.

Asianajaja on kaikkia varten

Lain mukaan vähävaraiset henkilöt voivat saada oikeusapua (aikaisemmalta nimeltään pro deo) tai oikeudenkäyntiapua.

Oikeusapu merkitsee vapautusta asianajajakuluista joko kokonaan tai osittain. Se järjestetään vuonna 2 seuraavasti:

  • Oikeusapu on 1. rivillä kaikkien saatavilla ilman minkäänlaisia tuloehtoja. Sen yhteydessä asianajajat pitävät vastaanottoja lyhyitä yhteydenottoja varten, Oikeusapulautakunta (C.A.J.
    ) vastaa ensimmäisestä oikeusneuvosta.
  • Oikeusapua annetaan 2. sitä myönnetään henkilöille, jotka täyttävät tietyt taloudelliset edellytykset tai jotka täyttävät tietyt edellytykset. Tällainen tuki on tilanteesta riippuen joko kokonaan tai osittain maksuton, minkä vuoksi hän voi nimetä asianajajan avustamaan oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä, antamaan tarkempia neuvoja tai jopa sovittelun yhteydessä.
    oikeusaputoimisto (B.A.J.) vastaa oikeusavusta 2. rivillä.

Oikeudenkäyntiapu merkitsee osittaista tai täyttä vapautusta oikeudenkäyntikuluista (notariaattimaksut, siirtoleimavero, haastemiehen maksut, notaari- ja asiantuntijapalkkiot jne.). Asiakkaan on haettava tätä apua itse tai asianajajansa välityksellä oikeudenkäyntiaputoimistosta.

Vastuuviranomaiset

Kaikki asianajajat kuuluvat asianajajakuntaan; Tällä hetkellä Belgiassa on 25 asianajajakuntaa.

Ordre des Barreaux Francophones et germanophone (AVCAATS.BE) on järjestö, joka kokoaa yhteen kaikki ranskan- ja saksankieliset yhteisöt (11 ranskankielinen ja 1 saksankielinen).

Orde van Vlaamse Balies (O.V.B.) on organisaatio, joka kokoaa yhteen maan hollanninkielisten yhteisöjen baaritoimistot (13 toimistoa).

Lisätietoja asianajajan ammatista annetaan seuraavilla verkkosivuilla:

Tietokannan käyttö on maksutonta.

Notaarit

Notaarit ovat kuninkaan nimittämiä virkamiehiä, joiden erityistehtävänä on todentaa niiden edessä olevat välineet. Joidenkin säädösten mukaan notaarin on oltava mukana, jos osapuolet ovat tehneet asiasta sopimuksen (viralliset asiakirjat). Siispä esimerkiksi kiinteistöä myytäessä on käännyttävä notaarin puoleen. Virallisten asiakirjojen laatimisen lisäksi notaaria voidaan käyttää myös jäämistön purkamiseen, yksityissopimukseen tai lausunnon saamiseen.

Notaarit ovat toimivaltaisia pääasiassa kolmella tärkeällä alalla, jotka ovat

  • Kiinteistöoikeus (kiinteistön myynti, laina jne.)
  • Perheoikeus (avioliittosopimus, perintöoikeus, avioero jne.) ja
  • Liikeoikeus (yhtiöiden perustaminen jne.).

Belgiassa toimii myös kansallinen notaariyhdistys (Chambre nationale des notaires). Sen pääasialliset tehtävät ovat

  • Edustaa Belgian notaareja suhteissa vallankäyttäjiin ja toimielimiin toimivaltansa rajoissa
  • Laatia ammatillista toimintaa koskevat säännöt,
  • Antaa notaariyhdistyksille suosituksia kurinpidollisista toimista.

Belgiassa toimii myös provinssitason notaariyhdistyksiä. ne ovat ammattikunnan kurinpitoelimiä, joiden päätehtävänä on valvoa ammattieettisten sääntöjen noudattamista ja selvitellä ammatillisluonteisia kiistoja (esimerkiksi käsitellä kanteluja). Valitusten käsittelystä voidaan todeta, että Linkki avautuu uuteen ikkunaanmyös notaarin ammattia varten on perustettu kansallinen oikeusasiamiespalvelu (www.ombudsnotaire.be).

Notaari on myös notaarien liiton (Fédération Royale du Notariat Belge, Fédération Royale du Notariat Belge/Fednot).Fednot on tieteellinen sihteeristö, joka tukee tutkimuksia antamalla oikeudellista neuvontaa, neuvontaa ja suosituksia, jotka koskevat tutkimuksen hallinnointia, tietotekniikkaratkaisuja, koulutusta ja yleisölle suunnattua tiedotusta. Fednot on 1.150 tutkimuksen verkosto, jossa on 1.550 notaaria ja 8.000 yhteistyökumppania.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBelgian notaarien liiton (Royal Federation of Notariat) verkkosivuilla on lisätietoja.

Muut oikeusalan ammatit

Ulosottomiehet

Prosessipalvelimet ovat ammattimaisia ja julkisia virkamiehiä, jotka toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina. Toisin sanoen niillä on kaksinkertainen ammatillinen identiteetti: ne ovat julkisia virkamiehiä. Toisaalta he toimivat itsenäisesti.

He ovat valtion virkamiehiä, koska valtio on siirtänyt julkisen vallan itselleen. Ne eivät tästä syystä voi kieltäytyä puuttumasta väliintulopyyntöön, jollei heidän ammatillinen käyttäytymisensä tai oikeudellinen määräyksensä estä sitä, kuten eturistiriitatapauksessa tai lainvastainen pyyntö. Prosessipalvelimet eivät sen vuoksi koskaan toimi omasta aloitteestaan vaan aina sellaisen henkilön pyynnöstä, joka on antanut niille virallisen tehtävän. Haastemiehen on noudatettava jokaisessa toimeksiannossaan erilaisia lakisääteisiä velvoitteita. Lisäksi prosessipalvelimet voidaan maksaa siitä, että niiden toiminta kattaa osan niiden kustannuksista tai osan niistä.

Vapaan ammatin harjoittajana haastemies toimii riippumattomasti ja puolueettomasti. Lisäksi he ovat hankkineet ammattikokemuksensa kaikkien palveluksessa. Tämä tarkoittaa, että he eivät saa viranomaisilta mitään palkkaa tai päivärahaa tai muuta majoitusta. Heidän on maksettava kaikki itse.

Prosessipalvelimien toiminta-alat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: Tuomioistuinten ulkopuolinen väliintulo (velkojen vapaaehtoinen perintä, kertomukset) ja tuomioistuinkäsittely (päätöksen täytäntöönpano). Tehtäviään hoitaessaan haastemiehen on usein annettava kansalaisille tietoja siitä, miten he voivat käyttää oikeuksiaan. Sillä ei ole mitään merkitystä riippumatta siitä, käyttekö korvausta palveluksestaan vai ottaako se sen käsiteltäväksi.

Kullakin tuomiopiirin alueella on kaikki tuomiopiirit. Yhdistyksen päätehtävänä on valvoa, että tuomiopiirin haastemiehet noudattavat kurinpitosääntöjä ja heihin sovellettavia lakeja ja asetuksia, sekä ratkaista haastemiesten välisiä kiistoja.

Belgiassa on myös Belgian prosessipalvelimien kansallinen jaosto, jonka päätehtäviin kuuluu

  • Valvoa haastemiesten kurinpitosääntöjen ja ammattieettisten sääntöjen yhdenmukaisuutta
  • Puolustaa jäsentensä etuja ja
  • Edustaa jäseniään.

Lisätietoja annetaan Linkki avautuu uuteen ikkunaanBelgian haastemiesliiton Chambre nationale des huissiers de justice de Belgique verkkosivuilla.

Muu

Tuomareiden ja syyttäjistön tukena toimii useita muitakin hallinto- ja oikeusvirkamiehiä: kirjaajia, lakimiesavustajia, syyttäjän lakimiesavustajia, syyttäjän sihteerejä sekä hallintohenkilöstöä.

Jokaista istuntoa varten tuomarin avustajana toimii tuomioistuimen kirjaaja (greffier/ grifier). Kirjaaja valmistelee tuomarin työtä esimerkiksi kokoamalla oikeuskäsittelyssä tarvittavat asiakirjat. Oikeuskäsittelyn aikana kirjaaja pitää kirjaa menettelyn kulusta ja puheenvuoroista ja huolehtii kaikkien asiakirjojen asianmukaisesta laadinnasta. Lisäksi kirjaaja hoitaa ja koordinoi tuomioistuimen kanslian (greffe) hallinto- ja kirjanpitotehtäviä. Jokaisessa tuomioistuimessa on kanslia, jota johtaa pääkirjaaja (greffier en chef). Tuomioistuimen koosta riippuen kussakin kansliassa toimii yksi tai kaksi kirjaajaa. Heidän apunaan toimii hallintohenkilöstöä.

Lakimiesavustajat (référendaires) ovat juristeja, jotka avustavat tuomareita näiden päätösten laatimisessa. He avustavat asioiden käsittelyssä yhden tai useamman tuomarin ohjeiden mukaan ja alaisuudessa. He tutustuvat asiaa koskeviin asiakirjoihin, tarkastelevat oikeudellisia kysymyksiä ja luonnostelevat tuomioita.

Syyttäjänviraston syyttäjät voivat käyttää juristeja asioiden oikeudelliseen valmisteluun. Syyttäjäviranomaisen palveluksessa toimiessaan heitä kutsutaan syyttäjistön lakimiesavustajiksi (juristes de parquet). He suorittavat oikeudellista tutkintaa, ohjaavat tiedonkulkua tai valmistelevat oikeudenkäyntitoimia ja haasteita yhden tai useamman syyttäjänviraston syyttäjän toimeksiannosta ja alaisuudessa.

Kullakin syyttäjänvirastolla on sihteeristö, jota johtaa sihteeristön päällikkö (secrétaire en chef). Syyttäjistön sihteerit avustavat syyttäjäviranomaisia erityisesti tutkimus- ja dokumentointitehtävissä sekä asiakirjakokonaisuuksien kokoamisessa. He mm. pitävät asiakirjat ja rekisterit ajan tasalla ja hoitavat arkistoa. sihteerien määrä riippuu syyttäjänviraston suuruudesta. Syyttäjäviranomaisen sihteerien apuna toimii hallintohenkilöstöä.

Tuomioistuimen kanslioissa ja syyttäjäviranomaisten sihteeristöissä toimii myös suuri määrä hallintohenkilöstöä. Sen tehtävänä on hoitaa käsiteltävänä olevien asioiden asiakirjakokonaisuuksia ja huolehtia tietojen syöttämisestä tietokantoihin. Lisäksi hallintohenkilöstö käsittelee postia, hoitaa arkistointia ja ohjaa kansliaan tai syyttäjänvirastoon saapuvia vieraita.

Lisätietoja näistä ammateista on tässä asiakirjassa (378 KB) (378PDF Kb). https://e-justice.europa.eu/fileDownload.do?id=0586e844-8bd6-4359-9322-d46632d7ef3aEN, EN

Maksutonta oikeudellista neuvontaa antavat organisaatiot

Kaikki kansalaiset voivat antaa oikeusalan ammattilaisille maksutonta alustavaa oikeudellista neuvontaa. Tämä on etulinjassa:

  • antavat käytännön neuvoja
  • antavat oikeudellisia tietoja
  • esittävät alustavan oikeudellisen kannanoton
  • kehottavat kansalaista kääntymään erikoistuneen organisaation puoleen.

Asia ei ratkea välittömästi, vaan annetaan alustavia ohjeita. Oikeudellisia neuvontapalveluja on perustettu oikeuslaitoksiin, kantonien tuomioistuimiin, yhteisöjen oikeuskeskuksiin, joihinkin kunnallisiin viranomaisiin ja useimpiin julkisiin sosiaaliturvakeskuksiin sekä erilaisiin voittoa tavoittelemattomiin yhdistyksiin, joilla on oikeudellinen palvelu.

Lisätietoja annetaan verkko-oppaassa Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusapu: Oikeussuojan parempi saatavuus.

Oikeudellisia tietokantoja

Tiedot ovat saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusministeriön Internet-sivulta (oikeusministeriö).


Tämän on konekäännös sivun sisällöstä. Sivun ylläpitäjä ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen konekäännöksen laadusta.

Päivitetty viimeksi: 23/08/2019