Kolmen vuoden lisätakuu
Päivämäärä: 4.5.2018
Diaarinumero: KKV/2536/14.08.01.05/2014
Osapuolet
Verkkokauppa.com Oyj
Tiivistelmä
Verkkokauppa.com Oyj markkinoi tietokoneille, tableteille, televisioille ja kameroille annettavaa
kolmen vuoden lisätakuuta. Lisätakuun ehtojen mukaan kolmantena vuotena valmistajan
takuun päätyttyä virheellinen tuote hyvitetään lahjakortilla, missä huomioidaan tuotteen
arvonalentuminen ikävähennyksenä 2 % jokaista kuukautta kohti, eli kolmannen vuoden
alkaessa arvo oli alentunut noin 50 %. Kuluttajansuojalaissa takuun edellytetään olevan
kuluttajalle lisäetu siihen nähden, mitä oikeuksia laki hänelle jo ilman takuutakin antaa.
Lisätakuun antama suoja jäi kuluttaja-asiamiehen mukaan ainakin pääsääntöisesti alle sen mitä
ratkaisukäytännössä on lakisääteisen virhevastuun osalta edellytetty. Lainmukaista ei ollut
myöskään se, että palautettava kauppahinta hyvitettiin kuluttajalle lahjakortilla eikä se, että
virheen seuraamuksen määräsi myyjä. Yrityksen menettely oli kuluttajansuojalain vastaista.
Lainsäädäntö
Kuluttajansuojalain 2 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038#L2) luvun 1 ja 3 § sekä 3
(https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038#L3) luvun 1 §
Asiasanat
Kohtuuton sopimusehto, Takuu, Virhevastuu
Perustelut
Verkkokauppa.com Oyj:n tietokoneille, tableteille, televisioille ja kameroille markkinoiman
kolmen vuoden lisätakuun ehtojen mukaan, mikäli vastaavaa tuotetta ei ollut saatavilla tuotteen
ikävähennys oli 2 % jokaista kuukautta kohti, eli kolmantena vuonna arvo oli alentunut 50 % (25
kk) – 70 % (35 kk). Kuluttajalle ei katsottu merkitsevän lisäetua se, että lisätakuussa
palautettavasta kauppahinnasta tehtiin 2 vuoden käytön jälkeen kaavamainen 50 %:n
käyttöhyötyvähennys. Lainmukaista ei ollut myöskään se, että palautettava kauppahinta
hyvitettiin kuluttajalle lahjakortilla, ei hyvittämällä summa kuluttajalle käteisellä tai esimerkiksi
pankkisiirtona. Virheen seuraamukset määräytyvät takuussa kuluttajansuojalain 5 luvun
säännösten mukaan, jollei takuuehtoihin sisälly ostajan kannalta edullisempia määräyksiä.
Säännöksissä lähdetään siitä, että ostajalla on eräin rajoituksin oikeus vaatia, mitä
seuraamusta (virheen korjaaminen, virheettömän tavaran toimittaminen, hinnanalennus,
Kolmen vuoden lisätakuu - Kilpailu- ja kuluttajavirasto Page 1 of 4
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2018/kan-kiellot2/kolmen-vu... 22.2.2019
kaupan purkaminen) virheen osalta sovelletaan. Verkkokauppa.comin lisätakuussa virheen
seuraamuksen määräsi myyjä ja mahdollista oli vain purkaa kauppa, jollei vastaavaa tuotetta
ollut saatavilla, eikä ostaja voinut halutessaan valita seuraamukseksi esim. hinnanalennusta.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että Verkkokauppa.comin markkinoimaan lisätakuuseen liittyi
kuluttajansuojalain (KSL) kannalta seuraavia ongelmia:
1) Lahjakortin käyttäminen virheen hyvittämisessä ei ole kuluttajansuojalain mukainen
virheseuraamus. Myyjän pitää oikaista tavaran virhe KSL:n 5 luvussa määriteltyjä periaatteita
noudattaen, jos takuuehdoissa ei ole ostajan kannalta edullisempia määräyksiä. Mikäli virhettä
ei voida oikaista muuten kuin purkamalla kauppa, tehdyt suoritukset tulee palauttaa
sellaisenaan. Näin ollen kauppahintaa ei voi palauttaa lahjakortin muodossa, koska se ei
vastaa alun perin tehtyä suoritusta. Kauppahinta tulee siis palauttaa käteisellä, tilisiirtona tai
hyvittää ostos luottokortille. Sopimusehto, jonka mukaan virhe oikaistaan palauttamalla
kauppahinta kuluttajalle lahjakortilla, on kuluttajien kannalta kohtuuton ja kuluttajansuojalain 3
luvun 1 §:n vastainen.
2) Takuun on oltava kuluttajalle lisäetu siihen nähden, mitä oikeuksia laki hänelle jo ilman
takuutakin antaa. KSL:n perusteluissa (HE 360/1992) todetaan, että takuun tulee antaa
ostajalle vähintään samat tai paremmat oikeudet kuin mitä laista seuraa. Perustelujen mukaan
takuuksi nimettyjen sopimusehtojen osalta on kuluttajansuojalaissa ja sen
soveltamiskäytännössä lähdetty siitä, että niiden tulee merkitä ostajalle lisäetua lain
säännöksiin verrattuna. Tämä perustuu siihen, että takuu-nimitys on edelleenkin omiaan
aikaansaamaan kuluttajissa erityisiä odotuksia tavaran laadun ja sen hankintaan liittyvän
oikeussuojan suhteen.
KSL:n 5 luvun virhesäännöksen mukaan ”tavaran tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä,
mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa”.
Kulutustavaroiden kauppaa ja takuita koskevan EU-direktiivin mukaan myyjän katsotaan olevan
kuluttajalle vastuussa tavaran virheestä, jos se ilmenee kahden vuoden kuluessa tavaran
luovutuksesta. KSL:ään tätä määräaikaa ei ole otettu vaan lain perustelujen mukaan ”on
kohtuullista, että myyjä vastaa esimerkiksi ajoneuvossa, rakennusmateriaalissa tai
kodinkoneessa alun perin olleesta valmistusvirheestä, vaikka virhe ilmenisi vasta yli kahden
vuoden kuluttua tavaran luovutuksesta”.
Jos tavanomaisesti käytetty kulutustavara vioittuu ennen sen normaalia kestoikää, tavarassa
on virhe. Kuluttajariitalautakunnassa on kodinkoneiden, kuten pesukoneiden ja elektronisten
laitteiden osalta vakiintunut käytännöksi, että tavaran on kestettävä enemmän kuin 2 vuotta.
Kun tavara on ollut käytössä yli 4 vuotta, sen vioittumista ei yleensä pidetä virheenä. Kun vika
on ilmennyt selvästi yli 2 vuoden jälkeen ja ennen 4 vuoden ikää, kuluttajan on yleensä
osallistuttava korjauskuluihin.
Jos kodinkone vioittuu 2 – 4 vuoden välillä, sen mahdollinen virheellisyys joudutaan arvioimaan
tapauskohtaisesti. Arviointikriteerejä ovat tällöin mm. tavarasta annetut markkinointitiedot,
tavaran laatu ja hinta, vian luonne ja merkitys, tavaran käyttötapa ja määrä sekä vian
ilmenemisajankohta 2 – 4 vuoden välillä. Lisäksi, jos tavaralle annettu takuu on voimassa, tämä
lisää kuluttajan odotuksia tavaran laadun ja kestävyyden osalta.
Kolmen vuoden lisätakuu - Kilpailu- ja kuluttajavirasto Page 2 of 4
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2018/kan-kiellot2/kolmen-vu... 22.2.2019
Verkkokauppa.com markkinoi lisätakuutaan ilmoittamalla esim., että ”3 vuoden takuu
televisioille”. Tällainen pitkähkö takuu lisää kuluttajien odotuksia tavaran hyvästä laadusta ja
kestävyydestä ja kuluttaja voi tällöin perustellusti odottaa, että tavaran kestoikä olisi lisätakuun
myötä parempikin kuin mitä vastaavia tavaroita koskeva lakisääteinen virhevastuu edellyttää.
Kun myyjän vastuu Verkkokauppa.comin lisätakuussa kuitenkin jäi noin 50 %:iin tavaran
ostohinnasta kahden vuoden käytön jälkeen, tämä ei merkinnyt kuluttajalle lisäetua lain
vaatimuksiin nähden vaan lisätakuun antama suoja jäi kuluttaja-asiamiehen mukaan ainakin
pääsääntöisesti alle sen, mitä kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä on lakisääteisen
virhevastuun osalta edellytetty. Tällaisen sitoumuksen kutsuminen markkinoinnissa ”takuuksi”
tai ”lisätakuuksi” oli siten kuluttajien kannalta sopimatonta ja kuluttajansuojalain 2 luvun 1 ja 3
§:ien vastaista.
3) Kuluttajakauppaan sovellettavan kauppalain 65 §:n 1 momentin mukaan ostajan on
kaupanpurkutilanteissa ”maksettava kohtuullinen korvaus, mikäli hänellä on ollut tavarasta
muuta hyötyä”. Säännöksen 2 momentista ilmenee, että myyjän on toisaalta maksettava
palautettavalle kauppahinnalle ns. tuottokorkoa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisesti.
Kauppalakia koskevissa hallituksen esityksen (HE 93/1986) perusteluissa todetaan mm.
seuraavaa:
Myös esillä olevaa, tavarasta saadun hyödyn korvaamista koskevaa säännöstä sovellettaessa
on lähdettävä siitä, että mahdollisen hyötykorvauksen purkuilmoitusta edeltävältä käyttöajalta ei
tule ylittää tavaran käytöstä aiheutunutta tavaran arvon alenemista. Toisaalta silloin, kun ostaja
on ennen kaupan purkamista käyttänyt tavaraa sopijapuolten edellyttämään tarkoitukseen, ei
ostajaa välttämättä tule velvoittaa suorittamaan myyjälle täysimääräistä hyvitystä käytön
aiheuttamasta arvonalennuksesta. Kohtuullista korvausta harkittaessa on näet otettava
huomioon muun muassa se, missä määrin tavarassa oleva virhe on vaikuttanut tavaran
toimintaan tai käyttömahdollisuuksiin purkua edeltäneenä aikana. Sen lisäksi että virheestä
sinänsä johtuva tavaran arvon aleneminen jää myyjän vahingoksi, ovat esimerkiksi yritykset
virheen korjaamiseksi voineet vähentää tavaran käyttömahdollisuuksia siinä määrin, ettei
ostajan todellisuudessa saama käyttöhyöty tavarasta ole oikeassa suhteessa siihen
arvonalennukseen, joka virheettömään tavaraan olisi kohdistunut tavaran vastaanottamisen ja
kaupan purkamisen välisenä aikana. Niin ikään on ostajan korvausvelvollisuutta arvioitaessa
otettava huomioon muun muassa kustannukset, joita ostaja on mahdollisesti pannut tavaraan
ennen purkamista. Kohtuullista hyötykorvausta ei siten yleensä voida määrätä kaavamaisin
perustein, vaan mahdollisen korvauksen suuruus on harkittava tapauskohtaisesti.
Lähtökohtana lain perustelujen mukaan siten on, että mahdollista hyötykorvausta ei voida
määritellä kaavamaisesti esim. prosenttiosuutena tavaran kauppahinnasta vaan hyötykorvaus,
sikäli kuin sen veloittaminen voi tulla kyseeseen, on määriteltävä tapauskohtaisten
olosuhteiden perusteella ja huomioon on lisäksi otettava, että myyjän vastuulla on mahdollisen
tuottokoron hyvittäminen ostajalle.
4) Takuussa virheen seuraamukset määräytyvät KSL:n 5 luvun säännösten mukaan, jollei
takuuehtoihin sisälly ostajan kannalta edullisempia määräyksiä. 5 luvussa lähdetään siitä, että
ostajalla on eräin rajoituksin oikeus vaatia, mitä seuraamusta (virheen korjaaminen,
Kolmen vuoden lisätakuu - Kilpailu- ja kuluttajavirasto Page 3 of 4
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2018/kan-kiellot2/kolmen-vu... 22.2.2019
Päivitetty 19.6.2018
virheettömän tavaran toimittaminen, hinnanalennus, kaupan purkaminen) virheen osalta
sovelletaan. Verkkokauppa.comin lisätakuussa virheen seuraamuksen määräsi myyjä eli
mahdollista oli vain purkaa kauppa, jollei vastaavaa tuotetta ollut saatavilla, eikä ostaja voinut
halutessaan valita seuraamukseksi esim. hinnanalennusta. Oikeutta vaatia virheellisen tavaran
korjaamista ostajalla ei takuuehtojen mukaan myöskään ollut.
Valmistajan/maahantuojan antamissa takuissa normaalina käytäntönä on, että takuunantaja
korjaa tavaran tai vaihtaa sen uuteen omalla kustannuksellaan. Kuluttaja sai
Verkkokauppa.comin lisätakuun osalta vaikutelman samanlaisesta menettelystä, kun yhtiö
ilmoitti takuuehdoissa, että ”Lisätakuu jatkuu valmistajan takuuehtojen mukaisena”. Näin ei
käytännössä kuitenkaan ollut vaan lisätakuussa virheen seuraamuksena oli vastaavan tuotteen
puuttuessa kaupan purkaminen, jossa ostajan saama hyvitys jäi 2 vuoden jälkeen 50 %:iin
tavaran ostohinnasta.
Silloin, kun lisätakuun ehdoissa kuluttajalle annetaan käytännössä ainoana vaihtoehtona
virheen seuraamukseksi kaupan purkaminen, tämä heikentää kuluttajan asemaa siitä, mikä se
olisi ollut KSL:n säännösten perusteella ilman takuuta. Mikäli ostaja ei halua purkaa kauppaa,
hän voi lain mukaan vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta. Tällöin tuotetta ei myöskään
tarvitse palauttaa myyjälle ja ostaja voi halutessaan korjauttaa sen itse. Myös virheen
korjaaminen silloin, kun se voi tapahtua kohtuullisin kustannuksin, tulisi olla yhtenä kuluttajan
valittavana olevana virheen seuraamuksena.
Verkkokauppa.com Oyj ilmoitti muuttavansa kolmen vuoden takuunsa ehtoja siten, että
1) Yhtiö luopuu lahjakorttien käyttämisestä ellei asiakas toivo sellaista itse.
2) Tuotteen arvon alentumaa ei lasketa ensimmäisen kahden vuoden aikana, ja kolmantena
vuonna tuotteessa ilmoitettu virhe pyritään ensisijaisesti korjaamaan tai vaihtamaan tuote
virheettömään.
3) Yhtiö muuttaa kaupan purkamisessa käytettävää mallia, ja ottaa käyttöön
tapauskohtaisesti arvioitavan käyttöhyödyn vähentämisen. Arvioinnissa otetaan huomioon
myös tuotteen oletettavissa oleva käyttöikä ja tuotteen mahdolliset huoltokerrat.
4) Yhtiö tarjoaa asiakkaalle vaihtoehtoja virheen korjaamiseksi ja ottaa läpinäkyvästi käyttöön
myös hinnanalennuksen mahdollisuuden.
() () ()
Kolmen vuoden lisätakuu - Kilpailu- ja kuluttajavirasto Page 4 of 4
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2018/kan-kiellot2/kolmen-vu... 22.2.2019